- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
927-928

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Euripos ... - Eurooppa

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

927

Eurooppa

928

hää satamista (paras Odessa). Länsirannikko
on enimmäkseen jyrkkää ja yksitoikkoista sekä
köyhää hyvistä satamista (parhaat Konstantsa
Romaaniassa, Varna ja Burgas Bulgaariassa).
Pohjoisrannikolle laskee runsasvetisiä,
suistomaita synnyttäviä jokia. Kolmikärkinen
Kal-kidiken niemimaa on vuorista. — Kreikan
itärannikon muodostaa pitkä vuorenselkä, joka
paikoitellen on katkonaisina kappaleina.
Korkein huippu on Olympos (2,980 m). Vuorisen
Euboian-saaren jatkona ovat Andros-saaret,
Nak-sos, y. m. Aiginan-lalidessa on samanniminen
saari, Salamis-saaren eteläpuolella.
Pelopon-nesos-niemimaahan tunkeutuvat Argoksen-,
La-konian- ja Messenian-lahdet. Saarista on
Syrok-sella varma satama, ja viinirikas Thera (Santorin)
on vanhan kraatterin reunana. Myöskin
Mi-los on tuliperäistä alkujuurta, Paros on kuuluisa
marmoristaan, ja Kreetta on vuorinen saari,
jonka maaperä on hyvin viljavata. —
Länsirannikolta maa on pitkiä murtoviivoja myöten
murtunut. Siirrokset ovat erottaneet
Joonian-saaret (Zakynthos, Kephallonia, Leukas, Korfu)
mantereesta ja avanneet Korinton-lahden
manteren raunioitten väliin. Tiheät maanjäristykset
todistavat, ettei vuorten muodostuminen
vieläkään ole loppuun suoritettu.

Jyrkkänä muurina, jossa on 2,000 m korkeita
huippuja, ulottuu rannikkoa pohjoiseen päin
Montenegroon saakka. Sitten seuraavan
Dal-matsian rannikon ovat muodostaneet
suurenmoiset siirrokset, jotka ovat seuranneet pitkiä
kalkkivuorijonoja. Meri tunkeutui ulompien
vuo-ristojonojen laaksoihin ja muodosti ne lahdiksi
(Bocclie di Cattaro, Quarnero-, Triest-lahti) ja
salmiksi, jota vastoin selänteitten korkeimmat
kohdat jäivät näkyviin pitkinä saarina.
Istrian-niemimaa alastomine kalkkikallioineen on
Adrianmeren kahden lahden välissä. Tämän meren
pohjoisrannikolla on laguuneja ja liejusärkkiä eli
laajoja suistomaita, joita Pon, Adigen ja useitten
pienempien jokien kerrostumat ovat
muodostaneet. — Eteläänpäin alkaa sangen
yksitoikkoinen rannikko (satamat: Ancona, Bari, Brindisi).
Siellä täällä on rantalaguuneja mutta myös
puutarhamaisesti viljeltyjä rannikkoja.
Joonian-merestä tunkeutuu aukea Tarentin-lahti
etelärannikkoon. Vanhastaan tunnetun
maanjäristysalueen kautta johtaa vilkasliikkeinen
Messinan-salmi Tyrrhenan-mereen. Ei missään ole
italialainen ilmasto ihanampaa kuin 2-3 tuhannen
metrin syvyisen Sisilian, Sardinian sekä
Korsikan ympäröimän Tyrrhenan-meren rantamilla.
Tuliperäinen murtoviiva käy Etnan,
Liparin-saarten ja Vesuviuksen yli, ja rantaviiva
muodostaa ihanat Eufemian-, Policastron-, Salernon-,
Napolin- ja Gaëtan-lahdet. Sorrenton
niemimaasta irti temmattuna kappaleena ovat
Napolin-lahdessa Capri ja tuliperäiset Procida ja Ischia,
joita maanjäristykset usein ovat hätyyttäneet.
Pohjoiseenpäin rannikko käy köyhemmäksi. sm
satamat täyttyvät monin paikoin liejusta, ja
malaaria on — kuten muualla liejurannikolla —
karkoittanut asukkaat sisämaahan.

