- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
925-926

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Euripos ... - Eurooppa

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

925

Euripos

Eurooppa

926

khai" (kaksi viimemainittua kirjoitettu
Makedoniassa ja uävtelty vasta E:n kuoleman jälkeen),
„Kyklops" (ainoa säilynyt satyrinäytelmä; aika
tuntematon). O. E. T.

Euripos [-rl-], Kreikan mannermaan ja
Eu-boian välisen salmen kapein osa (Khalkiin ja
Eretrian kohdalla). E. on tunnettu vaikeista
virtasuhteista. Sen kapeimmalla kohdalla (n.
30 m) on vanhoista ajoista ollut silta; tätä
nykyä siinä on kiertosilta.

Eurodiinit, mouoamidofenatsiinit,
ryhmä heikosti emäksisiä, keltaisia ja punaisia
väriaineita. Niillä ei ole teknillistä merkitystä.

Edv. IJj.

Eurofeeni,
isobutyliortokresylijo-d i d i, keltainen, veteen liukeneva jauhe,
sah-raminhajuinen; vaikuttaa antiseptisesti ja
käytetään lääkkeenä jodoformin asemesta
ihotaudeissa. (Edv. Hj.)

Eurooppa (nimi johtunee seemiläisestä ereb =
pimeä; siis auringonlaskun-maa), Austraalian
jälkeen pienin maanosa, 9,896,789 km2. Se on
niin läheisessä yhteydessä Aasian kanssa, että
sitä voitaisiin pitää vain tämän maanosan
suurena niemenä, mutta toisaalta se jo kauan on
ollut huomattavin niistä osista maapalloamme,
joihin kiinteä maa on jakautunut, ja meidän
päivinämme se ei ainoastaan ole koko maapallon
sivistyksen emämaana, vaan myöskin niiden
muodostumassa olevien kansojen, jotka juurruttavat
eurooppalaista sivistystä uuden maailman
kolmessa pääosassa sekä useissa seuduissa Aasiaa
ja Afrikkaa ja koettavat muuttaa
viljelemättömiä alueita eurooppalaiseen tapaan viljellyiksi.
Se seikka, että Eurooppa on saavuttanut ja tähän
asti kyennyt säilyttämään tämän johtavan
aseman. riippuu niinhyvin sen kansoista kuin
luonnostakin.

Asema ja rajat. Kartasta näemme, että
E. on pirstoutunut lukuisampiin lahtiin, niemiin
ja saariin kuin mikään muu maanosa. Tämä
seikka tietysti on ollut erittäin tärkeä
merenkulun ja kaupan kehittymiselle. Samaten
näemme, että E:n vuorten yli pääsee helpommin
kulkemaan kuin muitten maanosien
tunturiselänteit-ten. Täällä ei tavata ensinkään erämaita, ja
joet juoksevat leveissä laaksoissa, joissa kosket
ovat monin paikoin aikojen kuluessa niin
tasoittuneet, että niissä voi häiriöttä laivoilla kulkea,
ja meidän päivinämme rakennetaan rautateitä
tiheästi asutuissa jokialueissa ja yhdistetään
kanavilla laakso laaksoon vedenjakajien yli.
On tahdottu selittää eurooppalaisten etusija
muitten maanosien alkuasukkaisiin nähden maan
suotuisan ilmaston ansioksi. Maapallon
tiheimmin asutut seudut ovat etupäässä lauhkeassa
vyöhykkeessä, josta seikasta saattaa tehdä sen
johtopäätöksen, että ne seudut, joissa vallitsee
kohtalainen lämpö, soveltuisivat parhaiten
ihmisen. asuinsijoiksi. Mutta täytyy myös ottaa
huomioon asutuksen tiheys, helppous tuottaa tai
hankkia ravintoaineita, kansan uskonnolliset
käsitykset ja ennen kaikkea sen luontainen
lahjakkuus, jos tahtoo saada selville syyt
taloudellisen hyvinvoinnin syntymiseen, mutta yhtä paljon
myöskin kehitys henkisellä alalla. Siellä missä
ilmanala on kyllin viileätä varjelemaan ruumista
kuumien seutujen veltostuttavalta vaikutukselta
tai napamaitten jäätävältä pakkaselta ja missä

