- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
989-990

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fanaattinen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

989

Fanaattinen—Fantasia

990

rannikolle päin ja hävittäen tieltään
alkuperäiset heimot. Ei mikään kansa Nigerin ja
Kunene-jokien välissä olekkaan niin pelätty kuin F.
Aikaisemmin oli heillä sota-aseena, paitsi lyhyttä
miekkaa, jousi, joka nykyään on kaikkialla
väistynyt tuliluikun tieltä. Fanilaiset ovat
ihmissyöjiä; heidän henkisiä ominaisiluksiansa
kiitetään sangen korkeiksi. E. E. E.

Fanaattinen (ks. Fanatismi), intoileva,
sokeakiihkoineu, suvaitsematon, hurmahenkinen.

Fanagoria (kreik. Phanagori’a),
muinaisuudessa tärkeä kaupunki Asovan- eli
Kertsin-sal-men itäpuolella, 6:iinella vuosis. hävitetty,
keskiajalla jonkun aikaa venäl. ruhtinaiden
asuinpaikkana.

Fanar (turk.) ks. Fanariootit.

Fanariootit, Konstantinopolissa,
Fanar-kau-punginosassa Kultaisen sarven lähellä asuvat
kreikkalaiset ylimys-perheet, jotka
Konstantinopoliin olivat jääneet turkkilaisvalloituksen
jälkeen. F. saavuttivat 1600-luvulla suuren
merkityksen tarmokkuutensa ja älynsä takia;
varsinkin Portti käytti heitä raha-asioissa sekä
diplomaattisiin toimiin, esim. Moldovan ja Valakiau
hospodarit otettiin 1700-luvun alusta
säännöllisesti f:ista, samoin dragomanit 1. tulkit. Kreikan
vapausliikkeen alkaessa f. liittyivät miehissä
siihen, vaikka entisen toimintansa tähden eivät
voineet saavuttaa kansalaistensa suosiota.
Vapaussodan (1S21-29) jälkeen useimmat f.
siirtyivät Kreikkaan. E. E. E.

Fanatismi (•< lat. fänum = pyhäkkö),
varsinkin valtiollis-sosiaalisessa ja uskonnollisessa
elämässä ilmenevä sellainen epäsuunta, joka
ilmenee ahdasmielisenä suvaitsemattomuutena
toisinajattelevia kohtaan ja johtaa usein näiden
vainoamiseen ja sortoon, vieläpä aseelliseen
taisteluun toisten ajatussuuntien hävittämiseksi. —
F a n a t i k k o, intoilija, kiihkoilija, hurmahenki.

Fandango [da’-], esp. tanssi, jotenkin
hillityssä ’/«-tahdissa, yhden ainoan parin tanssittava,
kitaralla ja kastanjeteilla säestettävä.
Kastanjettien rytmi on

hillityn kiihkeä: . _ _____

Tanssi keskeytyy aina välimmiten, kun joko
ympäröivät katsojat tahi itse tanssijat siihen
punovat jonkun laulusäkeistön. I. K.

Faneeri (ruots. faner, < saks. Fournier),
jostakin jalommasta puulajista leikattu ohut
levy. jolla halvemmasta puulajista valmistetut
puutyöt (huonekalut y. m.) arvokkaamman näön
saavuttamiseksi päällystetään. Faneerit
valmistetaan joko sahaamalla, höyläämällä tai
sorvaamalla. Eri puulajeista leikatuista faneerilevyistä
voidaan valmistaa jonkunmoista
puumosaiikkia-kin. Monenlaisiin hienoihin töihin käytetään
myöskin kivestä, metallista, norsunluusta y. m.
sahattua faneeria. V. V-la.

Fanerogaamit ks. S e 1 v ä s i i 11 i ö t.

Faneromeerinen vuorilaji (kreik. phancro’s~
näkvvissä oleva, ja meros = osa), miner.,
selvä-osainen, s. o. sellainen, jonka yksityiset
kiven-näisrakeet ovat siksi isoja, että ne saattaa
erottaa paljain silmin. P. E.

