Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fellin ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1019
Felsiittiporfyyri—Fénélon
1020
laista on kvartsiporfyyrien ja felsiittiporfyyrien
perusmassa. Felsiitiksi sanotaan joskus myös
vuorilajia, joka kpkonaan on tällaista
hieno-rakeista massaa. Nimitys merkitsee tällöin
samaa kuin li ä 11 e f 1 i n t a (ks. t.). P. E.
Felsiittiporfyyri, porfyyrinen vuorilaji, jonka
perusmassa on felsiittiä, hajarakeet ortoklaasia.
Tällaista ovat esim. eräät Taalainmaan porfyyrit.
Feluca /-ü’ka] (it., luultavasti < turkk. fulk
= laiva), Välimeren vesillä paljon käytetty
köm-pelötekoinen, mutta nopeasti purjehtiva
kauppa-laivanmalli; tavallisesti kaksimastoinen,
varustettu latinalaisptirjeilla.
Femern ks. F e h m a r n.
Feminen (nimitys johdettu raudan, Fe, ja
magnesiumin, M[g], symboleista). Femisiksi
sanotaan niitä vuorilajikivennäisiä, joissa
emäksinä on rautaa, magnesiumia, kalsiumia,
mangaania (vrt. S alinen). Vuorilajiakin sanotaan
femiseksi, jos siinä on femisiä kivennäisiä
enemmän kuin "’Is koko ainesmäärästä (merkitään:
ä < P- E.
Feminiini (lat. femina = nainen), naispuolista
sukua oleva sana. ks. S u k u.
Feminismi (ransk. féminisme < lat. fëmina =
nainen), naisen yhteiskunnallisen aseman
parantamista tarkoittava liike.
Femmänning ks. V i i s i k k ä ä t.
Fem-oikeudet 1. f e m-t uomioistuimet
(< saks. Fehme, Ve7ime = oikeus, tuomioistuin;
tunnetut myös nimillä salaiset oikeudet,
v a p a a t u o m i o i s t u i m e t, tuoli- 1.
hiljaiset tuomioistuimet). Näin
kutsuttiin eräitä Saksassa ja varsinkin Westfalenissa
(,.punaisella maalla") keskiajalla toimivia
muinaisgermaanilaisia rikostuomioistuimia, jotka
olivat suorastaan keisarilta saaneet
tuomio-oikeuden hengenasioissa ja jotka myöskin itse panivat
tuomionsa (mikä säännöllisesti oli
kuolemantuomio) täytäntöön. Femin jäsenet tunnettiin
nimellä .,tietävät" tahi myöskin ,,v a p a a t u
o-m a r i t" (saks. Freischöffen) ; puheenjohtaja oli
,,v a p a a k r e i v i" (saks. Freigraf). Erityisessä
asemassa ,,tietävien" joukossa olivat n. s. F r e
i-fronen 1. Fronboten, joiden tehtävänä oli
toimittaa vapaakreivin asioita ja pitää
istunnoissa järjestystä. Paikkaa, missä oikeus
kokoontui, sanottiin ,,vapaaksi tuoliksi"
(Frei-stvlil); kuuluisin niistä oli Dortmundissa.
Kaikkien Westfalenin femtuomioistuinten valvojana
eli n. s. .puoliherrana" (Stuhlherr) oli Kölnin
arkkipiispa, joka edusti ylintä tuoliherraa,
keisaria. — Sinä laittomuuden ja yleisen
hajaannuksen aikana, mikä Saksassa 14:nnellä ja 15:nnellä
vuosis. oli vallalla, femtuomioistuimilla oli suuri
merkitys, mutta vähitellen ne joutuivat
persoonallisen vihan ja vainon välikappaleiksi, niin
että jo ennen 15:nnen vuosis. loppua niitä
vastaan nousi vastustusta, mikä mursi niiden vallan.
