- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
907-908

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Etumerkintö ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

907

Etuvastus—Etymologia

908

––––––- etäisiä kulkuvahteja maanalan tarkastamista
varten ketjun edessä ja sivustalla.
–––- kulkuvahteja, lähetett. päävartioista yhteyden
ylläpitämistä ja palveluksen tarkastamista varten.
- - kulkuvahteja päävartioiden välissä.

. apuvartioista lähetetyt kulkuvahdit.

tään ketjun läpi paitsi omia kulkuvahteja, 2)
apuvartiot, jotka ovat ketjun lähimpänä
apuna, 3) päävartio, joka on ketjun yleinen
vara väki ja 4) kulkuvahdit, jotka
lähetetään palvelusta tarkastamaan vartioissa sekä
yhteyttä ylläpitämään niiden välillä.
Vartio-postissa on tavallisesti 4-8 miestä, apuvartioissa
10-25 miestä ja päävartioissa 1-2 plutonaa.

M. v. H.

Etuvastus, sähkötekn., useita kehykseen
kiinnitettyjä spiraalinmuotoon kierrettyjä
yhdensuuntaisesti kulkevia nikkeli- tahi rautalankoja,
jotka toisesta päästä ovat kiinnitetyt
ympyrä-kaaren muotoon asetettuihin kosketusnappuloihin
siten, että siirtämällä ympyräkaaren
keskipiste-akselin ympäri kierrettävää kosketusvipua
toiseen tahi toiseen suuntaan saadaan sähkövirta
kulkemaan useampien tahi harvempien spiraalien
kautta ennenkuin se johtuu sähkökoneeseen,
johon siten tulee heikompi tahi vahvempi virta.

— E:na voidaan myöskin käyttää vaski-,
sinkki-tahi rautavihtrilliliuvosta; pienissä koneissa
myöskin tavallisia sähkölamppuja. E. S-a.

Etuvokaali, sellainen vokaali, jota
äännettäessä kieli lepoasemastaan on työntynyt
eteenpäin. Suomenkielen etuvokaalit ovat: i, e, ä, ö, y.

— Etuvokaalinen on sana, jonka kaikki
vokaalit ovat etuvokaaleja, esim. sievä, köyhä,
vene. (vrt. Takavokaali,
Vokaalisointu.) y. W.

Etydi (< ransk. étude = opiskelu), mus.,
soittokappale, jonka varsinaisena tarkoituksena on
jonkun erityisen teknillisen kätevyyskeinon
harjaannuttaminen. mutta joka harjoitusten
höysteeksi on laadittu miellyttävään, sujuvaan
sävel-lysmuotoon. — Konserttietydi on e., joka sekä
muodoltaan että vaikeudeltaan vastaa
korkeampia vaatimuksia ja siten voi kiinnittää
kuulijakunnan mieltä. 7. K.

Etyleeni (raskas h i i 1 i v e t y k a a s u) on
yksinkertaisimpia hiilivetyjä, C2H4; syntyy
muiden aineiden kera orgaanisten aineiden
kuiva-tislauksessa; tärkeä aineosa valokaasussa;
saadaan puhtaana kuumentamalla yhdessä alkoholia

ja rikkihappoa, palaa loistavalla liekillä. E. on
kyllästämätön yhdistys, yhtyy suorastaan esim.
klooriin öljymäiseksi etyleenikloridiksi, josta sen
vanha nimi, „öljyä muodostava kaasu".

Edv. 27;.

Etyleenisarja, kyllästämättömiä hiilivetyjä,
joiden yleinen kaava on CnH,n ja ensimäinen
jäsen etyleeni C3H4. Edv. Hj.

Etyli, kern., radikaali C2H6, joka tavataan
alkoholissa, eetterissä y. m. org. yhdistyksissä.

Etylialdehydi = asetaldehydi (ks. t.).

Etylialkolioli, tavallinen alkoholi, ks. A 1 k
o-h oi i.

Etylibromidi (bromietyli), hiilen, vedyn,
bromin kem. yhdistys, C2H5Br, saadaan fosforin ja
bromin vaikuttaessa alkoholiin; eetterimäiuen,
raskas neste, kiehumap. 38,4°, käytetääu
aniliini-värien valmistuksessa ja tunnottomuuden
aikaansaajana. (Edv. Hj.)

Étylieetteri, tavallinen eetteri, ks. Eetteri.

Etylijodidi, j o d i e t y 1 i. hiilen, vedyn, jodin
kem. yhdistys, CSH5J, syntyy jodin ja fosforin
vaikutuksesta alkoholiin; väritön, ilmassa
punertuva neste, kiehumap. 71°, ominaisp. 1,975,
käytetään useiden kemiallisten preparaattien
valmistuksessa.

Etylikloridi, kloorietyli, hiileu, vedyn,
kloorin kem. yhdistys, C2H5C1. valmistetaan
alkoholista ja kloorivedystä, eetterimäinen, helposti
haihtuva neste (kiehumap. 12,5). Ennen
käytetty huumausaineena, josta nimi cetlier
ances-theticus. Vaikuttaa myöskin paikallista
tunnottomuutta. Käytetään väriaineiden ja muiden
preparaattien valmistuksessa. (Edv. Hj.)

Etylirikkihappo (Eetteririkkihappo)
saadaan sekoittamalla alkoholia ja rikkihappoa
toisiinsa; on välituloksena eetterin
valmistuksessa.

Etylisulfhydraatti ks. Merkaptaanit.

Etymologia (kreik. etymologi’ä, oik. =
todellinen merkitys, alkumerkitys, < etymos =
todellinen, ja logos = merkitys). 1. Alk. oppi sanojen
,,todellisesta", „varsinaisesta" merkityksestä;
sitten: se kielitieteen osa, joka selittää sanojen
synnyn ja johdon niin merkityksen kuin
muodonkin puolesta; sananselitysoppi. — Usein
sanan synty ja johto voi olla päivänselvä; niinpä
jokainen käsittää, että kalastaja sana johtuu
kalastaa verbistä (johtopäätteenä on -ja) tai
vihainen sanasta viha (johtopääte: -inen). Mutta
hyvin usein on sanan synty hämärä, jolloin sen
selvillesaamiseksi on turvauduttava
kielihistoriallisiin ja vertaileviin tutkimuksiin; tällöin
tulemme huomaamaan esim. että täh(d)eilinen
johtuu tähti sanasta, että hupainen ja huveta
sanat kuuluvat yhteen, tai että sellaiset
aitosuomalaisilta tuntuvat sanat kuin esim. hammas,
heinä, seiväs ovatkin vanhoja lainasanoja, y. m. s.
— Sananselityksissä tulee m. m. tuntea kielen
(t. verrattavien kielten) äännelait, s. o.
äännekehityksen (t. äännevastineiden)
säännölliset ilmiöt, kuin myös tarkoin ottaa huomioon
merkityksen (t. merkitysten)
yhtäpitäväi-syyttä ja sukulaisuutta. — Muinaisten
kreikkalaisten ja roomalaisten sananselitysyritykset
ovat nykyajan tieteen kannalta katsottuina
arvottomia ja ne osuvat vain sattumalta oikeaan,
koska ne perustuvat mielivaltaisiin
päähänpistoihin ja satunnaisiin äänteellisiin yhtäläisyyksiin;

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0490.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free