- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
991-992

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fanaattinen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

991

Fantaskooppi—Faraday

992

2. M us. mielikuvitelma, käytetään usein
nimityksenä sävellyksille, joiden muotorakenne joko
todellisesti tahi näennäisesti poikkeaa
yleisimmin tunnetuista sävellyslajeista. F:ksi
nimitetään joskus myöskin löyhästi muodostettuja
muunnelmia tahi sommitelmia yleisön suosimista
kansanlaulu- ja oopperasävelmistä. I. Ii.

Fantaskooppi (kreik. phantasma = harhakuva,
ja skope’in = katsella), fys., leikkikalu, minkä
muodostaa 25-30 em:n läpimittainen nopeasti
pyöritettävä levy. jonka reunassa on keskenään
tasavälisiä reikiä ja jonka toiselle puolelle on
piirretty säteettäisesti vierekkäin jonkin esineen
kuvia erilaisissa, peräkkäin seuraavissa
liikahdus-asemissa yhtä monta kuin reikiäkin. Kun
pyörivän levyn kuvapuolen asettaa peilin eteen niin
että katsojan silmä näkee kuvioiden peilikuvat
sen kohdalle kulloinkin siirtyvästä reuna-aukosta,
sulavat näkötajunnassa eriasentoiset, nopeasti
toistensa kohdalle siirtyvät peilikuvat
yhteiskuvaksi, joka näyttää liikkuvan.

Fantasmagoria (kreik. pliantasma =
harhakuva, ja agora’sthai = puhua kokouksessa),
virva-kuvien, aaveiden näyttäminen optillisia
apukeinoja käyttämällä. Robertson käytti 1798
Pariisissa siinä tarkoituksessa laterna magicaa,
taikalyhtyä (ks. t.) ; f. tarkoittaa myöskin tällä
tavalla muodostettua kuvaa. (R. J-a.)

Fantasti (ks. Fantasia), mielikuviensa
johdettavaksi antautuva, haaveilija. —
Fantasti-n e n, haaveellinen.

Fantastico [-a’-] (it.) ks. Fantastique.

Fantastique [fätastVk] (ransk.), mus..
fantastinen; tavataan lisänimityksenä sävellyksille,
joiden sisällys (ja muoto) on tavallista
oudompaa, rohkeiden mielikuvien aiheuttamaa laatua.
Tunnettu on Berliozin „fantastinen" sinfonia.

I. K.

Fanti, Odzi- 1. Ga-kansaan kuuluva, nykyjään
asantilaisten tuhoama neekeriheimo
Länsi-Afrikassa Guinean rannikolla, Voita-joesta länteen.

E. E. E.

Fantin-Latour [fätä’-latü’r], Ignace
Henri Jean Théodore (1836-1904), ransk.
maalari ja kivipainaja. F:n parhaimmat maalaukset
ovat sielukkaat, vakavat, Velasquezin tapaan
harmain ja mustin värein ja yksinkertaisen
koruttomasti esitetyt muoto- ja ryhmäkuvat.
Pääteoksessaan ,,Manet’n atelieeri Batignolles"issa
(1870, Luxembourgin museossa) hän on
muoto-kuvannut kuuluisimpia
impressionistitaiteili-joita, joiden maalaussuuntaan hän itse ei
kuitenkaan kuulu. Paitsi Stilleben-kuvia F. on myös
maalannut ja painanut kiveen allegorisia ja
mytologisia aiheita sekä kuvitelmia Wagnerin,
Brahmsin, Schumannin ja Berliozin
sävelteoksista. [L. Bénédite, „F.-L." (1902) ; Hédiard,
„Les maltres de la litkographie" (1906).]

E. R-r.

Fantomi (ransk. f antoine, < kreik.
pliantasma), harhakuva, hourekuva, aavenäky.

Fantoskooppi ks. Stroboskooppi.

