Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fabula ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
969
Fabula—Faenza
ruots. lähettiläs. Synt. Brasiliassa, palveli
soturina Venäjällä, jossa joutui moninaisten
vaiheiden alaiseksi (myytiin m. m. kerran orjaksi) ;
siirtyi 1677 Ruotsiin ja matkusti kolme eri
kertaa Ruotsin lähettiläänä Persiaan
neuvottelemaan näiden maiden välisistä kauppasuhteista.
Antanut ensiksi tiedon mordvalaisten
suomen-sukuisuudesta (1702). vrt. Brenner, Henrik.
(-Iskm-, <£ E. N. S.)
Fabula
ä-J (lat.), tarina, taru, näytelmä.
F. palliata (< pallium = kreik. viitta),
muinaisroomal. huvinäytelmä, jonka aihe, paikka
ja henkilöt ovat kreikkalaisia, niink. esim.
Plautuksen ja Terentiuksen näytelmät. F. t [-o-gata (< toQU — roomal. viitta), muinaisroomal.
kansallisaiheinen huvinäytelmä, esim.
Afraniuk-sen ja Titiniuksen kappaleet, vrt. Rooman
kirjallisuus. ks. myös F a a b e 1 i ja
Eläinfabula. " K. J. H.
Fabvier [favjc’], Charles Nicolas,
paroni (1782-1855), ransk. sotilas, oli v:sta 1805
mukana Napoleonin sodissa ja ylennettiin 1813
everstiksi; otti v:sta 1823 lähtien urhokkaasti
osaa Kreikan vapaussotaan, teki 1827-28
onnistu-mattoman retken Khios-saaren valloittamiseksi,
jolloin hänen ajutanttinsa suom. M. A. Myhrberg
pelasti hänen henkensä, ja seurasi 1828 Morean
niemimaalle lähetettyä ransk. retkikuntaa.
Ranskaan palattuaan F. tuli 1839 kenraaliluutnantiksi
ja 1845 pääriksi; helmik. vallankumouksen
jälkeen (1848) hän oli lyhyen ajan lähettiläänä
Konstantinopolissa ja kutsuttiin 1849 Tanskaan
antamaan neuvoja sota-asioissa. [Debidour,
»Étude sur le général F." ja „Le général F., sa
vie et ses écrits" („Annales de l’est" 1887-1900).]
Facetiæ (lat.), sukkeluuksia, pilapuheita.
Keskiajan lopulla ruvettiin monessa maassa
julkaisemaan f.-kokoelmia, jotka usein perustuivat
kansan keskuudessa liikkuviin tarinoihin.
Facialis (mlat. < lat. faciës = kasvot), kasvot,
kasvoihin kuuluva, esim. n e r v u s f. tahi a r t
e-r i a f., kasvohermo, kasvovaltimo ;
facialis-p a r a 1 y s i a facialis-hermon ohjaamien lihasten
s. o. kasvolihaksien halvaus eli kasvohalvaus.
Facies (lat., = kasvot, muoto), geol.,
sedimentti-kerrostumien laatu sellaisena, miksi se niiden
syntyessä vallitsevien olosuhteitten vaikutuksesta
muodostuu, esim. syvän-meren- ja
matalan-meren-f., ranta-f., joki-f., aavikko-f. Näitä ja muita
facies-muotoja syntyy tietenkin rinnakkain
samalla aikaa eri alueilla. Toiselta puolen
nähdään samassakin paikassa kerrossarjain eri
kerroksissa facies-muotojen vaihtelevan, mistä
seikasta näkyy, että maantieteelliset olosuhteet ovat
eri aikoina vaihdelleet. P. E.
Facit (lat.), „tekee", ,,antaa tulokseksi";
aritmetiikassa: tulos, vastaus laskutehtävään.
Fagon
sö’J (ransk.), muoto, kuosi; ryhti,
käytös; kaava. Sans f a ? o n, muitta mutkitta.
Facsimile ks. Faksimile.
Factum ks. F a k t u m i.
