- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
961-962

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - F ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

F, latinalais-eurooppalaisen kirjaimiston
kuudes kirjain. Sen vanhin, seemiläinen muoto oli

Y ; sitä vastaa kreik. F, „digamma", jonka

äännearvon luullaan olleen saman kuin
nykyis-englannin w kirjaimen. Latinalaisessa
kirjoituksessa F:n äännearvo oli f. Suomalaisessa
kirjoituksessa f esiintyy vain vierasperäisissä sanoissa
(vars. nimissä). — Useimmissa eurooppalaisissa
kirjaimistoissa f-kirjaimen äännearvo on f
(uusimmassa ruotsalaisessakaan kirjoituksessa ei
f:ää eikä fv:tä enää käytetä u:n merkkinä).

jäänne on ääntämispaikkaan katsoen
huuli-äänne (labiaali), ääntämistapaan nähden taas
rakoäänne (frikatiivi 1. spirantti), sitä
äännettäessä kun nimittäin alahuulen ja ylähampaiden
väliin muodostuu pieni rako, jonka reunoihin
ilmavirta hankautuu. Samaan tapaan
muodostuvasta v-äänteestä f eroaa siinä, että jälkimäinen
on puheäänetön (ks. t.), edellinen taas
puheäänel-linen. f-äänne esiintyy suomessa myös
kansanmurteissa (länsimurteissa).

Lyhennyksissä roomalaisissa
piirtokirjoituksissa y. m. F (f) voi olla = Fabius, familia. fecit,
filius, frater, luvunmerkkinä = 40 ; bibliografiassa
F on = folio, fysiikassa lämpöasteita ilmaistaessa
= Fahrenheit, kemiassa = Fluor, kasvitieteessä
latinalaisten kasvinnimien ohella = forma,
resepteissä = fiat (= valmistettakoon), kieliopill.
lyhennyksissä = femininum, musiikkitermin
lyhennyksenä = forte (ff = fortissimo), kaupassa = fine, fein,
fin hieno).

Musiikissa F (= it., ransk. fa) on C-duur
ääni-asteikon neljännen äänen nimitys. Y. W.

F, mus.. sävel, joka on V2 astetta korkeammalla
kuin sävel e. Se on erittäin siitä huomattava,
että n. s. basso-klaavia käytetään osoittamassa
juuri f-säveleu asemaa nuottiviivastolla (ks.
f-k laa vi). Tämä seikka taas luultavasti johtuu
siitä, että milloin sävel c (säveljärjestömme
yleinen pohjasävel) on sävellajissa dominanttina,
sil-loi n f on perussävelenä, ja sen johdosta suuri osa
keskiajan sävelmiä on merkitty
f-duur-sävel-lajiin. ’ I. K.

Fa, mus. 1. Ranskalaisilla y. m .-f. — 2.
Sä-velentapaamisessa käytetty asteikon 4:nnen
asteen nimitys. 7. K.

Faabeli (lat. fäbula = satu). 1. Runoudenlaji,
jossa ilmenee yhtyneenä didaktinen ja kertova
31. II Painettu »/510.

perusluonne. F. panee etupäässä toimimaan
eläimiä (ks. E 1 ä i 11 f a b u 1 a). — 2. F. merkitsee
myös kertovan tai draamallisen runoelman
toiminnan kulkua tai juonta vastakohtana
runollisille karaktääreille 1. luonteille. J. Jl-l.

Faanejelmit, maksusitoumuksia, joita 1788-90
sodan aikana 1790 Suomen sotakomisariaatti
Porvoossa laski liikkeeseen yhteensä 1,300,000
riikin-taal. arvosta. Setelien arvo vaihteli 2 taalerista
8 killinkiin. Rahapulassa oli tuon keinon
käytäntöön ottanut sotakomisario Fahnehjelm,
jonka nimileimalla setelit varustettiin, mistä
myös nimensä saivat.

Faanjunkkari (ruots. fanjunkare), korkein
aliupseerin arvo Ruotsin armeiassa, vastaa
vääpelin arvoa Venäjän armeiassa. vrt. Vääpeli.

m. v. n.

Faarao (kreik. pharaö’ < hepr. par’ö < egypt.
pr-’o = suuri talo, hovi), egyptiläisten hallitsijain
arvonimi. K. T-f.

Faaraorotat (TIerpestes), sivettikissojen
heimoon luettuja peto-imettäväisiä, joilla on solakka
ruumis, lyhyet
viisivarpaiset
raajat, kynnet ei
si-säänvedettäviä, lyhyet ja pyöreät
korvat. Tähän
sukuun kuuluvista
lajeista
faarao-rotta 1. ikneumon (E. iehneumon), jota
muinaiset egyptiläiset pitivät pyhänä, on
levinnyt Länsi-Aasiaan ja Pohjois-Afrikkaan; se cn
kotikissaa vähän isompi, häntää
lukuunottamatta n. 65 cm pitkä, turkki pitkäkarvainen,
harmaanvihreä sulautuen tarkasti ympäristöön.
Oleskelee joenrantojen ruovikoissa ja kaivaa
itselleen maanalaisen asunnon. Metsästää vain
päivisin, kesäisin perheittäin. Elää itseään
heikommista nisäkkäistä, myös matelijoista,
linnuista, hyönteisistä ja nähtävästi myös
hedelmistä. Muinaiset egyptiläiset palvelivat
ikneumonia käärmeiden ja krokotiilien
hävittäjänä. Pliniuksen kertomuksen mukaan se juoksi
muka krokotiilien kitaan, repi rikki niiden
sydämen ja söi itsensä ulos toisesta paikasta
ruumista. Ikneumonia pidetään nykyisin usein
kesynä. Kiusallinen kananvaras kun on. sitä myös
innokkaasti pyydystetään. — Faaraorotan jälkeen

Faaraorotta.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0521.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free