- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
867-868

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Essen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

867

Essenssit—Este

868

päälliköksi ja nimitettiin seur. vuonna Norjan
käskynhaltijaksi, josta virasta luopui 1816. V.
1867 julkaistiin ,,Breve fra grev H. H. von Essen
til Karl Johan". J. F.

4. Fredrik v. E. (s. 1831), vapaaherra,
ruots. valtiomies, valtamarsalkka, edellisen veljen
pojanpoika. Hän palveli ensin armeiassa, mutta
ryhtyi sittemmin maatilojansa hoitamaan sekä
oli \ altiollisissa toimissa. Otti osaa viimeisiin
säätyvaltiopäiviin ja vuoden 1866 jälkeisiin
ensi-mäisen kamarin jäsenenä kuten myös jäsenenä
useissa valiokunnissa. Liittyi suojelustullien
kannattajiin ja oli vv. 1888-94 ministeristössä
raha-asiaiu ministerinä. G. R.

Essenssit [lausutaan myös eso/jsii] (ransk.
essence < lat. esse’ntia < esse = olla), alkuaan
niiden lääkekasveista valmistettujen nesteiden
(tinktuurien) nimitys, joiden otaksuttiin
sisältävän kasvin lääkevoiman; nykyään e:lla
ymmärretään haihtuvien öljyjen sprii-liuoksia.
Ransk. essence merkitsee haihtuvaa öljyä.
Sellaisia ovat eri hedelmäessenssit. joita
käytetään liköörien, konjakin, punssien ja
virvoitusjuomien valmistuksessa. — Essence de
M i r b a n on nitrobentsoli, e. d’o r i e n t.
helmi-essenssi, jota käytetään keinotekoisten helmien
valmistukseen; saadaan salakan suomuista.

Edv. Hj.

Essequibo [esikVbouJ. 1. Joki
Etelä-Ame-riikassa. Englannin Guayanassa. Lähtien
Brasilian rajalta, E. virtaa koskirikkaana taajain
aarniometsäin kautta, ja laskee 965 km pitkänä
muodostaen suunnattoman, suppilonmuotoisen
suun Atlantin-mereen, saatuaan ensin useita
pitkiä, vesi rikkaita lisäjokia, kuten: Rupununi,
Mazaruni ja Cuyuni. — 2. Kultarikas, harvaan
asuttu kreivikunta Engl. Guayanassa,
samannimisen joen ympärillä. E. E. K.

Essex [esiksj, kreivikunta Itä-Englannissa,
Pohjanmeren rannalla, Stour- ja Thames-jokien
välissä; 3,945 km3, 816,640 as. (1901), kaupunki
West nam poisluettuna, joka muodostaa erityisen
kreivikunnan. Rannikko on marskimaata,
sisämaa enimmäkseen tasankoa; 57% on peltoa,
23% niittyä; ainoastaan 3% metsää. Pääkaup.
C h e 1 m s f o r d. — E. oli alkujaan 500-luvulla
perustettu saksii, kuningaskunta (Eastseax =
Itä-Saksi), joka sittemmin joutui Kentin,
Mer-cian ja vihdoin Wessexin alle. E. E. K.

Essex [esiks], Robert Devereux, E:n
jaarli, engl. soturi ja valtiomies (1567-1601).
Isäpuolensa, Leicesterin jaarlin kuoltua 1588
kuningatar Elisabetin suosikki. Johti 1591-92
Henrik IV:n avuksi Ranskaan lähetettyä
sotaväenosastoa; teki 1596 onnistuneen retken Espanjaa
vastaan ja valloitti Cadizin. Irlannin
kenraalikuvernööriksi nimitettynä (1599) E. teki
kapinoitsijain kanssa aselevon, minkä johdosta hän
Englantiin palattuaan tuomittiin menettämään
kaikki virkansa. Kun hän tästä suuttuneena
teki kapinayrityksen, niin hän vangittiin,
tuomittiin kuolemaan ja mestattiin. — H. Laube
(1856) ja K. Werder (1860) ovat kirjoittaneet
E:sta näytelmiä.

Essiivi (lat. essVvvs = olemisen sija), eräs
länsisuomalaisten kielten, suomessa -na-,
-nä-päätteisenä esiintyvä, nimisanain sijamuoto:
olento, ks. Yleiset paikallissijat.

