- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
855-856

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Espanjan kieli ja kirjallisuus - Espanjan-kärpänen

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

855

Espanjan-

kärpänen

856

keissä vv. 1814, 1823 vaikeiliin selkkauksiin, |
menetti virkansa ja ajettiin maanpakoon.
Loppujallaan hän sai virkansa takaisin ja palveli
uskollisesti nuoruutensa ihanteita. 30-luvulla r
o-mantiikka suuntaa virtansa Ranskasta käsin
Espanjaan. Sille raivasivat tietä synnyltään
saksal. Böhl de Faber ja Augustin
D u r å n. Tähän aikaan muodostui Madridissa
klubi, „Pieni Parnasso", mihin kuului nuoria
vapaamielisiä miehiä, joista sittemmin tuli
romantiikan pääasialliset edustajat. Sen
temmellys- ja valloituskentäksi tuli teatteri.
Varsinkin kolme näytelmää sai osakseen myrskyisen
suosion: Angel de Saavedran. Rivasin
herttuan (k. 1865) näytelmä „Don Alvaro"
(1835), joka hylkäsi klassillisen draaman
,yhteydet" ja toteutti romanttisen draaman
periaatteita, Garcia Gutiérrezin (k. 1884)
„Trovador" (1836), josta Verdi sai aiheen
tunnettuun oopperaansa, ja J. E. H a r t z e
n-b u s c h i n (k. 1880) näytelmä „Amantes de
Ter-nel" (1837), joka syvän runollisesti kertoo
rajattomasti onnettoman lemmentarinan. Espanjan
romantiikalle sen alkuvaiheina on
luonteenomaista Victor Hugon sokea ja yleensä
epäonnistunut jäljittely. Parodian tästä nurinkurisesta
suunnasta kirjoitti 1837 Mesonero
Romano s. Vähitellen kuitenkin Espanjan romantismi
sai luontevamman suunnan, kiintyi sille
luonnostaan tarjoutuviin aineksiin
(ritarilliskeskiaikai-set sankarimuistot, y. m.). Tällaisia
terveem-mänsuuntaisia näytelmiä loivat jo mainitut
Saavedra, Gutiérrez ja Hartzenbusch, sekä lisäksi
esim. Escosura (k. 1878), joka m. m.
kirjoitti eteviä historiallisia näytelmiä, ja V e
n-tura de la Vega (k. 1865). Esp.
huvinäytelmän uudistajaksi tuli Manuel Bretön de
losHerreros (k. 1873), joka 30 v:n ajalla
kirjoitti kokonaista 175 draamallista tuotetta.
Rakenne ei niissä ole erityisen taitavaa, mutta
hänen tyhjentymättömän komiikkansa ja
sattuvan sukkeluutensa voima on vastustamaton.
Draaman ulkopuolella toimineista romantikoista
on mainittava José de Espronceda (k.
1843), byronimaisen raju ja ristiriitainen henkilö
ja runoilija. Hänen tunnetuimmat teoksensa
ovat romaani ,,Don Sancho Saidana" (1834) ja
runoelmat ,,E1 Pirata", „E1 Verdugo", ,,E1
estu-diante de Salamanca" ja suurenmoinen
keskeneräiseksi jäänyt symbolinen runoelma ,,E1 diablo
mundo". Romantiikan huippua ja päätöstä edustaa
JosédeZorilla (k. 1893), joka tuli
kuuluisaksi runokokoelmallaan ,,Cantos del Trovador"
(1840-41), missä hän ilmenee omintakeisena
lyyrikkona ja kuvaajana. Hänen muista lukuisista
runoteoksistaan saavutti tavatonta mieltymystä
eepos ,,Granada" (1852). Z:n taide-innostuksen
päälähde on kansallistunne, Espanjan runolliset
ja legendanomaiset traditsionit. Z. on lisäksi
kirjoittanut useita draamoja, joista tunnetuin
on ,,Don Juan Tenorio" (1844),
uskonnollis-fan-tastillinen Don Juan tarun muunnelma.
Mieltä-kiinnittävä runoilijailmiö, jonka toiminta
täyttää melkoisen osan 19:nnen vuosisadan
jälkipuoliskoa, on Rämön Campoamör
(1817-1901, ks. t.), varsinainen hienon maailman
runoilija, jonka ominainen runoudenlaji ovat n. s.
,,doloras" sekä lisäksi runomittaiset novellit,
,,Los pequefios poemas". C:iin ovat melkoisesti

| vaikuttaneet Byron ja Heine ja hän on muuten
Espanjan kirjallisuuden uuden kehitysjakson
miehiä.

