- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
891-892

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eternelli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

891

Etiopialainen liike —Etna

892

K 0 s ja K ü s u ja merkitsi sekä Nubian
tienoita (Etiopiaa) että Etelä-Arabiaa, syystä että
alkuaan nähtävästi ei oltu selvillä siitä että
näit-ren maitten välissä on meri. Egyptin faaraot
olivat jo aikaisin tekemisissä E:n kanssa, josta
saivat rakennuspuita ja sotilaita. 12:nnen dynastian
hallitsijat ensin ryhtyivät sotaisiin toimiin E:aa
vastaan. Vesertesen III rakennutti sen rajalle
Niilin 2:sen kosken tienoille kaksi linnoitusta.
Uuden valtakunnan aikana E. oli Egyptistä
riippuvainen ; Amenofis II näkyy valloittaneen
pääkaupungin Napatan. 21:sen dynastian aikana
Herihorin jälkeläiset Napatassa perustivat
pappisvallan, joka ennen pitkää rupesi
ahdistamaan Egyptiä. Piankhi voitti Tefnekht faaraon
ja valloitti Memfiin. Sen jälkeen etiopialaiset
hallitsivat Yli-Egyptiä ja Sabakon perustettua
25:nnen dynastian koko Egyptiä. Noin v:sta
663 e. Kr. E:n valta heikontui ja sen kulttuurikin
joutui rappiolle. Vasta roomalaisten
aikakaudella E. uudesta pääkaupungistaan lainatulla
Meroë nimellä jälleen herätti huomiota. Keisari
Augustuksen aikana silmäpuoli kuningatar
Kan-dake yritti valloittaa Egyptiä, mutta joutui
tappiolle, jonka jälkeen roomal. sotapäällikkö
Petro-nius 22 e. Kr. hävitti Napatan. Heikontuneena
E:n valtakunta näkyy edelleen säilyneen Siniseu
Niilin varrella elpyen uuteen kukoistukseen
Axumin valtakunnan nimellä 300-luvulla j. Kr.
Sen jatkona voidaan pitää nyk. Abessiiniaa.
jonka keisarin virallinen nimitys on negus
ne-gcst za Aitiopia s. o. ,,Etiopian kuningasten
kuningas". K. T-t.

Etiopialainen liike, Ameriikan neekerien
metodistis-episkopaalisen kirkon (1896) lähettien
aikaansaama pyrkimys perustaa itsenäinen,
valkoisista lähetyssaarnaajista riippumaton n. s.
etiopialainen kirkko Afrikan mustien keskuuteen.
On saanut aikaan paljon häiriöitä
lähetys-seurakunnissa brittiläisessä Etelä-Afrikassa. U. P.

Etiopian kieli ja kirjallisuus. Etiopiaksi
sanotaan kieltä, jota Arabiasta Abessiiniaan
siirtyneet seemiläiset puhuivat perustamassaan
Axumin valtakunnassa (ks. Axum). Itse he
käyttivät nimitystä lesana Ge’ez = Ge’ezin kieli. E. k.
on läheistä sukua arabian kielelle, johon
verrattuna se edustaa myöhempää kehityskantaa. Niinpä
arabiassa säilyneet interdentaaliäänteet e. k:ssä
ovat muuttuneet postdentaaleiksi, esim. arab.
paurun - etiop. sör. sonni, arab. uönun = etiop.
ezen, korva; g, k, q. ja kh esiintyvät usein
labialiseerattuina, esim. quaråra, olla kylmä;
lyhyet vokaalit i ja u ovat muuttuneet ë:ksi ja
diftongit au ja ai ovat tavallisesti supistuneet
ö:ksi ja ë:ksi. Ainoastaan yksi sijapääte on
olemassa, akkusatiivin, a, jota lisäksi käytetään
osoittamassa „status constructus" sijaa.
Dualis-luku on kokonaan hävinnyt. Päätteellä
muodostetun monikon ohessa on niinkuin arabiassa n. s.
murtuneita monikkomuotoja, esim. kenf, siipi, pl.
akmä’f. Määräävä artikkeli puuttuu, samoin
verbeiltä passiivi. Perfektin personaali päätteissä
esiintyy k, kun arabiassa on t, esim. qatäUca, sinä
tapoit = arab. qata’lta. Arabian indikatiivi- ja
subjunktiivi-muodot jaqtulu ja jaqtula kuuluvat
etiop. jeqa’tel ja jeqtel. Sanastollisessa suhteessa
e. k. tuntuvasti eroaa sukulaiskielistä;
sanavarastoon on nähtävästi tullut paljo ..hamilaisia"
aineksia.