Fano [fånö], Tanskalle kuuluva saari
Jyllannin lounaisrannalla, n. 16 km pitkä, 2-5 km leveä,
pinta-ala 56,9 km2, 3,012 as. (1906). Saari
käsittää melkein kauttaaltaan dyynejä,
lentohiekka-kenttiä ja kanervanummia; ainoastaan idässä on
marskimaata. Pääelinkeinona on merenkulku,
sen rinnalla laivanrakentaminen ja naisten

M. Faraday.

käsissä oleva maanviljelys. Länsirannalla
kuuluisa kylpypaikka „Fanø Nordsøbad". Väestö
asuu pääasiallisesti F:n kahdessa kaupungissa
Nordbyssä ja Sønderhossa. F. kuuluu Riben
amtiin. (F. v. F.)

Faq, pörssisähkösanomissa y. m. käytetty
lyhennys, merkitsee fair average quality
(engl.), hieno keskilaji.

Faraday [färodei], Michael (1791-1867),
engl. fyysikko ja kemisti, köyhän sepän poika
Lontoosta. Joutui
nuorena kirjansitojan
oppiin, käytti
loma-ai-kaansa luonnontieteellisten teosten
lukemiseen. Tuli 1813 Davyn
apulaiseksi „Royal
institution"^ kemialliseen laboratoriin sekä
seurasi Davya sam. v.
Ranskaan ja Italiaan,
jolloin tutustui moneen
sen ajan etevimpään
luonnontutkijaan. V.
1824 F. valittiin ..Royal
society"n jäseneksi ja
tuli 1827 kemian
professoriksi ,,Royal
institution"^. F. on epäilemättä kaikkien aikojen
suurimpia kokeellisia tutkijoita. Ens.
tutkimusjaksonaan F. harrasti etupäässä kemiaa; hän on
m. m. bentsolin keksijä (1825) ; hänen onnistui
1823 muuttaa kloori, ammoniakki ja usea muu
ennen ..permanenttinen" kaasu nestemäiseen
olotilaan. Mutta sähköopin alalla F. on kuitenkin
suorittanut tärkeimmät tutkimuksensa. V. 1821
hän keksi elektromagneettisen rotatsionin s. o.,
että magneettinen kohtio kiertää sähkövirtaa
ja päinvastoin, että sähkövirta kiertää
magneetin kohtiota (ks. Unipolaarinen
indukt-sioni). Marrask. 24 p:nä 1831 F. esitti
..Royal society"ssä keksimänsä
induktsionisähkö-ilmiön. Tämä huomio, että magneetin avulla
voi synnyttää sähkövirran, muodostaa nykyisen,
vielä kehityksen alaisen sähkötekniikan
lähtökohdan. Samalla huomiollaan F. aloitti
tutkimussarjansa ,,Experimental researches", mikä
1856 päättyi §:ään 15,389; tästä huomaa F:n
kokeiden lukuisuuden. Tärkeimpiä kohtia
edellämainitussa tutkimussarjassa ovat elektrolyysin
lait (1833-34). n. s. F:n lait, dielektrinen
pola-risatsioui (1837-38), uusi tutkimus kaasujen
nestetilaan muuttamisesta (1844), valon
tasou-tumis-tason (ks. Valon
polariseerautu-m i n e n) kiertyminen magneettisessa kentässä
(1845) sekä diamagnetismin osoittaminen (1845).
— Esimerkkinä F:n kokeiden nerokkuudesta
mainittakoon hänen viimeinen kokeensa 1862.
F. etsi silloin magneettisen voiman vaikutusta
spektrissä, mutta puutteellisten koneittensa
avulla hän ei voinut sitä huomata. Vasta 1897
Zeeman (ks. t.) osoitti sen. F. ei tuntenut
matemaattista analyysiä eikä siitä syystä ollenkaan
käyttänyt matemaattisia teorioja
tutkimuksissaan. Tämä ehkä osaksi selittää, miksi F:n uusia
aatteita ei aluksi omaksuttu. Sensijaan, että
siihen saakka, Newtonin ajoilta, voiman
vaikutusta ajateltiin välittömäksi kaukovaikutukseksi,
esitti F. ajatuksensa likivaikutuksesta, s. o. hän

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0536.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free