muutenkin yön ja päivän välisen lämmön erotus
on niin suuri, ettei lämpösuhteissa tule
vallitsemaan yksitoikkoisuutta, syntyy tavallisesti, jos
vain muutkin olosuhteet ovat suotuisia,
korkeampi sivistys. Tämän näemme toteutuneen
varsinkin omassa maanosassamme, joka saa
kosteuttakin sen verran, että se riittää
kasvullisuuden tarpeiksi, vieläpä etupäässä niinä
vuodenaikoina, jolloin kasvit sitä eniten tarvitsevat. —
E:n asema melkein keskellä maapallon puolikasta
on ollut erittäin tärkeä kauppasuhteitten
syntymiselle muitten maanosien kanssa. Sillä juuri
sen vuoksi, että Erssa yhtyy suuria kauppateitä,
on täällä myöskin syntynyt tärkeitä
kauppapaikkoja, ja se on tullut koko maapallon
tava-ranvaihdon keskustaksi. Tämän vuoksi sen
kauppaa käyvät kansat ovat keränneet itselleen
suunnattomia rikkauksia, mutta se on samalla
synnyttänyt osittaisen liikakansoituksen, jota
täytyy tasoittaa siirtolaisuuden avulla. Mutta
juuri täten levittämällä muihin maanosiin
työvoimaa ja yritteliäisyyttä E:n valta-asema on
lisääntynyt ja sen sivistys kohonnut melkeinpä
kaikkivaltiaaksi yli koko maapallon.
Maanosamme kasvit ja eläimetkin työntävät niille
suotuisten luonnonsuhteitten vallitessa vieraitten
maitten lajit syrjään. E:n kansat ovat luoneet
uusia elinkeinoja miljoonille ihmisille ja
avanneet suuret määrät uusia edistymisen
mahdollisuuksia. E:n etevämmän ihmisen tieltä ovat
heikommat kansat kukistuneet ja ala-arvoiset
sivistysmuodot hävinneet. Rotusekoitusta,
muotojen tasoittumista on tapahtunut ja tapahtuu
edelleenkin suuressa määrin melkein kaikkialla
maapallolla; eurooppalainen tuo uutta verta ja
uusia henkisiä mahdollisuuksia, aivan kuten hän
itse saa suureksi osaksi kiittää rotusekoitusta
voimastaan.

E:n maarajoista Aasiaa vastaan, ks. Aasia I
palsta 14. Merirajat ovat Kaspian-meri,
Mustameri. Bosporin-salmi, Marmara-meri,
Hellespon-ton-saltni, Aigeian-meri, Välimeri,
Gibraltarin-salmi, Atlantti ja Pohjois-Jäämeri.

Ranuikkomuodostus. E:ssa on, kuten
sanottu, paljon suuria niemimaita. Ne anastavat
suunnilleen J/5 koko alueesta. Saarten pinta-ala
suhtautuu mantereeseen kuin 1: 14. Suurin
niistä on Iso-Britannia (230.000 km2), sitä
lähinnä Islanti (104,800 km2), Novaja Zemlja
Aasian rajalla (92.000 km2), Irlanti (83,800’ km2),
Sisilia (25,500 km2) ja Sardinia (23,520 km2).
Paljoa pienempiä ovat jo Korsikka (8,862 km’),
Kreetta (8,590 km2) ja Seelanti (6,828 km1).
Näitä seuraavat: Euboia, Mallorka, Gotlanti,
Saarenmaa, Fär-saaret, ölanti, Lolland, Riigen,
Meuorca, Korfu, Kephallouia, Anglesey ja
Ahvenanmaa. Musta-meri on hautalaskeuma, suurin
syvyys 2,618 m. joka laskee Bosporin kautta yli
1,000 m syvyiseen Marmara-mereen, josta taas
mutkaileva Dardanellien-salmi laskee
Aigeian-mereen. Mustau-meren ja sen sivumeren,
matalan Asovan-meren yhdistää 5 km leveä
Kerts-salmi. Keskellä pohjoisrantaa on Krimin
niemimaa, jonka eteläisessä osassa kohoavat
Jaila-vuoret. Tämä ,,Venäjän rivieera" on ylen
rehevän alativehreän kasvullisuuden peittämä.
Luoteisrannikkoa muuttelevat alituisesti Tonavan
suistokerrostumat. Myös suurin osa
pohjoisrantaa on täynnä lahtimaisia joensuita sekä köy-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/2/0499.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free