Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eupatridit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
921
Eupatridit
:—Eurajoki
922
n. 400 lajia, useimmat Aineriikasta. Meillä yksi
laji, E. canuabinum, joka harvinaisena kasvoa
rannoilla Etelä-Suomessa. Lehdet vastakkaiset,
useimmin 3- tai 5-sormiset, punaisissa
kukka-mykeröissä väkevä omenalle vivahtava haju.
Koko kasvia on käytetty hiostavaksi ja virtsaa
ajavaksi lääkkeeksi. Tropiikeissa viljellyn E.
tiiplintrven lehtiä viedään Intiasta Englantiin
a y a p a n a-t e e n nimellä. Useita lajeja
viljellään koristuskasveina. (J. A. W.)
Eupatridit (kreik. Eupatri’dai - jaloista
esi-isistä polveutuvat), muinaisessa Attikassa
syntyperäiset aatelissuvut, jotka vanhimpina aikoina
muodostivat ensimäisen kansanluokan ja yksin
ottivat osaa valtion hoitoon. Solonin
uudistuksen kautta (594 e. Kr.) ne periaatteellisesti
menettivät valtiolliset etuoikeutensa, mutta
varallisuutensa nojalla niillä edelleenkin pitkät ajat oli
huomattava poliittinen merkitys, jonka ohella
eräät pappisvirat niissä edelleenkin kulkivat
perintönä. E. R-n.
Eupliorbia, t y r ä k k i, kasvisuku, jonka
mukaan heimo Euphorbiaceæ on saanut nimensä;
n. 600 keskenään hyvin
erinäköistä lajia — pienistä
yrteistä pilarikaktusten
muotoisiin — useimmat lämpimäin
maiden aroseuduista. Sekä
kukat, jotka ovat
yksineuvoi-sia, että kukinnot suuressa
määrässä omituisia: emikukka
lopulta pitkäperäinen,
kehä-tön; emiössä 3-lokeroinen
sikiäin ja 3 vartaloa; sen
juurella 5:ssä tiheässä
ryhmässä ovat kehättömät,
ulkonaisesti yhden heteen
näköiset hedekukat. Tällainen pieni
kukinto (cyathium) taasen 011
5- ja yhdislehtisen,
kellomaisen suojuksen ympäröimä.
Suomessa 4 kotimaista lajia maitiaisnesteellisiä
yrttejä, joista yleisimmät, E. helioscopia ja
E. peplus, ovat joks. harvinaisia rikkaruohoja
puutarhamaissa. Pilarikaktusten näköisiä,
toiset ajoittain lehdellisiä, toiset tykkänään
lehdettömiä ovat esim. E. antiquorum ja E. caput
iledusæ. Koristuskasveina viljellään m. m.
mek-sikkol. E. fulgensia., jonka kukinnot ovat
loistavan punaiset, ja kauniinta kaikista, keski-amer.
E. (Poinaettia) pulclierrimaa, joulutähteä,
jolla on suuret, verenpunaiset suojukset. Kaikki
lajit sisältävät runsaasti maitiaisnestettä, jonka
vuoksi useat ovat lääkekasveja; tärkein on
F. resinifera, jonka maitiaisneste rohdoksena käy
euphorbiumin (ks. t.) nimellä.
(J. A. W.)
Euphorbiaceæ, suuri kasviheimo
Tricoccæ-parvessa, n. 4,000 keskenään mitä erinäköisintä
lajia, hentoja yrttejä ja kaktusmaisia
mehu-kasveja, kiipijäkasveja, isolehtisiä puita ja
toisia, joiden lehdet ovat suomumaisia tai joilla on
laakaversoja (ks. t.) ; kukat vähäpätöisiä,
rakenteeltaan vaihtelevaisia, hedelmä 3:een
hedelmyk-seen lohkeava kota; siemenellä, jossa on iso
valkuainen, on mehevä lisäke. Mainittavia sukuja
Croton, Eupliorbia, Jlevea, Mallotus, Manihot,
Hercurialis, Ricinus, Siphonia. (J. A. W.)
Eupliorbium, Atlas-vuoristossa kasvavan kak-
tusmaisen tyräkin Eupliorbia resiniferaa
kuivatettu maitiaisneste (gummiresina eupliorbium)-,
himmeän likaisenkeltaisia tai ruskeahkoja,
va-hantapaisia polttavanmakuisia kappaleita. E:st.a
tehtyä pulveria käytetään vetolaastarissa
(Suomen farmakopean emplastrum cantliaridis cum
euphorbio). (J. A.