Est, Est, Est (lat.), Italiasta, Montefiasconen

kaupungista (Toscanassa) saatava kuuluisa
mus-katelliviini.

Estafetti ks. S t a f e 11 i.

Estainpe [-ä’p] (ransk. < it. stampa = painos,
vedos), metallilevystä otettu vedos; vaski- tai
teräspiirros.

Estancia [csta’npia] (esp., = talo). 1. La
Plata-valtioissa maatilan nimi, missä karjanhoitoa ja
maitotaloutta harjoitetaan. Omistajista
käytetään nimitystä estancieros. — 2. Kaupunki
Brasiliassa, Sergipen valtiossa, n. 12,000 as.;
puuvillan ja tupakan vientiä. — 3. E. V e 1 h a,
kaup. brasilialaisessa Bio Grande do Sul
valtiossa. E. E. K.

Estancieros ks. Estancia.

Este, lakit., seikka tahi olosuhde, joka tekee
jollekulle mahdottomaksi määrätyn
velvollisuuden suorittamisen sitä varten määrättynä aikana.
Oikeudenkäynnissä sanotaan laillisiksi
esteiksi sellaisia syitä oikeudesta poissaoloon,
jotka laki hyväksyy ja jotka siis vapauttavat
poissaolleen niistä seuraamuksista, jotka laki
muutoin tällaisesta poissaolosta säätää.
Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 1 §:n mukaan ovat
laillisia esteitä: jos joku on sairaana; jos hänet
on käsketty tahi hän on lähtenyt Keisarin ja
valtakunnan palvelukseen; jos hän on
vankeudessa; jos vihollinen tai muu vaara,
tulipalon-tai vedenhätä estävät; jos hän on tullut
mielipuoleksi ; jos mies tai vaimo, lapset tai
vanhemmat kuolevat siilien aikaan, jolloin pitäisi
oikeuteen tulla; jos hänet ennen on haastettu toiseen
oikeuteen samana aikana vastaamaan ; sekä muut
syyt, jos tuomari harkitsee ne päteviksi. Myös
oikeudenkäynnin ulkopuolella voivat sellaiset
seikat tuottaa vapautuksen jostakin määrätystä
velvollisuudesta. Niinpä esim. sen, joka on
tilannut itselleen matkustajapaikan laivassa, ei
laillisen esteen sattuessa tarvitse maksaa enempää
kuin puoli maksua. Samaten sen, joka on
vuokrannut talon tai huoneen kaupungista, mutta
joka laillisen esteen vuoksi ei voi sitä pitää koko
vuokra-aikaa, tarvitsee maksaa vuokra vain
seuraavaan lähtöpäivään, minkä jälkeen hän on
vuokrasta vapaa (Maakaaren 16 luvun 11 §). —
Avioliiton esteestä ks. A v i o e s t e. O. K:ncn.

Este, Italian vanhimpia ruhtinassukuja; sen
esi-isä oli rajakreivi Otbert 900-luvulla. Hänen
jälkeläisestään Azzo TT:sta (k. 1097), joka oli
naimisissa Kärntenin herttuan Welfin sisaren
kanssa, polveutui kaksi haaraa, saksalainen ja
italialainen. Saks. haara on sama kuin nuorempi
Welf-süku (ks. t.). Italialaisesta, joka 13:nnen
vuosis. lopulla pääsi Ferraran, Modenan ja
Reg-gion hallitsijaksi ja on tunnettu varsinkin
sivis-tysliarrastuksistaan, mainittakoon:

1. Ercole I (liall. 1471-1505), Ferraran
herttua, saattoi valtionsa hyvään järjestykseen ja
teki hovinsa oppineiden ja runoilijain
kokouspaikaksi. Hänen ministerinsä oli runoilija
Bo-jardo, Scandianon kreivi (ks. t.).

2. Alfonso I (hali. 1505-34), edell. poika,
etevä hallitsija ja runoilijain, esim. Arioston,
suuresti ylistämä, oli toisessa avioliitossaan
naimisissa Lucrezia Borgian kanssa (ks. t.). A.
joutui riitaan Julius IT:n ja seuraavien paavien
kanssa, julistettiin kirkonkiroukseen ja menetti
osan alueistaan, mutta sai ne myöhemmin
takaisin. Hänen molemmat poikansa, Ercole II, isänsä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0464.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free