- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
931-932

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eurooppa

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Eurooppa

932

maajäätä ennen on ollut (Suomi, Skandinaavia,
Skotlanti, Pohjois-Saksa, Alppimaat). Yhteen&ä
järvien pinta 011 (Kaspian-merta
lukuunottamatta) noin 2 % E:n pinnasta. Suurimmat
järvet ovat:

Laatokka 18,000 km2Mälari 1,700 km2

Äänisjärvi 10,000 ,, Inari 1,400 „

Venneri 6,200 „ Ilmajärvi 920 „

Peiposjärvi 3,500 „ Balaton
(Platten-Vetteri 2,000 „ järvi) 640 „

Ilmanala on suotuisampi kuin minkään
muun maanosan. Meidän maanosallemme on
erikoisen ominaista alituinen vaihtelu ilmastossa,
kuitenkin määrättyjen, elimelliselle elämälle
sopivien rajojen sisällä. Meillä on neljä
vuodenaikaa, sen vuoksi että molempien vastakohtaisten
vuodenaikojen väliin työntyvät syksy ja kevät.
Ja nämä välivuodenajat ovat sitä pitempiä, kuta
selvemmin meri-ilmasto vallitsee. E., joka sijaitsee
Aasian, mannermaisimman maanosan, ja
Atlantin, suhteellisesti lämpimimmän valtameren
välillä, saa luonnollisesti vaikutuksia kummaltakin
ja onneksi meille, enemmän jälkimäiseltä.
Mantereelle saattaa vapaasti tunkeutua etupäässä
Atlantin ja varsinkin Golf-virran yli kulkeneita
länsituulia, sillä ei minkäänlaisia sulkevia ja
estäviä vuorenselänteitä ole tiellä, ja nämä
lämpöiset tuulet miedontavat melkolailla ilmastoa.
Melkein ylfyleensä on E. lämpöisempää, kuin
mitä sen leveysasteille oikeastaan olisi ominaista,
jos ilmasto säännöllisesti kylmenisi napaa
koh-dfn. Jos esim. vertaamme lämpömääriä
Ameriikan rannikolla, E:n länsirannikolla, Aasian
itärannikolla ja Ameriikan länsirannikolla 70°
pohj. lev., tapaamme seuraavat vuoden
keskiarvot: — 12°, -f 2°, — 12°, — 12°; 60° :11a,
pohj. lev: — 7°, -f 7°, — 3°, — 1; 50°:lla pohj.
lev.: + 2°, + 12°, ± 0°, + 9°; 40°:llä pohj. lev.:
+ 11°, -f 15°, -j- 8®, -f 13°. Tämä tavaton
ilmastollinen etuisuus pienenee kuitenkin, kun
siirrymme mantereen sisäosiin, varsinkin Itä-E:aan.
Etenkin Aasian läheisyys vaikuttaa voimakkaasti
Itä-E:n eteläosiin, ja ilmasto on siellä enemmän
aasialaista kuin eurooppalaista. Muuan toinen
osa, joka melkoisesti eroaa muusta E:sta, on
Etelii-E. eli Välimeren maat, joissa vallitsee selvä
subtrooppinen ilmanala. — Umanpaiuesuhteet
ovat E:n länsi- ja itäpuolella mahdollisimman
vastakkaisia. Tiedämme jo ennestään, että
Aasiassa vallitsee sisäosien kylmän talven aikana
luonnottoman korkea ilmanpaine. Muuan kieleke
tätä ilmanpaine-maksimia ulottuu Ural-joen yli
770 mm paineisena tammikuussa. Eräs leveä
niemeke 766 mm ilmanpainetta kulkee Venäjän ja
Unkarin yli Alppien laaksoihin. Muuan toinen
maksimi tulee melkein tätä vastaan Pyreneitten
niemimaan yli. Näitten maksimien alueella on
se osa E:aa, jossa vallitsee mannerilmasto.
Vastakohtana sille tavataan Atlantin pohjois-osissa
Islannin ympärillä voimakkaasti muodostunut
minimi, eikä tämä alhainen ilmanpaine ole
vallitsevana ainoastaan talvella, vaan läpi koko
vuoden. Ilmapuntari laskee täällä 740 min:iin
saakka. Maksimista virtaa ilma minimiin päin,
mutta, kuten tunnettu, painumalla maapallon
pyörimisen vaikutuksesta oikealle päin. Sen
kautta saamme koko Länsi- ja Pohjois-E:aan
lämpöisiä lounais- ja länsituulia talvella. Juuri

