Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Espanjan perimyssota - Espanjan rajamaa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
859
Politik Österreichs in der spanischen
Erbfolgefrage"; Legreue, „La diplomatie française et la
succession d’Espagne”; Couscy, „La coalition de
1701 contre la France”; Parneu, „The war of
succession in Spain 1702-1711"; Pelet, „Mémoires
militaires relatifs à la succession d’Espagne”;
Arueth, „Prinz Eugen von Savoyen”.]
K. O. L.
Espanjan rajamaa. Koillisin Espanja,
Ebro-jokea myöten, aikoinaan frankkilais-valtioon
kuuluva. Kaarle Suuri valloitti sen 778, ja sen
jouduttua jälleen maurilaisten käsiin Ludvik
Hurskas sen uudestaan valloitti 800-luvun alussa.
Pääkaupunki on Barcelona. Siitä muodostuivat
sittemmin valtiot Navarra, Aragonia ja
Katalonia. (G. R.)
Espanjan-ruoko, rottinki (ks. t.).
Espanjan-ruskea ks. Umbra.
Espanjan-saappaat, kidutuskone, jolla
puserrettiin tutkittavan jalkateriä ja sääriä.
Espanjan-vihreä (ruots. spansk-gröna, saks.
Grünspan), emäksisiä kupariasetaatteja,
valmistetaan antamalla viinipuserrus-jäännösten tai
etikalla kostutettujen kankaitten ja ilman
vaikuttaa kuparilevyihin; myrkyllinen väriaine.
Edv. Hj.
Espanjoletti, sisäänpäin avautuvan ikkunan
erinäisestä kädensijasta liikutettava
sulkija-(reekeli-)tanko.
Esparsetti (Onobrychis sativa), hernekasvien
heimoon kuuluva, n. 60 cm korkea yrtti. Kukat
punaiset, hedelmät 1-siemenisiä, pitkin
selkäsaumaa väkäisiä palkoja, siemenet
tummanruskeat, pavun muotoiset. Varsinkin
Keski-Euroopassa yleinen rehukasvi. (J. A. W.)
Espartero [-e´-], Don Baldomero
(1792-1879), Luchanan kreivi, Vittorian herttua, esp.
soturi ja politikko; taisteli 1808-14 ranskalaisia,
1815-24 Espanjan kapinallisia siirtomaita ja
1830-luvulla karlisteja vastaan. Pohjoisen
armeian päällikkönä 1836 hän tunki karlistit Ebron
toiselle puolelle; teki 1839 Maroton kanssa
Vergaran sopimuksen, minkä johdosta Don Carlos
oli pakotettu pakenemaan Ranskaan. V. 1840
hän sai aikaan, että leskikuningatar Kristiina
luopui hallituksen hoidosta. V. 1841 valitsi
cortes hänet hallituksen hoitajaksi ja Isabella
kuningattaren holhoojaksi, mutta liittoutuneet
progressistit, tasavaltalaiset ja moderados-puolue
kukistivat hänet 1843 ja hänen täytyi poistua
maasta. Vv. 1854-56 hän oli jälleen hallituksen
etupäässä ministeripresidenttinä. Kun
kuningatar Isabella oli karkoitettu 1868, kieltäytyi hän
ottamasta vastaan hänelle tarjottua Espanjan
kruunua. E. M-a.
Espartoheinä (myös alfa- ja halfa-heinä),
Välimeren maiden, etenkin Espanjan
ja Algerian aroilla kasvava heinä Stipa
(Macrochloa) tenacissima, jonka pitkiä lehtiä ja
näiden kuituja käytetään palmikoimistöihin, viime
aikoina, varsinkin Englannissa ja Ranskassa,
myös lumppujen asemesta paperin
valmistukseen. (J. A. W.)
Espérance [-rã´s] (ransk.), toivo; muuan
noppapeli.
