- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
881-882

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Etälä-Ameriikka

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

879

Etelä-Ameriikka

175

Ilmasto. Koska korkeat Andit (..maanosan
selkäranka") kulkevat Tyynen-meren rantamilla,
puhaltavat matalan itärannikon yli kosteat
pa-sadi-tuulet Atlantin-mereltä näille saakka,
tuoden mukanaan runsaasti sadetta maan sisäosiin.
Vasta ylänkömaitten länsipuolella on pienempi
sademäärä ja arokasvillisuus. Etelässä sitä
vastoin länsituulet laskevat kosteutensa Andein
länsirinteille ja tekevät Patagoniasta aromaan.
Arica-mutkassa kylmä Peru-virta jähdyttää ilman
ja vähentää tämän suhteellisen kosteuden, jonka
tähden Atacaman erämaan olemassaolo
aivan meren läheisyydessä on mahdollinen.
Suurin sademäärä ja kosteus vallitsee
Amazon-laaksossa, Seiväs nimisissä aarniometsissä sekä
tuulen puolisella rannikolla. Päiväntasaaja kulkee
läpi maanosan pohjoisosan, tehden sen ilman
sangen lämpöiseksi, niin että tammikuussa
ainoastaan Patagonia ja Tulimaa ovat + 20
lämpöasteen ulkopuolella, ja heinäkuussa koko
pohjoisosa E.-A:aa melkein kauriin kääntöpiirille
saakka on tämän aste-isotermin sisäpuolella.
Kylmin paikka koko maanosassa on Tulimaa,
jossa talvella on + 5°, kesällä -f- 10° C; kuumin
on Sisä-Argentiina, jossa elohopea nousee + 30
asteeseen saakka tammikuussa.

Kasvillisuus. Missään ei ole niin
laajoja troopillisia aarniometsiä, kuin
Etelä-Ame-riikassa. Nämä (,,Seiväs") peittävät koko
Amazon-laakson, osan Guavanan vuoristoa ja
Brasilian rannikkoa. Selvas-alueen tulvarannoilta
ovat monet uljaat ja hyödylliset palmut
(Mauritta. Euterpe, Guilielma) kotoisin. Aarniometsistä
olemme saaneet yams-juuren (Dioscorea),
maapähkinän CAracliis) ja Espanjan pippurin
(Cap-sicum) sekä Andein itärinteiltä kiinapuun.
Etelä-Ameriikassa on kolme suurta aroa, Llanos
pohjoisessa, Campos idässä ja Pampas etelässä.
Näillä on sadeaikana runsas heinäkasvillisuus,
josta syystä ne soveltuvat karjanhoidolle. Paitsi
aarniometsiä ja heinäaroja on vuorimetsiä,
kuten Andein laaksoissa ja Etelä-Chilessä,
Arau-carta-metsiä Etelä-Brasiliassa, sekä laajoja,
kuivia kiviaroja Patagoniassa. Korkealla Andeilla
vallitsee tunturikasvillisuus. Hyödyllisistä
kasveista, jotka olemme saaneet Etelä-Ameriikasta,
huomataan vielä ja ennen kaikkia peruna, joka
on Chilen vuorilaaksoista kotoisin, sekä kaakao,
joka kasvaa maanosan pohjoisimmissa tienoissa.
Troopillisen alueen ulkopuolella viljellään paljon
yerbaa eli mateetä (sen lehtiä käytetään yleisesti
teenä). E.-A:sta ovat vielä yucca, maniokki,
eräs puuvillalaji, ja moni muu viljelyskasvi
kotoisin, ja siellä viljellään muun maailman
kaikkia troopillisia ja subtroopillisia viljakasveja,
etenkin kahvia, sokeria, pumpulia, maissia,
vehnää, appelsiineja y. m.

Koska E.-A:n mantere kauan on ollut
erotettuna Pohjois-Ameriikasta ja tietysti kaikista
muistakin maanosista, on eläimistö
kehittynyt sangen itsenäisesti. Sitä pidetäänkin
Aust-raalian eläimistön jälkeen vanhanaikuisimpana.
Huomattava on myös, samoin kuin Austraaliassa,
suuri puute kotieläimiksi soveltuvista eläimistä.
Sei vas ovat äärettömän rikkaita kaikenlaisista
linnuista, hyönteisistä, eritoten perhosista.
Omituisia muotoja ovat laiskiaiset ja tapiiri sekä
lukuisat apinalajit (m. m. mölyapina).
Kissan-sukuisista petoeläimistä mainittakoon jaguaari

ja puuma; matelijoista jättiläiskäärmeet ja
alligaattori. Aroilta ovat muurahaiskarhu,
vyötiäiset, eräs strutsilaji ja pelätty kalkkarokäärme
kotoisin. Andeilla elävät m. m. laama ja
kondori, eteläisten saarten rannoilla joukottain
merilintuja, kuten pingviinit.