Vallankumousvuosi 1868 on rajamerkkinä, josta
lähtien alkaa Espanjassa virkeä henkinen
eloisuus ja arvokas kaunokirjallinen tuotanto.
Mainittakoon tässä ainoastaan parhaat nimet.
Pedro Antonio de Alarcön
(1833-1891, ks. t.) oli nuoreua romantikko, mutta
muuttui myöhemmin realistiksi. Juan Valera
(s. 1827) on hieno ja omintakeinen
kirjailija-luonne, joka lukuisissa romaaneissaan käsittelee
nykyiselämän polttavia probleemeja
maailmanmiehen hienolla skeptillisyydellä. José Maria
de Per eda (s. 1834) on kertomuksissaan
etupäässä ja onnistuneesti kuvannut
synnyinseutunsa Asturian luontoa ja kansaa. Hyvin
tuottelias romaaninkirjoittaja on Beinto Pérez
G a 1 d o s (s. 1845), joka m. m.
Erckman-Cliatria-nin tyyliin kuvasi Napoleonin tunkeumista
Espanjaan jatkuvassa kertomussarjassa ,,Episodios
nacionales". Romaanisarja ,,Novelas espaiiolas
contemporaneas" kuuluu probleemianalyysin
alaan, vivahtaen Balzaciin ja Zola’han.
Naturalistisen suunnan itsetietoisia edustajia on Emilia
Pardo Bazän (1854, ks. t.), etevin Espanjan
nykyisistä kirjailijattarista, nerokas nainen,
paljon lukenut ja paljon kokenut. Kirjassaan
„La cuestifm palpitante" („Polttava kysymys",
v. 1881) hän lämpimästi puolustaa naturalismia,
varsinkin ranskalaista. P. B:n lukuisat
naturalistiset romaanit ovat vapaat kaikista
naturalismin törkeyksistä. Espanjan nykyisyyden suurin
näytelmänkirjoittaja on José Echegaray
(ks. t.), ja lyyrikoista on enintä tunnustusta
saavuttanut G a s p a r N u n e z de A r c e (k.
1903. ks. t.).

Espanjalaista kirjallisuutta on varsinkin
19:n-nellä vuosisadalla syntynyt sen entisissä ja
nykyisissä ameriikkalaisissa siirtomaissa, missä
puhutaan kastilian kieltä. Tästä kirjallisuudesta
ja sen edustajista antaa etevän kuvauksen M
e-nén dez y Pelayon teos ..Antologia de poetas
hispano-americanos" (Madr. 1893-95). fj.
Ama-dor de los Rios. .,Historia critica de la literatura
espanola" I-VII (1861-65) ; F. Wolf. „Studien zur
Geschichte der span. u. portug.
Nationallitera-tur" (1859) ; Th. de Puymaigre, ,,Les vieux
auteurs castillans" (1861-62) ; L. A. de Cueto,
,,Historia critica de la poesia castellana en el
siglo" XVIII, I-IIT (1893) ; F. Blanco Garcia,
„La literatura esp. en el siglo" XIX, I-III
(1891-96) ; A. F. v. Schack, .,Geschichte der dramat.
Literatur und Kunst in Spanien" I-TII (1854) ;
C. A. de la Barrera. ,,Catalogo bibliografico y
bio-grafico del teatro antiguo espafiol" (1860) ; F. M.
Tubino, „Historia del renacimiento literario
con-temporaneo en Cataluna, Baleares y Valencia"
(1880) ; A. E. de Malins, ,.Diccionario de
escri-tores y artistas catalones del siglo XIX" (1889) ;
Kelly, ,,History of spanish literature" (1898) ;
Beer. „Spanische Literaturgeschichte", I-U
(1903) ; Ph. A. Becker. ,,Geschichte der
spani-schen Literatur" (1904).] ./. H-l.

Espanjan-kärpänen (Cantharis 1. Lytta
vesi-cat oria), n. 2 cm pitkä kullan- tai
smaragdinvihreä kovakuoriainen erilaisnivelisten
(Hetero-mera) alalahkossa. Levittää ympärilleen
vahvaa, vastenmielistä hajua. Kuivattuina ja hie-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:21 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0458.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free