- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
941-942

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eusebius ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

941

riitaan (ks. t.) E. otti osaa ollen välittävällä
kannalla. J. G.

Eusebius (kreik. Euse’bios), Nikomedeian
piispa (k. 341), areiolaisessa riidassa (ks. t.)
Areioksen tarmokas kannattaja; kastoi
Ivonstan-tinus Suuren tämän kuolinvuoteella ja tuli 338
Konstantinopolin piispaksi.

Euspongia ks. Sienieläimet.

Eustaehio [-a’-], B a r t o 1 o m m e o (k. 1574),
it. anatomi, joka perusteellisilla tutkimuksillaan
on suuresti laajentanut ja syventänyt anatomista
tiftoa ja on sen nojalla asetettava kaikkien
aikojen etevimpien anatomien eturiviin.
Julkaisemansa pienet kirjoitelmansa hän yhdisti (1564)
yhteiseen teokseen „Opuseula anatomica". E:n
tarkoitus koota kaikki anatominen tietonsa
suurempaan teokseen jäi toteutumatta. Noin 150
vuotta E:n kuoleman jälkeen Lancisi keksi tätä
teosta varten valmistetut piirroslevyt, jotka hän
sitten varusti tekstillä ja julkaisi (1711) nimellä
„Tabulæ anatomicæ Barth. Eustachii". E:n
nimellä kulkee yhä edelleen n. s. Eustaeliiou-torvi,
joka johtaa täryontelosta nieluun. M. O-B.

Eustachion-torvi ks. Eustaehio.

Eustathios [-a’-]. 1. E. Antiokialainen
(k. n. 337), v:sta 325 alkaen Antiokian piispa,
innokas Nikean päätöksen puolustaja; v. 331
keisari ajoi hänet maanpakoon Thrakiaan. —
2 E. Sebastelainen (k. n. 380), noin v:sta
355 alkaen Sebasten (Armeeniassa) piispa,
Pon-toksen ja Armeenian munkkielämän perustaja,
eiittäin ankara askeetti. — 3. E. T h e s s
a-lonikalainen (k. vv. 1192 ja 1194 välillä),
v:sta 1175 alkaen Thessalonikan arkkipiispa,
kuuluisa Homeroksen kommentaattori, syntyisin
Konstantinopolista. E:n laatimat Homeroksen
kommentaarit julkaistiin ensi kerran Roomassa
1542-50 (1825-30 julkaisi Stallbaum ne 7 niteenä) ;
sitäpaitsi E. on kirjoittanut kommentaareja
pariin muuhun kreikkal. klassilliseen teokseen,
useita jumaluusopillisia ja historiallisia
kirjoituksia. puheita y. m. [,,Eustathii opuscula",
julk. Tafel 1832.] (K. ö.)

Euterpe [-te’rpc], ,,ilotar", „huvitar", kreik.
runoudessa yksi yhdeksästä muusasta
(runottaresta). Sen jälkeen kuin (rooroal. keisarivallan
aikoina) eri muusille määrättiin eri taidealat,
E. edusti huilunsoittoa. O. E. T.

Euthanasia [-V-] (kreik.), hiljainen, helppo
ja rauhallinen kuolema; myöskin taito saattaa
manalaan-muutto niin rauhalliseksi ja vähän
tuskalliseksi kuin mahdollista.

Euting [öi-], Julius (s. 1839), saks.
orientalisti, v:sta 1871 Strassburgin yliopiston
kirjastonhoitaja, v:sta 1880 professori, on
seemiläisen epigrafian parhaimpia tuntijoita.
Matkoistaan Sisä-Arabiassa 1883-84 E. on julkaissut
päiväkirjan (1896). K. T-t.

Eutropius [-o’-]. 1. Flavius E. (k. n. 370
j. Kr.), room. historioitsija, keisarillinen
sala-kirjuri, kyhäsi keisari Vaiensin toimesta
Jovia-nuksen kuolemaan 364 ulottuvan Rooman
historian („Breviarium ab urbe condita", 10 kirjaa).
Esitystapa on selvä, yksinkertainen ja yleensä I
oikea, varsinkin Rooman keisariaikaa on
ansiokkaasti käsitelty. E:n teos on kauan ollut
käytännössä koulukirjana ja on aikaisin käännetty
kreikaksi (Paianios E:n aikana, Kapiton 1.
Capito n. 500) sekä keskiajalla jatkettu (Paulus

942

I Diaeouus ennen 774, Landolfus Sagax n. 1000) ;
sen ovat julkaisseet m. m. W. Härtel (1872),
H. Droysen (1878 ja 79), F. RUhl (1887).

