- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
873-874

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Estländische literarische Gesellschaft ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

87:-}

Estländische literarische Gesellschaft—Estremadura

874

taideyhdistyksen sihteeri ja 1876-96 sen esimies.
Hänen aloitteestaan rakennettiin Helsinkiin
1887 Ateneum taiteen ja taideteollisuuden
kodiksi. E. on laajatietoisena oppineena ja
tyylillisenä kykynä sekä ehdottomana
individualistina ruotsinmielisyyden selväpiirteisin ja
kirjallisessa suhteessa huomattavin edustaja.
Suhteensa suomenmielisiin kansallissivistyksellisiin
rientoihin hän on esittänyt m. m. kirjoituksissa
,,Fennomanska studier" (1882) ja „Min ställning
i språkfrågan" (1887). V. 1870 asetetussa
komiteassa, jonka valmistettavana oli v:n 1872
koulujärjestys, E. vastusti suomenkielisten
oppikoulujen perustamista, arvellen suomenkielisen
väestön sivistystarpeen tulevan parhaimmin
tyydytetyksi reaalikoulujen avulla.

Estländische literarische Gesellschaft
(Viron kirjallinen seura), saks. Tallinnaan 1842
perustettu, paikkakuntansa tieteellisten
harrastusten keskukseksi tarkoitettu seura; toimii
useana osastona; jäsenluku 1906 oli 446. Sen
julkaisu ..Beiträge zur Kunde Est-, Liv- und
Kurlands" (1868-1907, ilmestynyt 6 osaa)
sisältää kirjoituksia etupäässä paikallisen historian
ja muinaistieteen alalta. Seura ylläpitää
perustamaansa „Viron maakuntamuseota", jossa
huo-mattavinta ovat muinais- ja kansatieteellinen
osasto sekä kokoelma siluuriajan kivettymiä.
Seuran hoidossa oleva „Viron yleinen kirjasto"
käsitti 1906 n. 62,000 nidosta. A. E.

Est modus in rebus (lat., Horatius, „Satiræ"
I 1,OT), kaikella on rajansa; kohtuus kaikessa.

Estnäs [estncs] („Vironniemi"), Helsingin
niemi, jota aikaisemmin, 1800-luvun
alkupuoliskolle asti, yhdisti mantereeseen vain kaitainen
kannas nykyisen Grönqvistin talon vaiheilla.
Tälle niemelle, nykyisin n. s. Kruununhakaan,
siirrettiin 1640-luvun ensi vuosina Helsingin
kaupunki oivallisen sataman rannalle. Kruununhaan
alueen vanhoissa asiakirjoissa esiintyvät nimet
Bessnäs ja Bestnäsbakken (eräs mäki) sekä
v. 1730 Bäsnäs (kaupunginosa), joista nimen
johtoa myös on haettu. Estnäs-nimestä on
muistona vielä Estnäsin- 1. Vironkatu. E:iin kuului
aikanaan vielä n. s. Estnässkatan 1. nykyinen
Katajanokka, jonka korkea metsikkö suojasi
kaupungin satamata meren rajutuulilta. K. is.

Esto mihi (lat. „ole minulle 1"), paaston
edellisen sunnuntain (laskiaissunnuntain) nimi,
johtuu tällöin messussa luetun raamatunpaikan
(Ps. 713) alkusanoista.

Estompe [-n’p] (ransk.), sylinterinmuotoiseksi
ja teräväkärkiseksi kierretty nahka- tai
imu-paperipala. jota käytetään varsinkin hiili- ja
liitupiirustuksessa viivojen levittämistä ja
yh-teensulattamista varten.

Estournelles de Constant [esturne’l da köstä’],
Paul Henri Benjamin d’, parooni (s.
1852), ransk. politikko ja rauhanystävä, toimi
ensin diplomaattina, valittiin 1895
edustajakama-riin ja 1904 senaattiin; oli Ranskan toisena
edustajana Haagin rauhankonferensseissa 1899
ja 1907. Hän on erityisesti harrastanut
sovinto-oikeusasiaa; perusti 1903 Ranskan eduskunnassa
ryhmän „Groupe parlementaire de 1’arbitrage
international". Hänen toimestaan saivat myös
alkunsa kansanedustajain vieraissa-käynnit muissa
maissa. V. 1909 E. yhdessä belgialaisen A. M. F.
Beernaertin kanssa sai Nobelin rauhanpalkinnon.