Esperanto (oik. Lingvo internacia),
eräs keinotekoisesti rakennettu apukieli,
jonka tarkoituksena on, kokoamalla
eurooppalaisen sivistyksen yhteiset sivistyssanat (vrt.
esper. lokomotivo, lampo, fortepiano j. n. e.),
saada aikaan helposti opittava ilmaisukeino
tämän sivistyksen käsitteille. E:n kieliopin
yksinkertaisuus tekee sen luonnollisia kieliä monta
vertaa helpommaksi, mutta vaatii tietysti sekin
jonkunverran opiskelua, koska täydellisesti
kansainvälisten sanavartalojen lukumäärän
riittämättömyyden vuoksi kielen on täytynyt
omistaa vähemmän kansainvälisiäkin (penso ransk.
pensée = ajatus; iri = lat. ire = käydä; hejmo =
germ. heim = koti j. n. e.). Kielioppi käsittää
vain 16, poikkeuksetonta sääntöä. Sanan korko
on viimeisen edellisellä tavulla (astronomī´o).
Oikeinkirjoitus vaatii tavallisen latinaisen
kirjaimiston lisäksi seuraavat kirjaimet: c = ts,
ĉ-tš, ĝ = dž, ĵ = ž, ĥ = saks. h sanassa ach, ŝ = š, ja
z = z. Päätteet: subst, -o, adj. -a, monikon -j ja
akkus. -n (patro = isä ; patra = isällinen, patroj =
isät, patron = isää, isän, bonajn patrojn = hyviä
isiä, hyvät isät, j. n. e.). Muut sijat ilmoitetaan
prepositsioneilla: en Helsinki = Helsingissä.
Adverbin pääte on -e, verbin infinitiivin -i,
indikatiivin preesensin -as, preteritin -is, ja futuurin
-os kaikissa persoonissa, jotka taasen ilmaistaan
pronomineilla: mi = minä ; vi = sinä, te; li(mask.),
ŝi (fem.) = hän ; ĝi - se ; ni = me ; ili = he (mi legas)
= luen, mi legis = minä luin, ili legos = he tulevat
lukemaan j. n. e). Imperatiivin pääte on -u
(legu — lue, ni skribu = kirjoittakaamme),
konditsionaalin pääte -us (vi legus = sinä lukisit. te
lukisitte). Preesensin, preteritin ja futuurin
partisipit ilmaistaan aktiivissa päätteillä -ant-,
-int-, -ont- ja passiivissa päätteillä -at-, -it-,
-ot-(leganta = lukeva, leginta = lukenut, legonta =
joka tulee lukemaan, legata = jota luetaan,
skribita = kirjoitettu, j. n. e.). Määräävä artikkeli
on (taipumaton) la. Sanojen muodostus ja johto
vartaloista toimitetaan suffikseilla ja prefikseillä:
bona = hyvä, boneco = hyvyys, malbonulo =
„pahikko” (paha olio); patro = isä, patrino = äiti,
gepatroj = vanhemmat j. n. e. — Senjälkeen kuin
e:n luoja, puolalainen silmälääkäri toht. L.
Zamenhof (s. 1859) siitä julkaisi ensimäisen
kirjansa 1887, on e.-kirjallisuus (sekä alkuperäisiä
teoksia että käännöksiä) rivakasti kasvanut.
Tärkeimmät aikakauslehdet ovat „Lingvo
internacia”, „La Revuo” ja „Esperanto” Yleisen
e.-liiton äänenkannattaja. Suomen e.-liiton (Finna
E-Asocio) äänenkannattaja on kerran kuussa
ilmestyvä „Finna esperantisto”. Liitto on
perustettu v. 1907 ja se käsittää 15 yhdistystä eri
osissa maata. Koko maapallolla on e:yhdistyksiä
n. 1,600, niistä Euroopassa 1,230. — E:n
kelvollisuus puhekieleksi on osoittautunut vuotuisissa
e:kongresseissa (vv. 1905-09), joissa n. 40 eri
kieltä on ollut edustettuna. Huolimatta osaksi
kielitieteelliseltä, osaksi filosofiselta taholta
lähteneistä ankaroista arvosteluista on liike
kasvanut ja saavuttanut muutamissa maissa
viranomaistenkin tunnustuksen. — E.-kirjallisuuden
kustantamista ja levittämistä varten Suomessa
on Helsinkiin v. 1907 perustettu
kustannusosuuskunta „Ilarejo esperantista”. [„Esperanto.
Kielioppi sekä esimerkki- ja harjoitussarja" (3 pain.
1908) ; Andelin, „Esperantokielen oppi- ja
sanakirja” (1906).] Hj. J. R.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
