- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1009-1010

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Febronius ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1009

horkka. F. recurrens, toisintalavantauti. I.
f 1 a v a, keltakuume. F. c o n t i n u a,
yhtäjaksoinen kuume. F. g a s t r i c a, mahakuume. F.
h e e t i c a, hektinen kuume, kitukuume. F.
puerperalis, lapsivuodekuume. F. t r a
u-m a t i c a, haavakuume. M. O-B.

Febronius [-ö’-] ks. F e b r o n i a n i s m i.

Febronianismi, kirkko-oikeudellinen teoria,
jonka saks. katolinen vihkipiispa J o h a n n
Nikolaus v. Hontheim (1701-90)
salanimellä Justinus Febronius v. 1763 esitti
kirjassaan „De statu ecclesiæ et legitima
potes-tate Romani Pontificis" („Kirkon tilasta ja
Rooman paavin laillisesta vallasta"). Siinä hän
puolusti sitä käsitystä, ettei korkein kirkollinen
valta kuulu paaville, vaan yleiselle
kirkolliskokoukselle, ja että piispat ovat paavin suhteen
itsenäisiä. Tämä „episkopalismin" muoto, joka
on likeistä sukua gallikanismille (ks. t.), sai
valistusajalla paljon kannatusta Saksan katol.
kirkossa, ja vaikutti sikäläisten piispain
kirkkopolitiikkaan, mutta paavit sitä ankarasti
vastustivat. ja 19:nnen vuosis. alkupuoliskolla sen
täytyi väistyä nousevan ultramontanismin (ks. t.)
tieltä. J. G.

Februarius /-(?’-] (lat. < feiruä’re =
puhdistaa), oik. mensis f., vanhemman roomal., n. s.
kuningas Numan ajanlaskun mukaan vuoden
viimeinen kuukausi, sitten juliaanisessa
kalenterissa toinen, helmikuu, saanut nimensä 15
päivänä vietetystä suuresta uhrijuhlasta, F e b r u a
1. Luperealia, jolloin kansaa puhdistettiin
monilla keinoilla. K. J. 11.

Fécamp f-kä’J, satamakaupunki Ranskassa,
Seine-inférieuren departementissa, Englannin
kanavaan laskevan F.-joen suussa. 14,675 as. (1901).
Kaupunki, jonka vanhoista rakennuksista
mainittakoon S:te Trinitén kirkko (ll-16:nnelta
vuosis.) ja Notre-Dame du Salut’n
pyhiinvaellus-kirkko, harjoittaa sillinpyyntiä,
laivanrakennusta, teollisuutta (valimoja, konetehtaita) sekä
liköörin (Benediktiini- 1. munkkiliköörin) ja
säilykkeiden valmistusta. Se on myös tunnettu
kylpypaikka. — F. on roomal. Fiscainnum.

Fechner [[eli-], Gustav Theodor
(1801-87), saks. fyysikko ja filosofi, ,,psykofysiikan"
perustaja, synt. Ala-Lausitzissa (Sleesiassa),
tuli 1834 fysiikan professoriksi Leipzigiin ja
julkaisi useita fysikaalisia teoksia. Vaikea
silmä- ja hermotauti, jota F. sairasti 1840-43, sai
hänet luopumaan fysikaalisista tutkimuksista ja
antautumaan filosofiaan. Omituista
luonnonfilosofiaansa ja metafysiikkaansa, jonka
peruspiirteitä hän oli suunnitellut jo 1836 kirjasessa ,,Das
Büehlein vora Leben nach dem Tode" (6 pain.
1906), F. sitten esitti useissa teoksissa,— ,,Nanna
od. üb. das Seelenleben der Pflanzen" (1848, 3
pain. 1903), ,,Zend-Avesta od. üb. die Dinge des
Himmels u. des Jenseits" (3 os., 1851, 3 p. 1906),
,.üb. die physikalische u. philosophische
Atomen-lehre" (185-5, 2 p. 1864), „Die drei Motive u.
Griinde des Glaubens" (1863), „Die Tagesansicht
gegenüber der Naehtansicht" (1879, 2 p. 1904)
y. m. Hänen vakaumuksensa mukaan kaikki
olevainen on yhtaikaa henkistä ja aineellista,
kaikissa luonnon tapahtumissa Jumala ilmenee
ja vaikuttaa. F:n tärkein tieteellinen teos on
kuitenkin ,,Elemente der Psychophysik" (2 os.
1860, 3 pain. 1907). Tekemiensä pitkällisten ko-