[Berck, „Gescliichte des westfälischen
Fem-gerichts" (1815) ; Wigand, „Das Femgericht
Westfalens" (2 pain. 1893) ; Lindner, „Die Verne"
(1887) ; Thudicum, „Femgericlit und Inqvisition"
(1889).] ~ O. K:nen.
Femur (lat.), reisiluu.
Fenakiitti, värittömiä tai kellertävinä
hek-sagonisina kiteinä esiintyvä kivennäinen,
kokoomukseltaan beryllisilikaatti, Be2Si04. Käytetään
Fenek-kettu.
jalokivenä. Tavataan Uralissa, Meksikossa,
Coloradossa, Sveitsissä, Böömissä, Etelä-Norjassa.
P. E.
Fenakistoskooppi (kreik. phenälci’zein =
pettää, ja slco]>e’in = katsoa), kone, millä samasta
esineestä eri asennoissa otetut kuvat siirretään
tarpeeksi nopeaan katsojan ohi, jolloin kuva
näyttää elävältä. Ilmiö perustuu siihen, että
vaiovaikutus silmässä kestää määrätyn hetken,
ennenkuin se häviää. K. J a.
Fenasetiini (lat. plienacetinum), eräs
kuumetta alentava ja hermokipuja lieventävä
kiteinen lääkeaine; sen kemialliseen kokoumukseen
perustuva nimitys on asetfenetidiini.
Fenek-kettu, fenekki, arokettu
(Canis-zcrda), pieni, isokorvainen kettu, joka
tavataan Pohjois-Afrikassa
hiekkaerämaitten
kosteikkojen luona. Sillä
on selkäpuolelta
hie-kankarvainen turkki;
pyytää ravinnokseen
arokanoja, hiiriä, myös
sisiliskoja,
kovakuoriaisia ja
heinäsirkkoja. K. M. L.
Fénélon [ fenlö’] Francois de S a 1 i g n a c
de la Mothe (1651-1715), ransk. piispa ja
kirjailija, vaikutti ensin
johtajana laitoksessa,
missä kasvatettiin
nuoria katolinuskoon
kääntyneitä naisia, ja
toimi sittemmin
paljon hugenottien
käännytystyössä. Kuuluisana varsinkin
etevistä saarnalahjois-taan F. määrättiin
1689 Ludvik XIV: n
pojanpoikain
kasvattajaksi, jossa
toimessaan menestyi hyviu
ja varsinkin
edullisesti vaikutti
kruununperilliseen, Bour-
gognen herttuaan. V. 1695 hän pääsi Cambrayn
arkkipiispaksi. Mutta kun hän eräässä
teoksessaan oli puolustanut kvietistein lahkoon
kuuluvaa haaveksivaa rouva Guyonia, karkoitettiin
hän kilpailijansa Bossuefn toimesta hovista
hiippakuntaansa. Sitäpaitsi F. kuuluisan,
oppilastansa varten kirjoittamansa romaanin „Les
aventures de Telemacjue"n („Telemakhoksen
seikkailut", julk. ensik. 1699) tähden joutui
kuninkaan epäsuosioon, koska syystä epäiltiin
hänen siinä peitetyin sanoin moittineen
Lud-vikin itsevaltaista hallitustapaa. Paavi
Inno-centius XII julkaisi 1699 kirjeen, missä useita
F:n uskonnollisia väitteitä tuomittiin vääriksi.
F. alistui silloin täydellisesti ja peruutti
lausuntonsa. Kun Bourgognen herttua tuli
dau-phin’iksi, kasvoi F:n vaikutus jälleen; hän
kirjoitti teoksen, missä ehdotti vapaamielisiä
uudistuksia Banskan valtiomuotoon, m. m.
neuvottelevan kansaneduskunnan perustamista
(,,Esquisse d’un pian dressé pour le
gouverne-ment d’un royaume"). Herttuan kuolema (1712)
teki lopun näistä tuumista. — F. oli valistunut
Fénélon.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