Hänen julkaisuistaan on huomattavin „La
poli-tique fran^aise en Tunisie" (1891). [E. Sjöstedt,
„d’Estournelles de Constant".] J. F.

Estradi (ransk. estrade = tie, katu < it. strada
< lat. via strata = tasoitettu, raivattu tie),
asuinhuoneen lattian korotettu osa, jollaisia
joskus on korkealla olevien ikkunoiden edessä tai
sohvien tai sänkyjen asettamista varten j. n. e.,
valtaistuimen koroke, yleensä: lava, jolta jotakin
esitetään (musiikkia, puheita j. n. e.).

Estrangelo (< syyr. sertö evangelöjö =
evan-keliumikirjoitus), vanha syyrialainen
kirjoituslaji. K. T-t.

Estrées [eslrë’], Gabriel le d’ (1570-99),
Ranskan kuninkaan Henrik IV:n lemmitty, oli
urhoollisen sotapäällikön Antoine d’E:n tytär.
Henrikin 1590 häneen tutustuttua ja kohta
kiihkeästi rakastuttua hän tuli kuninkaan
lemmityksi. Henrik nimitti hänet Beauforfin
herttuattareksi, ajatteli eroa puolisostaan ja Gabrielien
korottamista kuningattareksi, kun tämä äkkiä

— niinkuin huhuttiin myrkystä — kuoli 10 p.
hulitik. 1599. Hänen ja Henrikin lapsilla oli nimi
Vendöme. K. G.

Estreicher, K a rol (s. 1827). puol.
kirjallisuudentutkija, on Jagellonisen, s. o. Krakovan
yliopiston kirjaston hoitajana julkaissut
suurenmoisen 20 osaa käsittävän Puolan kirjallisuuden
luettelon, puolalaisen teatterin historian (3
nidettä 1873-79) ja tutkielmia puolalaisesta
kirjallisuudesta. J. J. M.

Estrella [-e’lja], Serra da (port., =
Täliti-vuoristo), lat. Mons Herminius, graniittinen, 60
km pitkä vuorijono Portugalissa, Mondego- ja
Zezere-jokien välissä, P:n korkein vuoristo.
Etelään jyrkästi, pohjoiseen loivasti viettävä;
korkein kohta, Malhäo da Serra, 1,993 m korkea,
enemmän kuin puolet vuodesta lumen peittämä.
E:n läntisen haarakkeen nimi on Serra de Louzä.

— Asukkaina on köyhiä lammas- ja
vuohipaimenia. ’ E. E. K.

Estremadura f-u’-] (lat. extrema Dnrii =
ääri-mäinen Dueron-maa). 1. Maakunta Espanjassa,
länsirajalla, Guadiana- ja Tajo-jokien varsilla;
41,757 km’; 882,410 as. (1900), asukkaat
espanjalaisten ja länsigoottien sekakansaa —
estre-menos, vakavia, arvokkaita käytökseltään,
rehellisiä ja vieraanvaraisia. Maa 011 ikivanhaa
vuoritasankoa — tavallisesti alle 500 m yi.
nierenp.—, jolta kohoaa useita kovemmista
vuori-lajeista muodostuneita harjanteita: Sierra de
Gredos, Tras la Sierra, Sierra de Gata, de
Guada-lupe, de Montanehez, de San Pedro j. n. e. Tajo
ja Guadiana saavat näiltä vuorilta runsaasti
lisä-jokia. Maanlaatu yleensä hyvä; eletään
vaatimattomasti lampaan- ja sianhoidosta.
Tammimetsissä — joita paikoitellen kasvaa
samoinkuin pyökkimetsiä — sikalaumat saavat hyvää
ravintoa. — Vuorityö (lyijyä, hopeaa, rautaa ja
kuparia) vähäinen; samoin on teollisuus ja
kauppa mitätön. — E. jaetaan provinsseihin
Ba-dajoz ja Cäeeres. Pääkaupunki on Badajoz. —
2. Maakunta Portugalissa, Atlantin rannalla,
Tajon kummallakin puolen, virran pohjoispuoli
matalaa vuorimaata hiekkaisine
rannikkokaista-leineen, eteläpuoli alankoa. Pinta-ala 17,382 km’,
1,232,593 as. (1900). Maanjäristykset ovat
pahana rasituksena. Huolimatta sopivasta
ilmastosta ja hedelmällisestä maaperästä on tuskin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0467.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free