Facultas artium (lat.) .taiteiden [-tiedekunta, oli keskiajan yliopistoissa nimenä
vanhimmalla ja jäsenluvultaan suurimmalla
tiedekunnalla. jolla usein, esim. Pariisissa, oli
hallussaan yliopiston varsinainen johto. Tässä
tiedekunnassa opetettiin noita keskiajan seitsemää
tunnettua päätiedettä: grammatiikkaa,
dialektiikkaa, retoriikkaa, musiikkia, aritmetiikkaa,
geometriaa ja astronomiaa; erityistä painoa
pantiin dialektiikkaan eli väittelytaitoon, jota
pidettiin tiedemiehelle välttämättömänä. Muihin
(jumaluus-, lääke-, lainopin) tiedekuntiin tulivat
yleensä vain ne, jotka jo olivat suorittaneet
opintonsa taiteiden tiedekunnassa. Pariisin
yliopiston taiteiden tiedekunta oli jaettuna neljään
»kansakuntaan", joista kolme oli ranskalaisia,
neljäs, n. s. englantilainen, sittemmin
saksalainen, käsitti oppilaat kaikista muista maista, siis
pohjoismaistakin. Asiain ratkaisemiseen olivat
ainoastaan maisterinarvon saavuttaneet
oikeutetut ottamaan osaa. Tämä Pariisin yliopistossa
vallitseva järjestys tuli sitten yleensä myöskin
esikuvaksi muille yliopistoille. K. O.
Fadejev [-die’-], Rostislav
Andreje-vits (1824-83), ven. sotilaskirjailija, taisteli
Kaukaasiassa ja itämaisessa sodassa 1853-55 sekä
julkaisi 1860 virallisen selonteon „60 vuotta
sodankäyntiä Kaukaasiassa". Venäjän armeian
uudistusta vastustaen hän kirjoitti „Venäjän
sotavoimat" (1868) ja ,,Meidän
sotilaskysymyk-semme" (1873). Peläten saksalaisten
tarkoituksena olevan kukistaa ja saksalaistuttaa. koko
slaavikunta hän esitti sanomalehtikirjoituksissa.
että Venäjän, toisten slaavilaisten kansain
etunenässä, on toimiminen tarmokkaasti Saksaa ja
varsinkin Itävaltaa vastaan. Venäjän
kansanvaltaisia yhteiskunnallisia uudistuksia
vastustaen hän puolusti innokkaasti aatelin
etuoikeutettua asemaa. Kun F:n poliittiset aatteet eivät
saaneet hallituksen kannatusta, heittäytyi hän
valtiolliseen seikkailuun ja lähti 1875 Egyptiin
uudestaan muodostamaan kediivin armeiaa. Kun
1876 selkkaukset Balkanin niemimaalla alkoivat,
lähti F. Serbiaan, mutta Venäjän hallitus kutsui
hänet sieltä pois. Silloin hän tarjosi palvelustaan
montenegrolaisille. F:n kootut teokset (4 osaa)
ilmestyivät 1890. J. ,/. M.
Fadrusz, Jänos [fadrus jänos] (s. 1858),
etevä unk. kuvanveistäjä, kävi alkujaan
lukkosepän oppia, pääsi sitten kehittämään
erinomaisia taipumuksiaan aluksi taideveistokouluun,
myöhemmin Wieniin Tilgnerin atelieeriin sekä
taideakatemiaan, jossa oli Hellmerin oppilaana.
Varsinaisen maineensa hän saavutti teoksellaan
»Kristus ristinpuulla" (Budapestissä). Hänen
muista suuremmista töistään ovat
huomattavimmat Maria Teresia ratsun seljässä (Pozsony’issa)
sekä parlamenttitaloa ynnä oikeusministeriön
palatsia (Budapestissä) kaunistavat veistoteokset.
Fæces [fé-] (lat.,; mon. sanasta fcex),
ulostukset.
Fædrus ks. P h a i d r o s.
Fælles-distriktet (norj.), »yhteisalue", oli
aikaisemmin se Norjan Lapin alue. jossa
sopimusten mukaan myöskin Ruotsin, Suomen ja Venäjän
alamaisilla oli oikeus paimentaa porolaumojaan
ja kalastaa meressä. Lopullisesti käytiin raja
näillä seuduilla vasta v. 1751 Ruotsi-Suomen ja
Norjan, sekä 1826 Norjan ja Venäjän välillä,
jolloin suurin osa yhteisalueesta tuli Norjalle,
vrt. Ruija ja Lappi. K. R. M.
Faenza [-e’nts-], linnoitettu kaupunki
Pohjois-Ttaliassa, Ravennan maakunnassa, Apenniinien
pohjoisella rinteellä; rautatien ja kanavain
risteyksessä; 40,370 as. (1901), tähän luettuna koko
F:n hallinnollinen alue. Historiallisia
muisto-| meikkejä m. m. komea tuomiokirkko, kaupungin-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
