- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
863-864

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Espinas ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

863

Esquirol feskiro’1], Jean Étienne
Dominique (1772-1825), ransk. lääkäri, joka sekä
tiedemiehenä ja opettajana että käytännöllisenä
lääkärinä on suuresti edistänyt psykiatriaa ja
kehittänyt mielisairasten hoitoa. Hänen
teoksistaan mainittakoon ,,Des illusions chez les
alié-nés" ja „Des maladies mentales" (1838).

M. O-B.

Esra, juutalainen pappi ja kirjanoppinut,
varsinaisen juutalaisuuden perustaja. Kuningas
Artakserkses Longimanuksen (Makrokheirin)
suosiosta E. ,,jumalansa laki kädessään" (Esra 7t4)
458 e. Kr. pääsi lähtemään Babelista Jerusalemiin,
jonka juutalaista yhteiskuntaa hän ryhtyi
uudistamaan ja järjestämään papistollisten
näkökohtien mukaan. Tahtoen eristää juutalaiset heitä
ympäröivästä pakanuudesta hän m. m. vaati
kansaa erottamaan pakanalliset vaimonsa (Esra 9-10).
Mutta vasta 444 hänen maaherra Nehemian
avulla näkyy onnistuneen saada Babelista
mukanansa tuotu laki täyteen voimaan, sittenkuin se
kansalliskokouksessa oli juhlallisesti hyväksytty
noudatettavaksi, mikä tapahtuma on pidettävä
varsinaisen juutalaisuuden syntynä. E:n esittämä
laki oli n. s. pappiskirja (ks. t.), joka siihen
aikaan luultavasti ei vielä ollut yhdistetty
penta-teukin muitten osien kanssa, joskohta
juutalainen perintätieto pitää E:aa koko juutalaisen
kaanonin kokoojana. — Raamatun n. s. Esran
kirjalla on sama tekijä kuin Aikakirjoilla,
joitten kanssa se alkuaan muodosti yhden
kirjan, mutta 11 ieronymuksen aikana se jo oli
tunnettu eri kirjana. Tekijällä näyttää olleen
käytettävänään lähteenä m. m. Esran omia
muistiinpanoja (vrt. 72r-834; 9^,5; 10). E:n kirjaan
kuuluvaksi juutalaiset lukevat myös Nehemian kirjan,
jota sen tähden välistä sanotaan toiseksi E:n
kirjaksi. Kolmanneksi E:n kirjaksi
sanotaan Vulgatan mukaan kreikkalaista E:n
kirjaa, joka on laajennettu otteilla Nehemian
kirjasta ja Aikakirjoista y. m. Vihdoin on
olemassa neljäs E:n kirja, joka on säilynyt
latinalaisessa, syyrialaisessa, etiopialaisessa ja
armeenialaisessa sekä kahdessa arabialaisessa
käännöksessä. Se todennäköisesti on peräisin
keisari Domitianuksen ajalta (81-96 j. Kr.) ja
tarkoitti juutalaisten lohduttamista
Jerusalemin hävityksen johdosta. [Iloonacker, „Néhémie
et Esdras" (1890), Kosters, „IIet lierstel van
Israel" (1893). E. Meyer, „Die Entstehung des
Judentums" (1896), J. Walles, „Den jud.
för-samlingens uppkomst" (1900), Guthe, ,,Das dritte
Bucli Esra übersetzt", Gunkel. ,,Das vierte Buch
Esra übersetzt" (Kautzschin julkaisemassa
,,Apo-kryphen und Pseudepigraphen des Alten
Testa-ments" (1900).] K. T-t.

Esrar /-«’-/, turk. juovutusaine.

Essay [esë ] (ransk. essai), koelma, s. o.
lyhyen kirjallisen tai tieteellisen, eniinmästi
yleistajuisen tutkielman nimi. Esseitä kirjoitti ensin
ransk. kirjaili ja Montaigne (,,Essais". 1580),
ja tämän lajin toi engl. kirjallisuuteen lordi
Bacon ; Englannissa sitä kehittivät edelleen
kirjailijat Cowley, Dryden, Temple, Addison ja
Steele, joita etupäässä sanottiin ,,esseisteiksi".
Nykyisen muotonsa, joka olennaisesti on siinä,
että se käsittelee jotain tärkeätä päivän
kysymystä tai kirjallista ilmiötä, vakaantui vasta
19:nnellä vuosis. varsinkin Macaulayn, Buhver-

864

Lyttonin, lordi Stanhopen ja Emersonin
tuotannon kautta. Esseen eteviä saksal. edustajia ovat
Treitschke, Rümelin, Herm. Grimm, Julian
Schmidt, Karl Frenzel, Rudolf v. Gottschall,
y. m. J. n-l.