E:n k:n vanhimpina muistomerkkeinä ovat
muutamat Axumista löydetyt piirtokirjoitukset.
Kahdessa vanhimmassa, jotka ovat 4:nneltä ja
seuraavalta vuosis., on vielä käytetty vanhaa
sahalaista kirjoitusta, jossa vokaaleja ei merkitä.
Toisissa esiintyy etiopialainen tavuaapisto, jossa
on 26 kirjainta, kullakin 7 eri muotoa sen
mukaan onko tarkoitettu konsonantti äännettävä
yhdessä ä, n, I, ü, ë, ö vai <?:n kanssa; viimeiseksi
mainitussa tapauksessa käytetty kirjainmuoto
osoittaa myös vokaalittomuutta.

Puhekielenä e. k. hävisi jo 1200-luvulla, jolloin
amliaran kieli (ks. t.) astui sen sijaan. Siitä
lähtien se elää ainoastaan kirkon ja oppineitten
kielenä. E:n kirjallisuus sai alkunsa 300-luvulla
tehdystä raamatunkäännöksestä ja käsittää
enimmäkseen erinäisten, alkukielellä osaksi
hävinneit-ten apokryfikirjain käännöksiä (vrt. R. Basset,
,,Les apoeryphes éthiopiens", 1893 seur.),
hartauskirjoja ja pyhimystaruja y. m. Huomattavat
ovat Henokin kirja (julk. Dillmann 1851,
Flem-ming 1902, Charles 1906; saks. käänsi Dillmann
1853, engl. Charles 1893, ransk. F. Martin y. m.
1906), Liber jubilæorum (julk. Dillmann 1859,
Charles 1895, Schodde 1895), Jesaian taivaaseen
astuminen (Charles 1900), Neljäs Esran kirja
y. m. — Etiopian kieleen Euroopassa ensin
tutustuttiin 1500-luvulla. Mutta etiop.
kielentutkimuksen varsinainen perustaja oli J. Ludolf
Go-thasta, joka 1661 julkaisi etiop. kieliopin (2:nen
pain. 1702) ja lat.-etiop. sanakirjan (2:nen pain.
1699). Pitkän loma-ajan perästä etiopian kielen
tutkimus viime vuosis:lla A. Dillmannin
harrastuksesta virkosi uuteen eloon. Hän rupesi
toimittamaan kriitillistä etiop. Vanhan testamentin
painosta (1853-94) ja julkaisi kieliopin (1857;
2:sen pain. toim. Bezold 1899), sanakirjan (1865)
ja krestomatian (1866). Muita apuneuvoja ovat
Prätorius, „Äthiopische Grammatik" (1886),
Fumagalli, „Bibliografia etiopica" (1893) ja
Goldschmidt, ,.Bibliotheca ætliiopica" (1893).

K. T-t.

Etna (kreik. A’itnc, lat. Ætna, arab. Dzebel
= vuori, josta sisilialainen nimi Gibello 1.
Mongi-bello), Sisilian itärannikolla, Catanian
pohjoispuolella sijaitseva kuuluisa ja vieläkin toimiva
tulivuori, Euroopan suurin ja mahtavin. Se
kohoaa suunnattoman suurelta, vain hiukan
kaltevalta, kilvenmuotoiselta, soikiomaiselta
vuo-renalustalta, joka muodostaa sen alimman ja
laajimman osan. Tämän päällä on
purkaantune ista kuonakappaleista, tuhka-, tuffi-ja mustista
laavakerrostumista sekä konglomeraatista
muodostunut varsinainen, 300 m korkea vulkaani-

Etna.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0480.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free