- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1015-1016

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Federley ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

i kristendomen i anslutning till Luthers lilla
katekes" 1894. [S. A. Fries, »Fredrik Fehr",
1896.]                        E. K-a.

Fehrbellin [fér-J, kaupunki Preussin
maakunnassa Brandenburgissa erään Rhin nimisen
Havelin lisäjoen varrella, tunnettu taistelusta kesäk.
28 (18) p. 1675, jossa Brandenburgin „suuri
vaaliruhtinas” Fredrik Vilhelm voitti Ruotsin
armeian. Tämä tappelu ei ollut suuri, mutta se
vei ruotsalaisilta heidän voittamattomuuden
maineensa ja rohkaisi heidän salaisia vihollisiaan;
preussiläiset pitävät saamaansa voittoa hyvin
kunniakkaana, jota osoittaa sekin, että 3
muistopatsasta on pystytetty taistelutantereelle.                        K. O. L.
Feidias ks. Pheidias.
Feigum fos, putous Nordre-Bergenhusin
amtissa Norjassa, 2 km Sogne-vuonosta, siihen
laskevassa Feigum-joessa. F. fosin kohtisuora
korkeus on 220 m.                        E. E. K.
Feilberg, Henning Frederik (s. 1831),
tansk. pappi, huomattava kansanelämän ja
kansanrunouden tutkijana. Hänen lukuisista
kirjoituksistaan mainittakoon: „Dansk bondeliv”
(1889), „Julen” (1904) ja 1877 aloitettu,
piakkoin valmistuva Jyllannin kansanmurteiden
sanakirja, joka sisältää runsaasti myös
asiatietoja, erittäin taioista. V:sta 1892
virkavapaana hän on asunut Askovissa ja siten tullut
tunnetuksi myös kansanopistoa harrastaville
suomalaisille. Hänen ikäänsä nähden
harvinainen reippautensa ja rakastettava olemuksensa
muistuttaa mieleen Lönnrotiamme.                        K. K.
Feinschmecker [fäinšmeker] (saks.),
herkuttelija. herkkusuu.
Fejérváry [fäjērvāri], Géza,
Komlós-Keresztesin vapaaherra (s. 1833), unk.
sotilas ja valtiomies, kunnostautui Italian sodassa
1859, tuli 1872 everstiksi Unkarin nostoväkeen
ja kohta sen jälkeen valtiosihteeriksi
sotaministeriöön, erosi 1884 sotapalveluksesta
sotamarsalkkaluutnanttina, oli Unkarin sotaministerinä
1884-1903 järjestäen Unkarin nostoväen,
pääministerinä 1905-06, jolloin hänen ohjelmassaan
m. m. oli yleinen äänioikeus.
Fekaalit (fæx = ulostus), ulostukset.

Felbiger, Johan Ignaz von (1724-88),
saks. katol. pappi ja koulumies, huomattavalla
tavalla edistänyt kansanopetusta Sleesiassa.
[Volkmer, »F. und seine Schulreform" (1890) ;
Walther, »Die Grundziige der Pädagogik
Felbi-gers" (1903).]

Félibres [feli’br] (ransk.), provencelainen
nimi, jonka synty on tuntematon ja jonka
itselleen omaksuivat seitsemän nuorta eteläransk.
runoilijaa (Aubavel, J. Brunet, A. Mathieu,
Mistral, Roumanille, Tavon ja Giéra), jotka 1854
Fontségugnessä (Vauelusessa) perustivat liiton
provencelaisen kielen ja kirjallisuuden
jälleen-elvyttämiseksi ja kehittämiseksi. Senjälkeen
tämä seura, nimeltään »Félibrige", on levinnyt
laajalti Etelä-Ranskassa ja se viettää vuosittain
Pyhän Stellan päivänä (toukok. 21 p.)
perustus-juhlaansa. vrt. Provencelainen kieli ja
kirjallisuus. J. 77-l.

Felicitas [feil’-] (lat.), onnellisuus;
muinaisroomal. hedelmällisyyden ja onnellisuuden
jumalatar (kreik. E u t y k h i a), tav. kuvattu roomal.
aviovaimona runsaudensarvi ja airuensauva kä-

sissään. Roomassa oli F:lla m. m. Velabrumilla
L. Licinius Luculluksen n. 146 e. Kr. vihkimä
temppeli, joka paloi poroksi keisari Claudiuksen
aikana. K. J. 77.