Essayisti 1. esseisti, essayn (ks. t.) 1. esseen
kirjoittaja. — Essayistinen 1.
esseisti-n e n, essayn tapainen t. tyylinen.

Ess-bouquet [csbuktf] (ransk. < essence de
bouquet), hieno hajuvesi, valmistettu
sitruuna-tai ruusu- ja neroliöljystä, jotka ovat liuotetut
orvokin juuren spriiekstraktissa.

Esse ks. A h t ä v ä.

Essealaiset (sanan johto epävarma),
juutalainen uskonnollinen lahko, joka lienee saanut
alkunsa toisella vuosis. e. Kr. Philon ja
Jose-phoksen tietojen mukaan he asuivat
siirtokunnissa Kuolleen-mereu seuduilla; heidän
lukumääränsä ilmoitetaan olleen 4,000. He eivät
muodostaneet kirkollis-valtiollista puoluetta kuten
saddukealaiset ja farisea laiset,
joiden aikalaisia he olivat, vaan ovat mieluummin
verrattavat munkkijärjestöön, jolla oli ankarasti
määrätty yhteiselämä, koeaika, yhteiset ateriat,
luostarit, samanlainen puku j. n. e. Omaisuus
oli myös täydellisesti yhteinen, elinkeinona oli
maanviljelys, mutta kauppa oli kielletty.
Kiellettyjä asioita olivat myös avioliitto, orjuus ja
valanteko, paitsi se vala, jonka kautta
asianomainen sitoutui järjestön jäseneksi. Lakia ja
sabattia he pitivät suuressa arvossa, mutta
hylkäsivät veriset uhrit ja lähettivät temppeliin
ainoastaan lahjoja. Yhteisiä uhriaterioita he
myöskin pitivät ja panivat kaikenlaisiin
puhdistusmenoihin suuren arvon. Eroten
farisealai-sista essealaiset kielsivät ruumiin
ylösnousemisen, mutta uskoivat sielun kuolemattomuuteen.
-—- Tutkijat ovat erimielisiä siitä, onko
essealai-suus riippuvainen vieraista vaikutuksista vai
eikö. Lähinnä voisi ajatella vaikutuksia
persialaisten uskonnosta ja Pythagoraan filosofiasta.
Essealaisten oletettu vaikutus kristinuskoon ei
ole mitenkään todistettu. [E. SchUrer, „Geschichte
des jiidisehen Volkes im Zeitalter Jesu Christi"
II (1907).] E. K-a.

Essee ks. Essay.

Esseg ks. E s z é k.

Esseli 1. 1 e n k k i v y ö, soikion muotoinen
rautavanne, joka aluksen takilassa sitoo kahden
pyöröpuun jatkon. F. TV7. L.

Essen, kaupunki Saksassa, Diisseldorfin
hallituspiirissä; 231,360 as. (1905). E. sijaitsee
keskellä ehtymättömän kivihiilirikasta Ruhr-aluetta
— yksin kaupungin omalta alueelta louhittiin
kivihiiltä 1901 2,4 milj. tonnia. Kivihiilirikkaus
ja tiheän rautatieverkon avulla lähettyviltä
helposti saatava rautamalmi (sitä tuodaan myös
kauempaa, Espanjasta asti) ovat E:ssä
synnyttäneet monipuolisen, yhä kehittyvän rauta- ja
metalliteollisuuden. Mainittavimpia näistä
teollisuuslaitoksista ovat suunnattomat K r u p p i n
(ks. t.) valuterästehtaat, putlaus-, valssaus-,
kone-, höyrykattila-, ruuvi- y. m. s.
tehdaslaitokset. Myös sikari-, olut-, värjäys- ja
villateolli-suuslaitoksia. — Teollisuuteen perustuu vilkas
kauppa, jota edistävät useat pankit; valtiopankin
haara-osaston raliavaihto oli 1906 6,569 milj.
mk. — E:ssä on useita oppi- ja ammattikouluja
y. m. yleishyödyllisiä laitoksia. — Parinkymme-

Esquirol—Essen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:28:55 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0462.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free