siksi, että ilmanpaineen alhaisuus ulottuu
Pohjoiseen Jäämereen saakka, saavat tuulet
Pohjois-E:ssa puhtaasti lounaisen suunnan, sillä niitten
on kierrettävä ympäri tätä minimiä kohden.
Helppo on käsittää, mikä suuri merkitys tällä
on ilmastollemme, vieläpä koko
olemassaolollemme. Kuta pohjoisempana päämaksimi on, sitä
lauhkeampi ilmanala meillä vallitsee, sillä silloin
käyvät lounaistuulet vahvemmiksi; mutta jos
tuo minimi Atlantilla pienenee, on meillä ankara
talvi. Valtameriveden korkeampi tai alhaisempi
lämpö ei sensijaan vaikuta meidän talviemme
laatuun. Meidän maanosamme länsirannikolla
on ilmanpainevaihtelu voimakkain, ja tuulet ovat
siellä usein myrskyisiä. Siellä ne myöskin
satavat enimmän osan kosteuttaan. Säitten
epävakaisuuteen Luoteis-E:ssa vaikuttavat suuressa
määrässä myöskin ne ilmanpaineminimit, jotka
tulevat sinne päin pitkin Atlanttia. Eräs
tavallisimpia minimiratoja kulkee Etelä-Ruotsin ja
Itämeren yli Vienan-merta kohden. Kuta
lukuisampia minimejä meillä on, sitä myrskyisempää,
leudompaa ja sateisempaa on säätila. —
Etelä-E:ssa yleinen tuulenvirtaus suuntautuu talvella
suhteellisesti lämpöistä Välimerta kohden, jonka
päällä 011 muuan minimialue. Aasiassa
vallitsee kesällä hyvin selvä ilmanpaineminimi, joka
levenee sieltä I\aakkois-E:n ja Pohjois-Afrikan
yli. Islannin minimi on lieventynyt, ja
paikalli-siä minimejä tavataan Lapissa,
Etelä-Skandinaa-viassa ja Pyreneitten-niemimaalla. Iso maksimi
„hepoastevyöhykkeissä" tunkee sensijaan nyt
kiilana pitkälle Keski-E:n eteläosiin. Siitä syystä
käyvätkin kesällä läntiset valtamerituulet
vallitseviksi aina Itä- ja Etelä-E:aan saakka.
Viimemainitussa seudussa tuuli kulkee koko kesän ajan
Pohjois-Afrikan isoa ilmanpaineminimiä kohden
ja. jatkaa sieltä edelleen koillispasadina. Tämä
kyl-memmistä seuduista lämpöisempiin käyvä tuuli
käy tietenkin sitä kuivemmaksi kuta enemmän
se kuumenee, ja se on syynä Välimeren maitten
suureen kesäkuivuuteen. joka vuorostaan lvö
leimansa kasvimaailmaan ja viljelysoloihin.
Valta-merituulien alueella sataa kaikkina
vuodenaikoina, eniten useilla paikoilla syksypuolella,
jolloin helposti käsitettävistä syistä lämpöiset
merituulet saavuttavat kylmemmän maan yli
kulkiessaan suurimman suhteellisen kosteutensa.
Länsi-E:n atlanttisessa ilmastossa kesät ovat
viileitä. talvet lauhkeita, taivas pilvessä ja
sademäärä runsas, etupäässä kylmempänä
vuodenaikana. Itä-E:ssa ovat kesät kuumia, talvet
kylmiä, sade niukempi, taivas selkeämpi,
lumipeite pitkäaikaisempi ja kesäsateet vallitsevia.
Etelii-E:ssa on talvi lauhkea, kesä on lämmin,
taivas tummansininen, valo huikaisevan
valkoinen. Tihkusade ja sumu ovat harvinaisia; sade
putoaa rankkoina kuuroina.

Kasvi- ja e 1 ä i n m a a i 1 m a ovat paljon
muuttuneet ajanlaskumme alusta. Tundra on
ehkä pysynyt jokseenkin muuttumattomana,
samaten kenties myös autioimmat arot ja tunturit.
Mutta hedelmällisemmillä mailla metsät ovat
pois-perkatut, villit eläimet, jotka niissä saivat suojaa,
sukupuuttoon hävitetyt; viljelyskasveja on tuotu
läheltä ja kaukaa, useassa paikassa ei ole edes
kämmenen leveyttä jäänyt koskemattomaksi.
Vähimmin muuttuneessa pohjolassakin
suunnitellaan luonnon suojelemista eristettyinä „kansal-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0506.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free