- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
999-1000

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Farmasia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

999

Farssi—Fassaiitti

1000

runsaimmin muistomerkkejä (Persepoliin,
Ista-karin y. m. raunioita). V. v. F.

Farssi (ransk. farce, it. ja esp. farsa, < lat.
farcVre = sulloa täyteen), pieni, vallattoman
koomillinen ilveily, joka Ranskassa esiintyy jo
13:n-nella vuosis., Italiassa ja Espanjassa
reuesanssi-ajplla. Tämän burleskin (ks. t.)
kansankomii-kan draamamuotoisena ilmauksena olivat jo
antiikin kreikkalaisten satyyrinäytelmät ja
roomalaiset atellaanit (ks. n.). Ranskassa esitettiin
farsseja erittäin runsaasti 15:nnellä ja 16:nnella
vuosis., mutta myöhemminkin. Kuuluisin ja
kuvaavin vanhoista ranskalaisista farsseista on
»Maitre Pathelin", kirjoitettu v:n 1470
vaiheilla. — Toiset otaksuvat farssin saaneen
alkunsa keskiajan n. s. narrijuhlista, joita osaksi
vietettiin karnevaalin aikana, osaksi viattomain
lasten juhlana (jouluk. 28 p.). Toiset taas
arvelevat sen kehittyneen niistä ilvetempuista, joita
vaeltavat soittajat tekivät soitannollisten
esitystensä lomaan, mikä tuntuu todennäköisemmältä,
varsinkin siihen nähden että Italiassa vanhaa
farssia esittivät vaeltavat ilveilijät; yksi ainoa
tällainen henkilö esitti kaikki farssin eri osat.
(vrt. A. d’Ancona, »Origini del Teatro Italiano",
II, s. 30). Farsseja 1. ilveilyjä kirjoitetaan ja
esitetään meidänkin aikanamme, ja tarkoitetaan
niillä vallattoman koomillisia, usein
todennäköisyyden kanssa ristiriidassa olevia huvinäytelmiä,
joiden pääasiallinen tarkoitus on huvittaa
yleisöä. [Leroux de Lincy et F. Michel, »Recueil de
farces" (1837, 4 n.) ; Viollet le Duc, „Ancien
théàtre frangais" (1854, I II) ; Mabille, »Choix
de farces, etc. des XV et XVI siöcles" (1872-73,
2 n.) ; Fournier, »Théåtre frangais avant la
renaissance" (1880) ; Picot-Nyrop, »Nouveau recueil
de farces frangaises" (1880).] J. E-l.

Fartliing [fäöiTjf (engl.), engl. pronssi- ja
kupariraha, pienin Englannin rahoista,
arvoltaan = Yi pennyä = 2.6 penniä.

Farvel [färvc’l], Kap, Grönlannin eteläisin
kärki 59° 46’ kohdalla polij. lev.

Far west [fä3 ue’st] (engl. = »kaukainen länsi"),
Ameriikan Yhdysvaltojen läntisen osan nimitys.

Faryngiitti ks. Pharyngitis.

Faryngologia (kreik. pharynks = nielu, ja
logos-oppi), nielu- ja nielutautioppi.

Farynksi ks. P h a r y n k s.

Fas [-<i-], jumalallisesti pyhä, oikea;
vastakohta: nefas. — Per fas et nefas, olkoon
oikein tai väärin; keinoilla millä tahansa.

Fasaanit (Phasianus), joiden huomattavin
edustaja on jalofasaani (Ph. colchicusj,

ovat
kanalintuja. Fasaanien parhaita tuntomerkkejä
ovat sangen
pitkä ja
suippo,
kat-tolaskoinen
pyrstö ja
koiraslinnun
erinomaisen

loistava
höyhenpuku.
Niiden
varsinainen

Pusces.

kotimaa on Keski- ja Itä-Aasia ja Sunda-saaret.
Jalofasaani on kotoisin Kaspian- ja
Mustanmeren seuduilta, josta se on levitetty koko
Etelä-ja Keski-Eurooppaan. Meillä Suomessakin on
tehty onnistunut fasaani-istutus, vaikkakin
linnut menestyäkseen tarvitsevat ruokkimista ja
hoitoa. Toinen hyvin tunnettu, kesytetty laji on
kultafasaani (Ph. pictus), kotoisin
Itä-Mongoliasta ja Etelä-Kiinasta. E. W. S.

