- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
973-974

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fagne ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

973

1760 oli 64 seurakunnasta kartat ja kertomuksia.
— Tämä työ kuitenkin vähitellen lamautui,
syystä, että voimat tarvittiin muualla, nim. F:n
toimesta jo 1754 aletussa, hänen kirjoituksensa
„Om allmänna tillståndets sjukdom och bot"
(1755) johdosta vasta 1757 varsinaisesti
vahvistetussa isossa-j aossa (ks. t.). V. 1739 F. oli
osallisena tiedeakatemian perustamisessa, ollen
sittemmin sen vaikuttavimpia jäseniä ja 1742-44
sen sihteerinä. — F:n raha-, mitta- ja
painoyksikön uudistussuunnitelmat m. m. todistavat
miehen harvinaista kaukonäköisyyttä. — Hänen
useista tieteellisistä kirjoituksistaan
mainittakoon vielä ,,Svenska landtbrukets hinder och
hjelp" (1746), joka aiheutti hänen
nimittämisensä Suomen asiain komissioniin. E. E. K.

Fagne L a [funj] (flaam. Venn 1. Veen <
kelt. fani = lampi) maa-alue Belgiassa Maas- ja
Sambre-jokien välissä, käsittää Namur ja
Hai-naut provinssien eteläosan ; se on pääasiallisesti
kangasmaata. (W. S-m.)

Fagopyrum ks. Tattari.

Fagosytoosi ks. Fagosyytti.

Fagosytoosioppi, oppi vaikeitten verisolujen
kyvystä hävittää ruumiiseen tunkeutuneita
bakteereja ja muita ruumiille vanhigollisia aineita,
vrt. Fagosyytti. (M. O-B.)

Fagosyytti (kreik. phaye’in = syödä, ja
kytos-ontelo), Metsnikovin nimitys solulle, jolla on
kyky itseensä ottaa vieraita esineitä, esim.
bakteereja; tällaisia ovat veressä ja
kudosnes-teissä liikkuvat valkeat verisolut ynnä n. s.
kulkusolut sekä myöskin endotelisolut ja
luun-ytimen pulpasolut. Metsnikovin käsityksen
mukaan fagosyytit ovat erityisiä ,,taistelusoluja",
joitten tehtävänä on ruumiista hävittää sille
vahingollisia aineksia ja bakteereja ottamalla ne
itseensä ja tehden ne siten ruumiille
vaarattomiksi. Tämä niitten toiminta, fagosytoosi,
on M:n mielestä tulehdusilmiöitten tärkeimpänä
pohjana sekä osaksi myöskin n. s. immuniteetin
(ks. t.) perussyynä. Toisten mielestä fagosyytit
kykenevät ottamaan itseensä vain jo
kuoleutuneita ja heikontuneita bakteereja. M. O-B.

Fagotti (it. fago’tto). 1. Puupuhallussoitin,
ulottuvaisuudeltaan B^C3; käytetään orkesterissa

puupuhaltimien bassona, mutta sulautuu myös
hyvin sekä käyrätorviin että jouliisoittimiin.
.Jos sitä itsenäisesti käytetään, on sen vaikutus
ei;immiten koomillinen. Fagotti muodostui
16:nnella vuosis. käytetyistä, muodottoman
suurista bassopuupuhaltimista (bombardo), siten
että sen ilmaputki taivutettiin kokoon ja
sidottiin risukimpun (it. fagoto) tavoin yhteen.
2. Uruissa tavattava soinniltaan
fagotinkaltai-nen äänikerta. I. K.

Fagrskinna
sin-J, ,,kaunis nahkakirja", eräs
Kööpenhaminan palossa 1728 hävinnyt komea
pergameuttikirja, joka sisälsi kokoelman [-norjalaisia kuningastarinoita. Teoksesta oli kuitenkin
jäljennöksiä olemassa; näiden mukaan sen ovat
julkaisseet painosta P. A. Munch ja K. R. Unger
(1847). F. on todennäköisesti syntynyt
Islannissa 13:nnen vuosis. edellisellä puoliskolla.

