Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eurooppa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
929
Eurooppa
9:50
joa jyrkempää ja kallioisempaa. Suurimmat
vuonot ovat Stavangerin-, Ilardangerin-, Sogne-,
Tioudkjemin-, Länsi-, Jyhkä- (Lyngen-), Alattiou-,
Porsangerin-, Teno- ja Varangin-vuonot.
Kuollan-niemimaan pohjoisrannikko, Murmanin-rannikko,
muuttuu idässä yksitoikkoiseksi töyryrannikoksi.
Vienan-ineren kolme lahtea (Kantalahti,
Äänis-ja Arkangelin-lahti) ovat enimmäkseen autio- ja
rämerantaisia. Kauinin itäpuolella on autio
tunturirar.nikko, johon Petsora-joki rakentaa
monihaaraista suistoansa.
Pinnanmuodostus poikkeaa kaikista
muista maanosista rikkaan muotojensa vaihtelun
kautta; laaksot ja järvet, arot ja viljelysmaat
vuorottelevat alituisesti kaikkialla. E:n
keskikorkeus on pienempi kuin muitten maanosien.
Jos järjestää ne keskikorkeutensa mukaan, niin
saadaan: Eurooppa, Austraalia, Etelä-Ameriikka,
Pohjois-Ameriikka, Afrikka, Aasia (Antarktis
tuntematon). Aasian keskikorkeus on lähimain
kolme kertaa suurempi kuin E:n (879 m 292 m
vastaan). Meidän maanosamme korkeuskartasta
näkee helposti, että alankoa (alle 200 m) on
enemmän kuin puolet koko pinta-alasta. Länsi-Aasian
alanko tunkeutuu Uralin ja Kaukasuksen väliin
sekä Uralin pohjoispuolelle ja kulkee leveänä
vyönä Iveski-E:n halki Atlanttiin. Se on suureksi
osaksi muodostunut muinaismeriin
laskeutuneista kerrostumista, mutta siellä täällä, kuten
esim. Fennoskandian (ks. t.) eteläosissa, se cn
syntynyt sen kautta, että ikivanhat vuoret ovat
kuluneet pois pohjiaan myöten. Alangon suuri
laajuus on ollut erittäin tärkeä liikenteelle. Sen
läpi kulkee kaikkiin suuntiin vanhoja
kulttuuriteitä. Korkeimmat vuoret ovat tavallisesti
nuorimmat. Niin E:ssakin. Voidaan puhua
„nuo-resta E:sta" jyrkkäpiirteisine vuorijonoineen,
joitten muodostuminen päättyi vasta
tertiääri-ajalla, kestääpä ehkä vieläkin. Suess selittää
yhteenkuuluviksi ne mahtavat poimut, jotka
kulkevat toiselta puolen Atlasista
Pyreneitten-niemi-maalle ja toiselta puolen Italian niemimaalle ja
jotka tekevät suuren kaaren Keski-E:ssa,
jatkuvat Balkanin-niemimaalle sekä Kaukasukselle, ja
joiden viimeiset osat tapaa Malakan niemimaalla.
Siellä missä poimut ovat katkenneet ja maa
laskeutunut, on syöksynyt esille vulkaanisia
aineksia. Pyreneitten, Alppien ja Karpaattien
pohjoispuolella on ,,vanha E.", se alue maanosaamme,
jossa todennäköisesti on ollut alppijonoja niinä
aikoina, jolloin meri vielä lainehti nykyisten
Alppien tienoilla. Täällä Keski-, Pohjois- ja
Itä-Euroopassa ei ole kaukaisen hiilikauden jälkeen
tapahtunut suurempia poimuutumisia; vuoret
ovat hävinneet, siirrokset tai laskeumat ovat
murtaneet maankuoren, jolloin osa siitä on
laskeutunut, toinen osa jäänyt jäljelle ..horsteina";
meri on peittänyt tasoittuneen vuoriperustan,
milloin laskien kerrostumiaan sen päälle,
milloin taas antaen sijaa erosionille ja
rapautumiselle, ja mahtava maajää on lähtien
Pohjois-Kuroopasta lähettänyt jäätikköjoukkojaan
Ttä-ja Keski-Eurooppaan. Tämä vanha vuori perusta,
joka esti poimuutumisen kulkemasta Euroopan
eteläosista pohjoiseenpäin, pistää monin paikoin
esille löysien kerrostumien peitteestä, ja
Pohjois-Euioopassa, missä liukuva jää on pyyhkäissyt
pois mahdollisesti siellä olleet nuoremmat
kerrostumat, ovat alastomat alkuvuorenjuuret
paljas-30. II. Painettu ’s/510.
tuneina tuhansiksi kummuiksi ja kallioiksi.