2. (E u t r o p i o s), eunukki keisari
Theodosius Suuren hovissa, keisari Arkadioksen (ks. t.)
suosikki ja neuvonantaja, karkoitettiin hovisia
Kypros-saarelle 399 ja surmattiin vähää
myöhemmin. E. J. U.

Eutykhes [-c’s], Konstantinopolin presbyteeri.
kannatti Kyrillosta Epliesoksen kokouksessa 431
vastustaen Nestoriuksen oppia ja mennen
pitemmälle kuin Kyrillos. E. opetti, että Kristuksella
oli vain yksi ainoa, ihmiseksitulleen sanan
luonto. Epliesoksen „ryövärisvnodissa" (449)
E:n oppi julistettiin kirkonopiksi. Kalkedonin
kokouksessa (451) E:n oppi hyljättiin, ks. M
o-n o f y s i i t i t.

Evakuatsioni (lat. ë = -sta, ja vacuä’re -
tyhjentää), tyhjentäminen, erittäinkin
sotajoukkojen poistaminen niiden vallassa olleelta (vieraan
maan) alueelta; toipuvien haavoitettujen
kuljettaminen pois kenttäsairaaloista.

Ewald [-alt], Georg Heinrich August
(1803-75), saks. orientalisti, 1827-37 ensin
filosofian sitten itämaisten kielten professori
Göt-tingenissä, erotettiin valtiollisen kantansa vuoksi
virasta ja siirrettiin 1838 Tiibingeniin, josta hän
1848 jälleen tuli entiseen asemaansa Göttingeniin.
Kun Hannover 1867 yhdistettiin Preussiin ja E.
kieltäytyi vannomasta uskollisuudenvalan uudelle
hallitsijalle, riistettiin häneltä „venia legendi"
1868. Kielimiehenä, teologina ja opettajana E.
vaikutti tienraivaajan tavoin ; hän on pidettävä
historiallis-vertailevan seemiläisen kielitieteen
perustajana. Hänen huomattavimmat teoksensa
ovat „Kritische Grammatik der hebräischen
Spraehe" (1827; 8:s pain. 1870), ,,Grammatica
critiea linguae arabicae" (1831-33), „Die
pce-tischen Bücher des alten Bundes" (1835-39 ; 2:nen
pain. 1866), „Gesehichte des Volkes Israel"
(1843-52; 3:s pain. 1864-69). [Davies, „H. E.,
orien-talist and tlieologian" (1903).] K. T-t.

Ewald. 1. Herman Frederik E.
(1821-1908), tansk. kirjailija, Tanskan tuotteliaimpia
ja eniten luettuja kirjailijoita, vaikka hän yleensä
onkin liian laajasanainen ja hiukan kuiva. Hänen
novelleistaan ja romaaneistaan mainittakoon
„Valdemar Krönes ungdomshistorie" (1860),
„Familien Nordby" (1862), .,Johannes Falk"
(1865), „Svenskerne paa Kronborg" (1867),
„Ivnud Rydbjergs livseventyr" (1868), „Hvad
Ellen vilde" (1869), ,,Den skotske qvinde paa
Tjele" (1871), „Agathe" (1873), „Knud
Gylden-stjerne" (1876), „Niels Brahe" (1877), „Blanca"
(1878). „Anna Hardenberg" (1880), „Georg
Reinfeldt" (1881), „Valdemarstoget" (1884),
„Niels Ebbesen" (1886), „Griffenfeld" (1888),
„Caroliue Mathilde" (1890), „Daniel Rantzovv"
(1S91), „Leonora Kristina" (1895) ja „Liten
Kirsten" (1901).

2. Karl (Carl) E. (1856-1908), tansk.
kirjailija; edellisen poika, tuli ylioppilaaksi 1874,
toimi 1880-83 opettajana Kööpenhaminassa, mutta
antautui sittemmin yksinomaan kirjailijaksi ja
on ollut harvinaisen sekä tuottelias että
monipuolinen. Hänen ensimäiset novellinsa ja
romaaninsa kuuluvat ajan probleemikirjallisuuteen.
Täysin oma itsensä E. on vasta romaanissaan
,,Den gamle Stue" (1895), jossa nuori vaimo pa-

Eusebius—Ewald

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0511.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free