- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1003-1004

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fassia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1003

kumouksen jälkeen (1830) sanomalelitimiehenä
ja julkaisi myöskin huomattavia
taloustieteellisiä, varsinkin vapaakaupan suuntaan meneviä
tutkimuksia; valittiin 1846 edustajakamarim,
jossa liittyi dynastiseen vastustuspuolueeseen;
oli helmikuun vallankumouksen jälkeen (1848)
perustuslakia- ja lakiasäätävän
kansalliskokouksen jäsenenä; tuli jouluk. 1848 yleisten töiden
ja kohta sen jälkeen sisäasiain ministeriksi,
mutta oli sekaannuttuaan omavaltaisesti
lakiasäätävän kokouksen vaaleihin pakotettu
luopumaan jo 1849;, oli 1851 uudelleen
sisäasiainministerinä, mutta erosi vähää ennen prinssi
Louis Napoleonin toimeenpanemaa
valtiokaap-pausta; v:sta 1849 moraalisten ja valtiollisten
tieteiden akatemian jäsen ; perusti tämän
akatemian annettavaksi ,,Léon Faucher’n palkinnon"
(3,000 frangia) ; julkaissut m. m. ,,Études sur
1’Angleterre" (1845), „Le droit au travail" (1848).

J. F.

Faulmann, Karl (1835-94), saks.
pikakirjoittaja ja kirjailija, toimi pikakirjoituksen
opettajana Wienissä, esitti oman. fonografian eli
f o n e e 11 isen pikakirjoituksen nimellä
tunnetun pikakirjoitusjärjestelmän, jota käytetään
varsinkin Itävallassa; julkaissut m. m.
„Gabels-bergers stenographisches Lelirgebäude" (1860),
„Anleitung zur phonetischen Stenographie"
(1883), „Gescliichte und Litteratur der
Stenographie" (1895), ,,Das Bueh der Schrift" (1878).

Fauna (lat.), eläimistö ; jossakussa maanosassa
tai yleensä jollakin määrätyllä alueella
tavattava eläinkunta; eläinten luettelo tai
systemaattinen esitys alueen eläimistöstä.

Fauna-seura ks. Societas pro fauna
et flora fennica.

Fauni ks. F a u n u s.

Faunus (lat. < favëre = suosia), muinaisit.
maalaisjumala, joka edisti maan tuotteliaisuutta
sekä eläinten ja ihmisten
hedelmällisyyttä ja myös
kehitti hyviä tapoja,
järjestystä ja uskonnollisuutta.
Sittemmin F. yhtäläistyi
Panin kanssa, jonka
palvelun Euander (ks. t.) tärinäin
mukaan oli tuonut Latiumiin,
ja lopuksi oletettiin useita
F:n kaltaisia olentoja, jotka
tehtiin yhdenvertaisiksi
pa-niskien, satyyrien (ks. n.)
y. m. metsänhaltijain kanssa.
F:lla oli myös nimi L u p e
r-cus („susijumala" t.
toisten mukaan
,,sudenkarkoit-taja"), jonka kunniaksi
vietettiin suuri puhdistus- ja
sovitusjuhla (Lupercalia, vrt. Februarius)
helmik. 15 p. susiluolassa (Lupercal) Rooman
Palatinus-kukkulan kupeella. K. J. 77.

Faure [f&r], Francois Félix (1841-99),
Ranskan tasavallan presidentti, toimi ensin
nahkuriammatin alalla kunnes perusti
laivan-varustusliikkeen Havressa; 1870-71 sodan aikana
hän johti yhtä mobiilikaartin pataljoonaa ja toi
toukok. 1871 Havresta apua Pariisin
kommuunin-miesten toimeenpanemien tulipalojen
sammuttamiseksi ; tuli sodan jälkeen Havren
kauppakamarin presidentiksi ja valittiin 1881 edustajakama-

1004

riin ; oli 1880-luvulla siirtomaiden
alivaltiosihteerinä kolmessa ministeristössä ja 1894-95
meriministerinä; valittiin 1895 tasavallan
presidentiksi. F., joka saavutti ranskalaisten suosion
komealla ulkonaisella esiintymisellään, toimi
varsinkin Ranskan ja Venäjän välien lujittamiseksi;
on m. m. julkaissut „Les budgets contemporains".
[Maillard, „Le président F."] ,7. F.