Ligurian-meren ja Genovan-lahden rannoilla
vallitsee ihana ilmasto, jonka kaltaista ei muualla
tapaa tältä leveysasteelta (Riviera di Ponente
ja R. di Levante). Täällä on useita hyviä
satamia (Spezzia, Genova, Monaco, Nizza). Mar-

seillesta länteenpäin on rannikko taas Espanjan
rajalle saakka matalampi ja rantajärvien
reunustama. Pyreneitten niemimaan
Välimeren-rannikko on monin paikoin jyrkkä (Pyreneitten
ja Granadan kohdalla) ja yleensä köyhä hyvistä
satamista (parhaat Barcelona, Valencia,
Carta-gcna, Malaga), mutta se on hyvin hedelmällistä
(jokilaaksoissa). —- (Sisilia, Malta, Sardinia,
Korsikka, Baleaarit, ks. n.). — Monin paikoin
Euroopan länsirannikolla (Galiciassa, Bretagnessa.
Cormvallissa, Skotlannissa, Islannissa, Norjassa,
Ivuollassa) valtameren aalto koettaa voimiaan
kovia alkuvuoria vastaan. Viimemainitut ovat
kuitenkin runsaasti rikkoutuneet, joten on
syntynyt erinomaisia satamia (La Coruna, Brest,
Plymouth, Glasgow, Cork, Bergen, Kuolla). Näitten
kallioryhmien väliin on meri uurtanut syviä
lahtia. Monessa paikassa on kuitenkin matalia
rannikkoja, joissa ainoastaan jokien suut tarjoovat
laivoille hyviä ankkuripaikkoja (Bordeaux,
Rotterdam, Hampuri). — Biskajan-lahden
etelärannikko on vuorista (satama Santander), mutta
sen ranskalaisella puolella voimakkaat
rannikko-virrat tasoittavat niemekkeitä, rakentavat
patoja jokien ja kaupunkien suihin ja tuovat
aineksia Les Landes’in korkeille hietapenkereille.
Ranskan pohjoisrannikko on muodostunut
peh-meistä vuorilajeista, joten meren on ollut helppo
siellä pirstota rantaa. Paikoitellen on syntynyt
pitkä, noin 100 m:n korkuinen töyry (falaise),
jonka edustalla on tasainen hietaranta (plague).
Nykyisen Pas de Calais-salmen entisen
maakannaksen ovat luode ja vuoksi hävittäneet, ja
nykyään siellä on 65:kiu metrin syvyisiä kohtia.
Suuri osa Pohjan-merta ei ole muuta kuin
tulvan peittämää mannerta, jonka tähden sen
syvyys ainoastaan harvoissa kohdissa on yli 100 m
(keskimäärin n. 90 m). Skagerrakin, Kattegatin,
Juutinrauman ja molempien Belttien kautta se on
Itämeren yhteydessä. Hyvin lakeat ovat
Pohjanmeren etelä- ja itärannikot (lentohiekkasärkkiä,
marskimaata ja matalia lahtia kuten Zuiderzee,
Dollartti, Jade-lahti). Jyllannin itäosat ja
saaristo: Sjælland, Fyen, Langeland, Lolland,
Fal-ster, Moen, RUgen y. m. ovat tähteitä laajasta
liituajan tasangosta. Jääkauden mahtavat
jäätiköt, jotka täyttivät koko Itämeren, ovat
ahtautuneet näitä vastaan, meren tyrskyt ovat
jatkaneet hävitystä, ja siten ovat matalat Aalborgin-,
Kjnge-, Præstø- ja Møen-Falster-lahdet
syntyneet. Etelärannikolla ovat suuret joet
muodostaneet suistolahtia (Stettiner Haff,
Danzigin-mutka, Frisches Haff, Kurisches Haff). Pitkin
Kuurinmaan rannikkoa on hietasärkkiä.
Riian-lahden sulkevat iso Hiidenmaa ja Saarenmaa.
Suomenlahden etelärannikko on suurimmaksi
osaksi äkkijyrkkä, mutta tasainen penger, ja sen
edustalla on ranta melkein saaretonta, matalaa
ja hietaista. Itäranta on alavaa ja täynnä
hieta-särkkiä (Suonien rannikosta ks. Suomi). —
Pohjanlahden länsirannikko on huomattavasti
jyrkempää ja korkeampaa kuin itärannikko
Suomen puolella. Ahvenanmaan kohdalta
eteläänpäin se kuitenkin muuttuu alavaksi. Kattegatin
ja varsinkin Skagerrakin rannikko on taas
suurimmaksi osaksi kallioista ja jyrkkää, ja siellä
on runsaammin saaria ja syvälle tunkevia lahtia.
Huomattavin niistä on Kristiaanian-vuono. Koko
länsi- ja pohjoisrannikko on kuitenkin vielä pai-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0500.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free