Rauhallisimmiu kehitys on tapahtunut Itä-E:ssa,
jossa suunnattomien aikojen kuluessa 011
laskeutunut kerros kerrokselta alituisesti
mataloituvaan mereen. — Jos tahtoisi E:n jaotuksessa
pitää kiinni yksinomaan geologisista perusteista,
saisi vanhalle keski- ja pohjois-eurooppalaiselle
„kilpimaälle" vastakohdaksi nuoren
etelä-eurooppalaisen poimuvuoriston, mutta maantieteellisten
alueitten rajoittamisessa on myöskin otettava
huomioon muitakin maantieteellisiä vaikuttimia,
niin. ilmasto ja elämä.
Vesistöt. Koska E:ssa on paljon alavaa
maata, ovat sen joet yleensä kulkukelpoisia ja
siis liikenteelle tärkeitä. Osittain ne ovat hyvin
vanhoja, sillä on voitu todistaa, että maan useat
selväpiirteiset laaksot ovat muodostuneet jo
ter-tiäärikaudella ja, mahdollisesti vielä
aikaisemmin. Mutta osittain ne taas ovat saaneet uusia
kulkusuuntia ja uusia laaksouomia vasta
jääkaudella tai sen jälkeen. Jokialueissa on
sateen-tulo ylimalkaan verrattain tasaista läpi vuoden.
Harvoin ne kuivuvat kokonaan (kuten joskus
Etelä-Euroopassa), eivätkä yleensä tulvikaan
pahasti, paitsi siinä, missä ei maan alavuuden
takia ole tarpeellista laskua. Kun joen latvat ovat
verrattain lähellä toisiansa, eivätkä
vedenjakajat (paitsi Alpeissa) ylipäätään ole korkeita, on
ollut helppo yhdistää niitä kanavilla keskenään.
Niin pääsee vesitse Vienan-merestä
Kaspianmereen. Itämerestä Mustaan-mereen,
Pohjanmerestä Välimereen j. n. e. — Vanhalla ajalla
E:n jokia ainoastaan vähässä määrin käytettiin
liiketeinä; niiden kosket kun olivat
perkaamattomia ja rannat suoperäisiä. Rein-virta ja
Tonava olivat Rooman maailmanvallan rajaäärinä.
Vasta uudella ajalla, kun E:n inerikauppa rupesi
elpymään ja rosvoritarien valta oli murrettu,
tulivat joet liikenteen välittäjiksi. Vaikka
rautateitä meidän päivinämme on rakennettu pitkin
monen joen molempiakin rantoja, on jokiliikenne
silti hyvin vilkas, ollen edullisin raskaille ja
tilaa ottaville tavaroille.
E:n tärkeimmät joet ovat:
Pit. Jokialue
km:ssä. km’-:ssit.
Volga 3,690 1,459 tuli.
Tonava 2,860 806 .,
Ural 2,380 220 „
Duepr 2.150 527 ,.
Don 2,130 430 ,.
Petsora 1,480 329 „
Dnestr 1,390 77 „
Rein 1.360 226 ..
Viena 1,260 365 „
Elbe 1.170 144 .,
Veiksel 1,070 199 ,,
Väinä 1.020 85 „
Loire 980 121 „
Maas 930 33 .,
Tajo 910 83 .,
Oder 860 119 ,.
Guadiana 820 83 tuli.
Rhone 810 99 „
Duero 790 97 „
Memel
(Njemen) 790 91 .,
Seine 780 78 „
Ebro 750 82 ,.
Weser 730 46 „
Po 670 75 „
Glommen 600 42 ,.
Garonne 580 85 ,.
Guadal-
quivir 550 57 ,,
Klar—
Göötajoki 500 67 „
Kemijoki 500 53 ,.
E:n järvet ovat osaksi jätteitä vanhoista
lahdista (Kaspian-meri ja Laatokka) osaksi
maajään synnyttämiä. Joskus ne myös ovat
muodostuneet vanhoihin
vajoamislaaksoihin(Päijänne). Lukuisia ne ovat kaikkialla, missä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