Fasadi (ransk. facade < lat. facies). Kukin
rakennuksen ulkopuolinen sivupuoli, sivusta,
Pää-fasadin nimellä esim. käy rakennuksen
valta-puoli, muita nimityksiä ovat: etu-, sivu-, katu-,
piha- j. n. e. fasadit. Fasadin tulee olla
ikäänkuin avoin kirja, jonka muodoista ja luonteesta
koko rakennuksen tarkoitus ja eri
huoneiden merkitys on luettavissa. U-o N.

Fasces (lat.), muinaisroomalaisilla
liktoreilla (ks. t.) punaväristen hihnojen
yhdistämä vitsakimppu, jota kukin
lik-tori kantoi kuninkaitten ja korkeimpien
virkamiesten edessä. Rooman vallan ensi
aikana, 5:nnelle vuosis. e. Kr» kimppuun
aina kuului mestauskirves (securis)
ylimmän tuomiovallan merkkinä ; sittemmin
oli näin laita vain sotajoukossa ja
maakunnissa. Voiton johdosta fasces-kimput
aina koristettiin laakerilehvillä (f.
lau-reati) ja semmoisia myöhemmät keisarit
yksinomaan käyttivät. K. J. Jl.

Fascia (lat.), peitekalvo, sidekalvo; f. a x i
1-1 a r i s, kainalokalvo ; f. c r i b r o s a, seulakalvo ;
f temporalis, ohimokalvo.

Fasetti (ransk. facette, vähennysmuoto
sanasta fuce = kasvot, etusivu), hiottu pinta
jalo-kivissä, lasissa y. m.; stereotyyppilevyjen
kiin-nityskappale; kliseitten vino kiinnityssivu.

Fasettisilmä, verkkosilmä. ks. S i 1 m ä.

Fashion [fäsan] (engl.), tapa, muoti.

Fashoda ks. F a s o d a.

Fasini 1. r i s u n k i (it. fascVna, < lat. fascis
= risukimppu), risuista tehty rakenne tai
rakenneosa, jota käytetään perustuksissa ja
varsinkin vesirakennuksissa. F.-alusta tehdään
hirsipuista, joiden ympärille nidotaan kudes
nuorista koivuista. Sitä käytetään joskus soissa
teiden ja rautateiden pohjana. F.-m a t t o
tehdään risukerroksista, joiden väliin pannaan
kiviä. Kerrokset sidotaan rautalangalla taikka
vitsaköysillä kokoon ja näin syntynyttä
jäykkää mattoa käytetään peruspohjan
jäykistämiseen. F.-k ö y d e t tehdään risuista, jotka
rautalangoilla sidotaan kokoon. F.-k i m p u t ovat
paksuja risukimppuja ja k i v i f a s i n i t
risu-kimppuja, joissa on sisällä pienistä kivistä tehty
sisus 1. sydän. vrt. Risunki. J. C-én.

Fasoda (nyk. K o d o k), linnoitettu kylä
räme-seudussa Valkoisen-Niilin varrella, Englannin
Sudanissa. — Mahdi-kapinan lopussa Ranska
yritti anastaa F:n liittääkseen Kongo-alueensa
Obokiin ; tarkoitusta varten Sudanin poikki
lähetetty eversti Marchandin johtama retkikunta
saapui F:aan 10 p. heinäk. 1898; 21 p. syysk.
ilmestyivät sinne myös lordi Kitchenerin
johtamat englantilaiset. Sodan uhalla Englanti vaati
Ranskaa luopumaan F:sta — kuulu F.-j u 11 u —,
johon se vitkailtuaan taipui; 11 p. jouluk.
Mar-chand poistui F:sta. E. E. E.

Fassaiitti, vihreänvärinen augiittimineraali.

Jalofasaani.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0540.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free