Asukkaat. Kun eurooppalaiset ensi kerran
kävivät Etelä-Ameriikassa, huomasivat he
kaikkialle levinneen intiaaniväestön olevan
hyvin erilaisilla sivistysasteilla. Sekä
historialliset tapahtumat että maantieteelliset
asianhaarat olivat saaneet aikaan verrattain korkean
sivistyskannan niissä kansoissa, jotka asuivat
ylänköseuduissa, missä ilmasto on keväinen,
jota-vastoin rehevä kasvillisuus metsäseuduissa
tukahdutti silloin, samoin kuin meidänkin
päivinämme, kaiken inhimillisen kehityksen. Suurten
ruoho-aavikkojen asukkaat olivat sopivien
kotieläinten puutteessa jääneet alimmalle
kehitysasteelle, nim. kokoojien. — E.-A:n intiaanit eivät
ole „punanahkoja" kuten osa Pohjois-Ameriikan
intiaaneista. Ruskea ja keltainen ihonväri ovat
tavallisia; kaikki vivahdukset oliivinruskeasta
punakeltaiseen ovat edustetut. Ylimalkaan
voimme sanoa, ettei E.-A:n intiaaneilla ole tuota
Pohjois-Ameriikan alkuasukkaille niin tyypillistä
intiaaniluonnetta. Onpa väitetty, ettei heidän
luonteessaan olisikaan sitä kopeutta,
arvokkai-suutta esiintymisessä, varovaisuutta ja itsensä
hillitsemisen kykyä, jota on pidetty kuuluvana
Pohjois-Ameriikan intiaanin luonteeseen. Mutta
silloin on tavallisesti arvosteltu heidän
luonnettaan niiden orjuutettujen yksilöjen mukaan,
jotka vuosisatoja kestäneen sorron kautta ovat
tulleet umpimielisiksi ja aroiksi. — Niiden
vuosisatojen aikana, jotka ovat kuluneet siitä, kun
eurooppalaiset tulivat maahan, ovat eri rodut
suuresti sekaantuneet toisiinsa. Suurin osa
Etelä-Ameriikan asukkaista on nyt mestitsejä
1. eurooppalaisista ja intiaaneista syntynyttä
sekakansaa. Maan asuttamisen alkuaikoina
saapui maahan melkein yksinomaan miehiä, jotka
ottivat intiaaninaisia vaimoikseen. Koillisosissa
on vielä lukuisasti puhdasrotuisia neekerejä,
muinaisten orjain jälkeläisiä, mutta
mulatteja, jotka ovat valkoihoisten ja neekerein
sekoitusta, ja z a m b o j a, s. o. neekerein ja
intiaanein sekarotua, on melkein yhtä paljo.
Viime aikoina maahan tuotujen intialaisten ja
kiinalaisten työmiesten — k u 1 i s — ja ennen
maassa olleiden ihmisrotujen kesken on myös
syntynyt kaikenlaisia sekarotuja. Vaikka E.-A:ssa
on totuttu hyvin tarkasti pitämään silmällä
ihmisten ihonväriä, on aivan mahdotonta erottaa
toisistaan kaikki värivivahdukset, jotka aikojen
kuluessa ovat syntyneet. Puhdasrotuisia
intiaaneja on vielä paikoittain, mutta varmuudella
puhdasrotuisia valkoihoisia on ylimalkaan
ainoastaan äskettäin maahan muuttaneitten
joukossa, vaikka jokainen, jolla on jotenkin vaalea
ihonväri, mielellään sanoo kuuluvansa tähän
etuoikeuksilla varustettuun rotuun. —
Espanjalaisten ja portugalilaisten valloitusten jälkeen
siirtolat joutuivat yhä suurempaan rappiotilaan,
luonnottoman ankarojen monopoliasetusten vuoksi.
Kaikki toimeliaisuus kuoleutui. Emämaat
kiskoivat siirtoloistaan, minkä irti saivat. Eivät
kreolitkaan, valkoihoisten jälkeläiset,
voineet asiain näin ollen pitää asemaansa yllä. Hei-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0475.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free