Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Esteetikko ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
869
Esteetikko—Estetiikka
870
seuraaja, sekä kardinaali Ippolito, mainion
Tivolinsa löytyväu Villa d’Esten rakentaja, olivat
myös kaunotaiteiden suosijoita.
3. Alfonso II (hali. 1559-97), Ercole II:n
poika, rakasti samoin tieteitä ja taiteita, mutta
vielä enemmän ylellisyyttä ja loistoa, ja tavoitti
turhaan Puolan kruunua. Hänen hovissaan eli
runoilija Tasso, jota hän piti kauan aikaa
vangittuna. Hän oli perillisekseen määrännyt
serkkunsa Cesaren. Alfonso I:n äpäräpojan pojan,
mutta paavi Clemens VIII ei häntä tunnustanut,
vaan riisti häneltä Ferraran; Cesare säilytti
kuitenkin Modenan ja Reggion.
4. Ercole III Rinaldo (hali. 1780-1803),
Francesco III:n poika, sai avioliitossaan Massan
ja Carraran ruhtinaskunnat, mutta 1796
ranskalaiset karkoittivat hänet herttuakunnastaan,
jcka yhdistettiin Cisalppiseen tasavaltaan. Hänen
kuollessaan 1803 italialainen E. suku sammui
miehenpuolelta. Hänen tyttärestään, joka oli
naimisissa keisari Frans I:n pojan Ferdinandin
kanssa, polveutuu itävaltalainen E. suku, joka
1859 menetti Modenan y. m. alueensa Italian
kuningaskunnalle ja 1875 sammui miehen
puolelta. [Ciscato, ,,Storia d’Este".] G. K.
Esteetikko (ks. Estetiikka), estetiikan
tutkija t. tuntija, kaunotieteilijä, yleisemmässä
merkityksessä taiteen tuntija tai tutkija.
Esteettinen (ks. Estetiikka), estetiikkaa
koskeva; myös: taidetta koskeva; taiteellinen,
taiteellisesti vaikuttava.
Estejuoksu ks. Juoksu.
Ester (< Istar) 1. Hadassa (= morsian tai
ehkä myrtti, Istar jumalattaren liikanimi),
juutalainen tyttö, joka kasvatusisänsä Mordekain
(< Marduk) kanssa asui Susassa ja kauneutensa
vuoksi pääsi kuningas Ahasveruksen (=
Kserk-seen) puolisoksi hylätyn kuningattaren Vasti’n
(< elam. jumalatar Masti) sijaan. Kuninkaan
puolisona E:n onnistui tehdä ministeri Hamanin
(< elam. jumala Human 1. Khumman)
murhahankkeet Persian valtakunnan kaikkia
juutalaisia kohtaan tyhjiksi, saada Haman itse
hirtetyksi ja hankkia juutalaisille tilaisuus surmata
75,000 persialaista. Sitten hän yhdessä
Mordekain kanssa määräsi, että juutalaiset vuosittain
viettäisivät purim-juhlaa (ks. t.) näitten
tapahtumien muistoksi. Koko tämä satumainen
kertomus, joka luetaan Esterin kirjassa,
sisältää joukon mytologisia aineksia ja näkyy
perustuvan babyl. uudenvuoden juhlassa Marduk
jumalan kunniaksi draamallisesti esitettyyn
taruun. E:n kirja tahtoo selittää purim-juhlan
alkuperää ja syntyi todennäköisesti vasta 2:sella
uosis. e. Kr. Septuagintassa E:n kir ja on
varustettu lisäyksillä, joista Luther otti muutamat
apokrvfikirjain joukkoon nimellä E:n kirjan
kappaleita. — E:n tarun taiteellisten
esitysten joukossa huomataan Racinen (1689) ja
Giillparzerin (1845) „E." nimiset näytelmät.
fWinekler, ..Esther" (Forschungen III, 1901),
Erbt. ,,Die Purimsage" (1900), P. Haupt,
„Pu-rim" (1906).] K. T-t.
Esteratsastus k s. Ratsastus.
Esterhäzy [ästärhäzi] (Galanthan E.), unk.
mahtava ja rikas magnaattisuku, mainitaan jo
1200-luvulla. Siitä on olemassa useampia
kreivil-lisiä ja yksi ruhtinaallinen haara.