Felis ks. Kissa t.

Felix, viiden Rooman piispan t. paavin nimi.
— F. I, paavina 269-274, kärsi Aurelianuksen
hallitessa marttyyrikuoleman. — F. II:n
valitsivat areiolaiset 355 Liberiuksen sijalle piispaksi,
mutta 358 hänen täytyi väistyä jälkimäisen
hyväksi; F. II julistettiin 1582 pyhäksi. — F. III,
paavina 483-492; innokkaasti vastustaen
mono-fysiittejä (ks. t.) hän julisti Konstantinopolin
patriaikan Acaciuksen pannaan ja aiheutti siten
34 vuotta kestäneen hajaannuksen itä- ja
länsimaisen kirkon välille. — F. IV:n nimitti
itä-goottien kuningas Teodorik 526 paaviksi, jossa
virassa hän oli kuolemaansa saakka (530). —
F. V, paavina 1439-49, ennen Savojin herttua
Amadeus VIII. F. V:n valitsi Baselin
kirkolliskokous virasta erotetun Eugenius IV:n sijalle;
mutta kun F. V ei saanut yleistä kannatusta
osakseen, niin hän 1449 erosi. K. ö.

Fellahit (arab. mon. fellähVn = kyntäjät,
maanviljelijät) 1. Egyptin maataviljelevä kiinteä
väestö, n. 3/< maan koko asukasluvusta, ovat
muinaisten egyptiläisten jälkeläisiä, joitten
suonissa kuitenkin on paljo arabialaista verta.
F:ien ruumiilliset tuntomerkit ovat:
vahvarakenteinen,’ jäntevä, n. l,«o-l,ei m pitkä ruumis,
kahvinruskea iho, tumma, vähän kilierä tukka
ja parta, mustat mantelimaiset silmät, suorat
paksut kulmakarvat ja pitkät silmäripset, lyhyt
leveä nenä, suuri vahvahuulinen suu ja ulkonevat
poskipäät. Naiset ovat väriltään vaaleammat ja
nuoruudessaan aika soreavartiset. Luonteeltaan
f. ovat säveät, huolettomat ja rauhaisat.
Isäntäväkeänsä kohtaan, joka yleensä ei ole pidellyt
f:eja hyvin, he osoittavat joukon moitittavia
ominaisuuksia n. k. valheellisuutta ja petosta
y. m. Miehet käyttävät pumpulipaitaa ja vahvaa
ruskeata huopaista patalakkia; työtä tehdessään
he esiintyvät vielä ohuemmin puettuina. Lapset
ovat enimmäkseen alastomina, tyttölapsetkin
7-9:teen v:een saakka. Naisilla ei ole kuin yksi
vaatekappale, jalkoihin ulottuva pitkähihainen
sininen paita; posket, otsa, käsivarret ja rinta
ovat varustetut ihopiirroksilla; koristeina
pidetään ranteissa ja nilkoissa, Ylä-Egyptissä
korvissa ja nenässäkin, metallisolkia. F:eilla on
asuntoina kurjat, Niilin savesta tehdyt,
olkikattoiset hökkelit. Heidän ruokansa on
yksinkertaista kasviravintoa, pääaineksena päivä
päivältä leivottu käymätön durra-leipä.
Uskonnoltansa f. ovat muhamettilaisia, Ylä-Egyptissä
koptilaisia. Taloudellisessa ja henkisessä
suhteessa f:ien tila antaa paljon toivomisen varaa.

K. T-t.

Fellata ks. F u 1 b e.

Fellenberg, Philipp Emanuel von
(1771-1844), sveits. kasvattaja ja kansanystävä.
Erottuaan valtiolliselta uralta F. samoin kuin
Pestalozzi ryhtyi toimimaan kansan elämän
kohottamiseksi kasvatuslaitosten uudistamisen
avulla. Kasvatuksen tehtävä on yleisilimisyyden
kehittäminen, luonteen lujittaminen;
maanvilje-lystyö taas on erinomainen kasvatusapu.
Sen-vuoksi F. perusti useita kasvatuslaitoksia
maatilalleen Hofwyliin Bernin läheisyyteen. Yhteis-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0548.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free