Fauré [fore’]. Gabriel (s. 1845), ransk.
säveltäjä ja urkuri, César Franckin suunnan
seuraaja; v.-sta. 1896 sävellysopettajana Pariisin
konservatorissa. I. K.

Fauriel [forie’l], Claude C h a r 1 e s
(1772-1844), ransk. filologi ja historioitsija, oli ensin
sotilaana, sittemmin konsulivallan aikana
poliisiministeri Fouclién sihteerinä, josta virasta
luopui 1802; tuli 1830 ulkomaalaisen kirjallisuuden
professoriksi Sorbonneen. F. oli nerokas ja
laaja-tietoinen mies, joka on elähyttävästi vaikuttanut
varsinkin keskiajan sivistyshistorian
tutkimukseen; hänen historiallisista teoksistaan
mainittakoon: „Histoire de la Gaule méridionale sous la
domination des conquérants germains" (1836),
,.IIistoire de la poésie provengale" (1846), ,,Dante
et les origines de la langue et de la littéralure
italiennes" (1854), „Les derniers jours du
Consu-lat" (1886). ./. F.

Faust, tohtori Georg (toisten mukaan
Johannes), kuuluisa saks. taikuri, joka eli
n. 1480-1539; v:sta 1507 saattaa hänen
tarun-sekaista elämäkertaansa seurata aikalaisten
todistusten nojalla. Hän kierteli ympäri Saksaa,
esiintyen astrologina, poppamiehenä ja
alkemistina, kerskaten olevansa ,,filosofien filosofi" ja
,.toinen Magus" ja herättäen kaikkialla suurta
huomiota, niin että ruvettiin pitämään tosina
niitä ihmetekoja, joita hän kehui muka tehneensä.
Pian syntyi se taru, että F. oli tehnyt liiton
paholaisen kanssa, joka koiran muodossa häntä
seurasi ja joka vihdoin tuotti hänelle kamalan
lopun.

Ensimäinen F.-tarun kirjallinen käsittely on
v:lta 1587 J. Spiessin kansankirja ,,Historia von
Dr. Johann Fausten" j. n. e., jonka pohjana on
hävinnyt latinainen lähdeteos, ja josta 1897 on
löydetty vielä vanhempi laitos, v:lta 1575, mikä
sisältää useita lisäilveilyjä ja episodeja. F. on
tässä kirjassa kuvattu Lutherin suoranaisena
vastakohtana. Mieltäkiinnittävä piirre hänessä
on suuri tiedonhalu, joka osaksi on hänen
epikurolaisen elintapansa aiheena. Lyhyessä ajassa
Faust-taru sitten levisi tämän kirjan jäljittelyinä
ja muunnelmina. Pian sitä myös alettiin
käyttää itsenäisten runoteosten aiheena. Ensimäinen
näistä on engl. Marlowen näytelmä „Life and
death of Dr. Faustus" (1588), jonka lähteenä oli
main. kansankirjan englanninkielinen käännös.
Näytelmä siirtyi ,,englantilaisten komedianttien"
mukana saksalaiseksi kansankappaleeksi, joka
monien muutoksien alaisena eli yli puolivälin
18:tta vuosis., joutuen vihdoin nukketeatterin
ohjelmistoon. Onpa oletettu tällaisen
kansan-kappaleen olleen olemassa jo ennen Spiessin
kirjaa (Bruinier: ,,LTntersucliungen zur
Entwicke-lungsgeschichte des Volksschauspiels vom Dr.
F."). —- Faust-tarun monista myöhemmistä
runo-käsittelyistä on kuuluisin ja syvin Goethen
(ks. t.) kaksiosainen „Faust" draama. Goethen
jälkeisistä Faust-aiheen käsittelyistä mainitta-

Faulmann — Faust

Faunus.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0542.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free