1010

keiden perustuksella hän katsoo voivansa
täsmällisesti mitata alkeellisten sielullisten
tapahtumain, aistimusten, voimakkuuden sekä sen
nojalla selvittää tärkeän peruslain, joka vallitsee
ruumiillisten ja sielullisten ilmiöiden
vuorovaikutuksessa (ks. Psykofysiikka). Vaikka
hänen oppiaan ei ole semmoisenaan hyväksytty,
pani hän kuitenkin tällä teoksellaan alkuun
nykyaikaisen kokeellisen sielutieteen. Hän
kehitti ja puolusti oppiansa teoksissa „In Sachen
der Psychophysik" (1877), „Revision der
Haupt-punkte der Psychoph." (1882) ja vielä viimeisenä
elinvuotenaan kirjoituksessa „üb. die psychischen
Massprinzipien u. das Webersche Gesetz"
(Wundtin „Philos. Studien" 1887). Samaten F.
yritti perustaa estetiikan kokeelliselle pohjalle
(,,-Esthetik von unten") huomattavassa
teoksessaan „Vorschule der Æsthetik" (1876, 2 p. 1898).
F. on vielä julkaissut, tavallisesti salanimellä
,,Dr. Mises", leikillisiä kirjasia, niinkuin
stapelia mixta" (1S24), ,,Vergleichende Anatomie
der Engel" (1825). „Vier Paradoxa" (1846) sekä
„Gediehte" (1841) ja „Rätselbiichlein" (1850, 4:s
pain. 1874). [Kuntze, „G. Th. F., ein deutsches
Gelelirtenleben" (1892) ; Lasswitz, „G. Th. F."
(2 pain. 1902).] A.Gr.

Fecht [feltt], Petrus Michaelis (k. 1576).
ruots. teologi, saavutti maisterin arvon
Wittenbergin yliopistossa 1561. Tultuansa 1570-luvun
alussa Juhana Ill-.n sihteeriksi, oli F. kuninkaan
lähin ja uskotuin apumies hänen liarrastaessansa
yhdistystä ja sovintoa katolisen ja puhdistetun
kirkon välillä. Hänen vaikutuksestaan papisto
hyväksyi 1574 tähän suuntaan menevän lisäyksen
kirkkojärjestykseen ja kuninkaan kanssa hän oli
tuon tunnetun liturgian eli „punaisen kirjan"
sepittäjä. Syksyllä 1576 F. lähetettiin Pontus
de la Gardien kanssa valtiollisessa toimessa
Roomaan paavin luokse, ja lähettilästen tuli salassa
myöskin neuvotella mahdollisesta kirkkojen
yhdistämisestä, mutta laiva joutui Bornholman
luona haaksirikkoon ja F. hukkui. K. G.

Fecit /-ë-lat. (lyhenn. fec.), ,,on tehnyt",
usein käytetty kirjoitus taideteoksen tekijän
nimen jäljessä, varsinkin vaskipiirroksessa,
radeerauksessa. piirustuksessa t. m. s.

Fecundatio (mlat. < lat. fëcundå’re =
hedelmöittää) , hedelmöityminen.

Feddersen, B e r e n d Wilhelm (s. 1832).
saks. fyysikko, v:sta 1858 eläen
yksityishenkilönä Leipzigissä. F. tutki ensimäisenä Leidenin
pullojen (ks. t.) purkautuessa syntyneen
sähkö-kipinän luonnetta pyörivän peilin avulla (1858)
ja teki tällöin sen tärkeän huomion, että purkaus
oli luonteeltaan värähtelevä, oskilleeraava.

(R. J-a.)

Federalismi (lat. fædus, genet. fæderis-
sopimus, liitto), järjestelmä, jonka tarkoituksena on
pysyväisestä toisiinsa liittää eri valtioita,
varsinkin sellaisia, joilla on osittaisesti yhteiset
historialliset vaiheet, taikka jotka kansallisuuteen
nähden toisiansa lähenevät. Pyrkimys sulattaa
eri valtioita jakamattomaksi valtiolliseksi
kokonaisuudeksi (yhteysvaltioksi) ei missään
tapauksessa ole federalismia, mutta muuten
käytetään tätä nimitystä eri merkityksissä. Saksassa
esim. on toisinaan federalisteiksi nimitetty
kes-kityspyrkimysten vastustajia ja osavaltioitten
itsenäisyyden kannattajia, samoin Itävallassa

Febronius—Federalismi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0545.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free