Euphranor [-phrä’nör], etevä kreik.
kuvanveistäjä ja maalari, luultavasti Korinthoksesta
kotoisin (4:nnellä vuosis. e. Kr.). Hänen
veisto-kuviaan mainittakoon ,,Leto" sylissään
molemmat jumal-lapsensa, ,,Paris", jonka erinomaista
karakteristiikkaa suuresti ylistettiin, „Apollon
Patro’os"; hänen maalauksillaan oli m. m.
Ateenan Agoran varrella oleva Zeus Eleutherioksen
pylväistö koristettu (m. m. suuri
historiamaa-laus: ,,Mantineian ratsutaistelu"). ks.
Kreikkalainen taide. O. E. T.
Euphrosyne [-sy’në] (kreik., = „ilomieli").
1. Kreik. tarustossa yksi kolmesta khariitista
(sulottaresta). — 2. Ruotsalaisen runoilijattaren
Julia Kristina Nybergin (ks. t.) kirjailijanimi.
Eupolis, kreik. runoilija, n. s. vanhemman
attikalaisen komedian etevimpiä edustajia
(5:n-nen vuosis. jälkipuoliskolla; kuoli luult. n. 411).
Kirjoitti 14 komediaa, joista 7 saavutti
komedia-kilpailussa ensi voiton. E. käänsi, samoin kuin
hänen aikalaisensa Aristophaneskin, ivansa
etupäässä oman aikansa valtiollisia oloja ja
valtiollisia johtomiehiä (niink. Kleonia, Alkibiadesta,
Hyperbolosta) vastaan. Hänen komedioissaan
ilmeni tavattoman rikas mielikuvitus ja terävä,
sattuva sukkeluus. Hänen teoksiaan ei ole
säilynyt kuin pieniä katkelmia. [Kock, „Comicorum
atticorum fragmenta", I.] ks. Kreikan kieli
ja k i r j a 11 i s u u s. O. E. T.
Eura.’ 1. Kunta, T. ja P. 1., Ulvilan khlak.,
Eura-Kiukainen-Honkilahden nimismiespiiri;
kirkolle Kiukaisten asemalta 11 km; 195,s km’,
joista viljeltyä maata 4,o.u ha (1901); 30’/,
manttaalia, talonsavuja 85, torpansavuja 139,
muita savuja 44; 3,182 as., miltei kaikki
suomenkielisiä; 486 hevosta, 2,172 nautaa, 1,370
lammasta. Sivistyslaitoksia: 4 kansak.. Apteekki;
yhteinen kunnanlääkäri
E.-Köyliö-Kiukainen-Säkylän piirillä. Teoll.-laitoksia: Kauttuan
tehdas, Sorkkisten meijeri. — Seutu on rikas myöh.
rautakauden muinaisjäännöksistä. Semmoisina
paikkoina ovat erityisesti tunnetut: Lauhian-,
Osman- ja Käräjä-, Pappilan- ja Kukonmäet.
Löydöt lukeutuvat 600-1200 j. Kr. — 2. S e u r
a-kunta, Turun arkkihiippak., Porin alarovastik.,
tunnetaan jo 1450-luvulla. Kirkko kivinen
(1896-98). vrt. E:n kappeli. [K. Killinen, „Kiint.
muinais-j. Ulvilan kihlakunnassa. Eura (Vet.
soc. bidr. n:o 33) ; G. J. Lindström. ,,Beskrifning
öfver Eura socken" (Suomi 1849).] K. S.
Euraasia (lyhennys Eurooppa-Aasiasta),
Euroopan ja Aasian yhteinen maantieteellinen nimi.
Eurajoki (ruots. Euraäminne).l. Kunta,
T. ja P. 1., Ulvilan khlak..
Eura-Kiukainen-Honkilahden nimismiesp.; kirkolle Vuojoen
asemalta 2 km; 325,« km2, joista viljeltyä maata
6,691 ha (1901); 87 lu/24 manttaalia, talonsavuja
179, torpansavuja 193, muita savuja 81 ; 5,883 as.,
miltei kaikki suomenkielisiä; 718 hevosta, 3,584
nautaa, 2,213 lammasta (1907). —
Sivistyslaitoksia: kansakouluja 6. — 2. Seurakunta,
Turun arkkihiippak., Porin alarovastik.; ainakin
E. helioscopia.
a kukinto, b hedelmä,
c siemen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