Viimemainittuun kuuluivat m. m.:
1. M i k 1 6 s IV (1765-1833), E:n ruhtinas,
palveli Itävallan armeiassa ja sittemmin
diplomaattina. Napoleon ehdotti hänet 1805 ja 1809
Unkarin vaalikuninkaaksi, mutta E. vastasi
siihen varustamalla vapaaehtoisia joukkoja
Itävallan avuksi. Perusti suuren taulu- ja
vaski-piirroskokoelman, jota nyt, valtiolle kuuluvana,
säilytetään Unkarin tiedeakatemian talossa.
2." Päl A n tai (III) (1786-1866), E:n
ruhtinas, edelhn poika, valtiomies, liittyi 1848
Unkarin kansalliseen liikkeeseen ja koetti ulkoasiain
johtajana Batthyänyn ministeristössä saada
aikaan sopimusta Itävallan ja Unkarin välillä,
mikä ei kuitenkaan onnistunut, jolloin E. luopui
virastaan. Hän saattoi tuhlauksillaan laajat
tiluksensa takavarikon alaisiksi. G. R.
Esterit, yhdistetyt eetterit, syntyvät
hapoista ja alkoholeista vedenpoistumisen kautta
ja vastaavat siis kokoomukseltaan suoloja. Ne
ovat neutraalisia, joko nestemäisiä tai jähmeitä,
useimmiten veteen liukenemattomia,
hyvänhajuisia. Sellainen on esim. etikkaeetteri (ks. t.).
Edv. Tl).
Estesärkkä, virran tai sataman suulla oleva
matalikko, joka vaikeuttaa merenkulkua.
F. W. L.
Estetiikka (kreik. aisthctiko’s = aistimin
havaittava) , kaunotiede, s. o. tiede kauneuden
(ks. t.) olemuksesta ja tunnusmerkeistä sekä
taiteen (ks. t.) luonteesta, alkuperästä ja
synnystä, sen lajeista, sen suhteesta ja
vaikutuksista muihin elämän ilmauksiin, taiteilijain
luomistyöstä y. m. taiteen yhteydessä olevista
seikoista. Ensimäinen, joka käytti estetiikan nimeä
ja muodosti aatteen tämännimisestä tieteestä oli
saks. A. G. Baumgarten (ks. t.), joka esitti
aatteitaan teoksessa ,,Æsthetica" (2 os. 1750-58).
Hänen käsityksensä mukaan kauneus on siinä,
että olioiden täydellisyyttä välittömästi tajutaan
aistillisessa havaitsemuksessa. Mutta esteettinen
tiede, joskaan ei sen nimellisenä, on paljoa
vanhempi ja polveutuu jo Platonista ja
Aristoteleesta. [Immanuel Kant, ,,Kritik der
Urtheils-kraft" (1790) ; Jean Paul, „Vorschule der
Ästhetik" (1804) ; Schelling, „über das Verliältnis
der bildenden Künste zur Natur" (1808),
,.Vor-lesuugen tiber Philosophie der Kunst" (1859) ;
Solger, ,.Vier Gespräche tiber das Schöne und die
Kunst’" (1815) ; Hegel, „Vorlesungen über
Ästhetik" (1835-38) ; Weisse, „System der Ästhetik"
(1830) ; K. Chr. F. Krause, „Abriss der
Ästhetik"; F. Th. Vischer, „Ästhetik" (1846-57, 3 o.) ;
M. Carriere, ..Ästhetik" (1859) ; II. Lotze, „Die
Geschichte der Ästhetik in Deutschland" (1868) ;
Scliasler. „Die Geschichte der Ästhetik" (1872) ;
Kastiin, „über den SchönheitsbegrifT" (1878) ;
E. v. Hartmann, „Grundziige der Ästhetik"
(1887) ; Griveau, „Les éléments du beau" (1892) ;
J. M. Guyau, „Les problèmes de l’esthétique
con-temporaine (3 p. 1895) ; Jonas Colin, ..Allgemeine
Ästhetik" (1901) ; Yrjö Hirn, „Konstens
ur-sprung" (1902).] J. B-l.
Musiikin e. pyrkii selvittämään 1)
sävelten luonnonvoimaista vaikutusta, 2) säveltaiteen
kauneu.slakeja ja 3) säveltaiteen ilmekykyä.
Musiikin estetiikan alalla 011 tutkimus ollut
työlästä senvuoksi, että harvat esteetikot ovat olleet
riittävästi soitannollisia ja harvat säveltaiteen
viljelijät syvemmältä tieteelliseen tutkimukseen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