974

Faguet [-gc’], Emile (s. 1847), ransk.
kir-jallisuushistorioitsija ja kuuluisa
teatteriarvostelija, akatemian jäsen. Teoksia: „La tragédie
frangaise au XVI:e s." (1883), „Notes sur le
tliéåtre contemporain" (kokoelma hänen
teatteri-arvostelujaan. 1889-95, 7 nid.), ,,Études littéraires
du XVIre, XVII:e, XIX:e siéele" (1891-99, 3
nid.), ..Drame ancien, drame moderne" (1898),
„Flaubert" (1899). „Propos littéraires" (Jules
Simon, Sully Prudliomme, de Vogiié, É. Zola,
y. m.; 1902), „Propos de théätre" (1903).
[L. Sëehé, „É. Faguet, biographie et
biblio-graphie" (1904).] J. H-l.

Fagus ks. P y ö k k i.

Fah-hiën, kiinalainen, buddhan-uskoinen
pyhiinvaeltaja, joka 4:nnellä vuosis. j. Kr. matkusti
Intiassa; on jättänyt arvokkaita tietoja Intian
silloisista uskonnollisista oloista.

Falilander [-f ala’-], Gustaf, aateloituna
Edelstam (1764-1825), ruots., Suomessa
toiminut soturi. Otti osaa 1788-90 sotaan; korotettiin
kapteeniksi, 1795 majuriksi Pohjanmaan
rykmenttiin; tuli 1796 Kajaanin pataljoonan
päälliköksi everstiluutnantin arvoisena, jona hän,
oltuaan 1S04-05 Oulun läänin v. t. maaherrana,
Sandelsin prikaatiin kuuluen otti osaa Suomen
sotaan 1808-09. Osoitti urhoollisuutta Pulkkilan
(jossa yleni everstiksi), Koiviston, Kivisalmen
y. m. otteluissa, joista Runebergin ylistämänä on
tullut tunnetuimmaksi Koljonvirran verinen
taistelu lokak. 27 p. 1808. — Rauhan jälkeen hän
1811-17 oli Länsi-Pohjan maaherrana. E. E. K.

Fahlbeck ffäl-J, Pontus E r 1 a n d (s. 1850),
ruots. yhteiskuntatieteilijä, v:sta 1889 historian
ja valtiotiedon, v:sta 1902 valtiotiedon ja
tilastotieteen professorina Lundissa; valittiin 1902
ensimaiseen kamariin; julkaissut suuren joukon
huomattavia kirjoitelmia ja teoksia historian,
tilastotieteen, taloustieteen ja politiikan alalta, joista
mainittakoon: „Sveriges adel. I. Ätternas
demo-grafi (1898). II. Den levande adeln i Sverige och
Finland" (1902) ; ,.Sveriges författning och den
moderna parlamentarismen" (1904) ;
„Statsveten-skaplig tidskrift"in perustajia ja tätä nykyä sen
julkaisija. J. F.

Fahlcrantz ffälkrants]. 1. Karl Johan F.
1774-1861). ruots. maisemamaalari. F:n taulut,
varsinkin aikaisimmat, ovat jotenkin vapaasti
luonnon mukaan sommitellut, persoonallinen
tunnelma (pohjolan luonnon vakava juhlallisuus) ja
väriharmonia ovat niissä pääasiana. On Claude
Lorrain’in, Ruysdaelin y. m. ihanteellisen
maiseman mestarien jälkeläinen. E. R-r.

2. Kristian Erik F. (1790-1866), ruots.
runoilija ja teologi, edellisen veli, tuli 1829
teologian professoriksi Upsalaan ja 1849 piispaksi
Vesteråsiin. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat
satiiri ,,Noacks ark" (1825-26) ja eepos
„Ansga-rius" (1846). Teologina F. oli kirkollisen
oikea-uskoisuuden väsymätön puolustaja ja kirjoitti
m. m. katolilaisuutta vastaan suuren teoksensa
„Rom förr och nu" (1858-61). Hänen kootut
teoksensa ilmestyivät 7 osassa (1863-66). E. TI.

Fahlenius [faWn-], Jonas (1674-1747),
piispa, syntyisin Falunista. Vihittiin papiksi
1716, tuli 1721 logiikan ja metafysiikan
professoriksi Turun akatemiaan ja seur. v. jumaluusopin
professoriksi, 1728 tuomiorovastiksi ja Turun
ruots. seurakunnan kirkkoherraksi, 1732 juma-

Fagne—Fahlenius

Fagotti.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0527.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free