Fanfaari (ransk. fanfare), juhlatoitotus,
tavallisimmin oikotorvilla (trumpeteilla) soitettava.
F.-sävelmät liikkuvat aina pelkästään samaan
kolmisointuun kuuluvissa sävelissä. Niitä
käytetään moninaisiin sotilaallisiin merkinantoihin,

juhlissa puheiden edellä j. n. e. Suuri taiteellinen
vaikutus on f:11a Beethovenin ,,Fidelio"ssa, missä
se loitolta kaikuen ilmaisee ratkaisevan
vapautuksen hetken joutuneen. I. E.

Fanon, kangas, jota katolilainen pappi
käyttää käsitellessään pyhiä astioita messun aikana.

E. J. 8.

Fant. ruots. suku, on peräisin Suomesta,
Fantasin talosta Närpiöstä, josta sen esi-isä
Michael F. 1600-luvun alkupuolella muutti
Vaasaan. Hänen samanniminen pojanpoikansa
(1676-1746) tuli fil. maisteriksi Turussa ja Maalahden
kirkkoherraksi, mutta lähti 1714 venäläisiä
pakoon Kuotsiiu, jossa nimitettiin 1716 Alftan
kirkkoherraksi.

1. Johan Michael F. (1735-1813), pappi,
saarnaaja, edellä mainitun Michael F:n poika,
tuli 1768 hovisaarnaajaksi, 1772
tuomiorovastiksi Vesteråsiin ja teologian tohtoriksi. Oli
aikanaan Buotsin enimmin kiitettyjä hengellisiä
puhujia. Julkaisi m. m. mukailun Bastholmin
kirjasta ,,Anvisning att predika" (1783) ja
,.Salighetens ordning, tili de enfaldiges tjenst"
(1799).

2. Erik Michael F. (1754-1817),
historiantutkija, edellisen veljenpoika, vihittiin
maisteriksi Upsalassa 1776 ja nimitettiin jo 1781
historian professoriksi. F. oli varsin ansiokas tutkija
ja on julkaissut koko joukon historiallisia
teoksia, mutta häneltä puuttui kuitenkin sitä
arvostelun terävyyttä, joka suurelta historioitsijalta
vaaditaan. Hänen teoksistaan mainittakoon
„Kort utkast tili Gustaf TT Adolfs historia"
(2 osaa, 17S4-85), ..Ilandlingar tili upplysning
af Sveriges historia" (4 osaa, 1789-1802),
„Fort-sättning af Lagerbrings Svea Bikes historia
1457-1497" (1794), „Utkast tili föreläsningar
öfver Svenska historien" (1801-04),
„Krono-logiskt register öfver tryckta handlingar i
Svenska historien" (1816-17) sekä hänen aloittamansa
tärkeä lähdekokoelma „Scriptores rerum
Sveei-carum medii ævi" (I osa, 1818). Sitäpaitsi
väitöskirjoja 328 kappaletta (esim. ,,Annales
typo-graphici seculi XVI in Svecia", „De luxu aulæ
Johannis ducis Finlandiæ" y. m.). Nimitettiin
1800 myöskin kirkollisen konsistorin jäseneksi
sekä teologian tohtoriksi. E. G.

Fantasia (kreik. pliantasi’a), sielut.,
mielikuvitus, kyky muodostaa mielessään sisällisiä
mielikuvia; erittäinkin = ,,tuottava
mielikuvitus", joka ei ainoastaan uudista mielikuvia,
jotka ennen ovat tajuntaan tulleet havainnon
välityksellä (,,uudistava mielikuvitus" eli muisti),
vaan samalla muodostelee niitä toisellaisiksi. F.
on toiminnassaan sidottu niihin aineksiin, joita
olemme kokemuksesta saaneet, se ei voi luoda
yhtään kerrassaan uutta yksinkertaista
miellettä. esim. käsitystä uudesta perusväristä, joka
olisi aivan toisenlainen kuin mikään havainnossa
vaarinotetlu. Mutta f. voi mitä moninaisimmin
toisistaan irroittaa ja uudella tavalla toisiinsa
liittää kokemuksen antamat alkeismielteet (värit,
sävelet, tuntoaistimukset y. m., myöskin
sisiilli-set, sielulliset elämykset) ja voi siten muodostaa
käsityksen aivan toisenlaisesta maailmasta,
rakennella ,,ilmalinnoja". F:n toiminta ilmenee
silmiinpistävästi esim. unennäössä ja kaikessa
taiteellisessa tuotannossa. (vrt.
Mielikuvitus.) A. Gr.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0535.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free