- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1027-1028

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fenokolli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1027

Fenokolli—Feodaali

1028

Fenokolli (amidoasetparafenetidiini), eräs
kuumetta alentava ja hermokipuja lieventävä
lääkeaine.

Fenoli, karbolihappo, mono-oksybentsoli,
hiilen, vedyn ja hapen yhdistys (C0HeO), syntyy
orgaanisten aineiden kuivatislauksessa, sitä on
runsaasti tervassa, erittäin kivihiilitervassa,
sisältyen siihen osaan tätä, joka tislauksessa
kiehuu 150-200° välillä (k a r b o 1 i ö 1 j y). Kun
tämä osa tervaöljystä ravistetaan natronilipeän
kera, niin f. liukenee tähän ja erottuu, kun
lisätään rikkihappoa (raaka karbolihappo);
puhdistetaan tislaamalla. F. muodostaa
vedettömässä tilassa värittömiä, neulamaisia kiteitä,
sulamisp. 42°, kiehumap. 184°, kosteana se on
öljymäinen ja ruskenee ilmassa. F. on vaikeasti
liukeneva veteen, helposti alkaleihin, koska sillä
on hapan luonne; myrkyllinen; sillä on
omituinen, väkevä haju (karbolihaju) ja voimakas
antiseptinen vaikutus. Kuuluu parhaimpiin ja
enimmin käytettyihin desinfektsioniaineisiin. ja
käytetään monien muiden orgaanisten preparaattien,
erittäin väriaineiden valmistukseen. Edv. Hj.

Fenoliftaleiini, hiilen, vedyn, hapen kem.
yhdistys (C20HnO4), valmistetaan fenolia ja
ftaali-happoa kuumentamalla; väritön pulveri, jonka
liuos muuttuu punaiseksi alkalisten nesteiden
vaikutuksesta. Käytetään indikaattorina
mitta-analyysissa (alkalimetriassa, acidimetriassa).

Edv. Hj.

Fenolimyrkytys ks. Karbolimyrkytys.

Fenolit, yleisnimitys oksybentsoleille;
syntyvät runsaasti orgaanisten aineitten tai kivihiilen
kuivatislauksessa ja esiintyvät tervassa;
öljymäisiä tai kiinteitä aineita, joilla on alkoholien
luonne, mutta jotka samalla ovat happamia ;
sen-vuoksi ne helposti liukenevat alkaleihin;
vaikuttavat antiseptisesti. Freihin kuuluvat tav. fenoli
J. karbolihappo (ks. t.), kresoli, tymoli,
pyrogal-lushappo y. m. Edv. Hj.

Fenoliväriaineet, fenyliväriaineet,
valmistetaan fenolista ja näiden yhdistyksistä;
niihin kuuluu m. m. pikriinihappo, fenyliruskea,
koralliini, auriini, resorsiini- ja ftaleiinivärit.

Fenologia (kreik. pliainesthai = tulla näkyviin,
ja logos = oppi), luonnontieteen haara, jonka
tutkimusalana on kasvi- ja eläinkunnassa
huomattavien vuosijaksottaisten ilmiöiden esiintyminen.
Kasvifenologia tutkii etenkin, milloin
lehditty-minen. kukinta, hedelmäin kypsyminen ja
lehtisato tapahtuu, eläinfenologia etupäässä
muuttolintujen tuloa ja lähtöä, lintujen soidin- ja
mu-nimisaikoja, sammakkojen ja kalojen kutua,
talvisen horrostilan päättymistä y. m. vuoden
kuluessa uusiutuvia, ilmaston ja vuodenaikojen
yhteydessä olevia ilmauksia eläinkunnassa. Yleensä
f. täydentää ilmaston ja kasvi- ja
eläinmaantie-teen tuntemista. Fenologian perustaja oli L i n n é
ja sen kehittämisestä on erittäinkin belgialaisella
Quetelefllä suuret ansiot. Vanhimpia maita,
joissa Linnén ja Quetelefn vaikutuksesta on
järjestelmällisesti fenologisia havaintoja tehty, on
Suomi, jossa v:sta 1750 saakka on keskeytymättä
vuosittain toimitettu kasvi- ja eläinfenologisia
huomioita. Niitä aloittivat ensin yksityiset
henkilöt, ensimäisenä J. Leche Turussa, mutta
v:sta 1800 alkaen oli Suomen talousseura,
myöhemmin 1. v:sta 1846 Suomen tiedeseura, jossa
ennen kaikkea A. M ober g johti työtä ja jul-

kaisi suuren osan aineksia, tämän erikoisen
tutkimusalan keskustana. [A. Osw. Kihlman,
„Phé-nologie", Suomen maantieteellisen seuran
julkaisemassa „Travaux geographiques exécutés en
Finlande. 1895"; A. Osw. Kairamo, »Kasvikunnan
vuosijaksottaisista ilmiöistä" („Oma maa").]

K. M. L.

Fenomeeni (kreik. phaino’menon), ilmiö. —
Fenomenaalinen, ihmetystä herättävä.

Fenomenalismi (ks. Fenomeeni), se
filosofinen mielipide, että ihminen voi tuntea
ainoastaan fenomeenejä eli ilmiöitä, s. o. olevaista
semmoisena kuin se meille näyttäytyy, mutta ei
millainen olevainen itsessään on. (vrt. Ilmiö.)

A. Gr.

Fenomenologia (kreik. phaino’menon = ilmiö,
ja lugos = oppi), oppi tautien oireista,
taudin-kuvaoppi. vrt. Symptomatologia.

Fenris-susi, pahan Lokin poika islantilaisissa
taruissa, Sophus Buggen mukaan johtunut
latinai-sesta infernus lupus (manalainen susi).
Huolissaan hänen jokapäiväisestä suurenemisestaan
Aasa jumalat yrittävät häntä ikäänkuin leikillä
sitoa, ensin kahdella vahvalla kahleella, jotka
hän helposti katkoo, ja sitten mahdottomista
aineista laitetulla silkkinauhan ohuisella siteellä.
Sitä epäillen susi vaatii yhtä jumalista (ks.
T y r) pantiksi pistämään hänen kitaansa
kätensä, jonka puraisee poikki, kun side yhä
vahvenee, mitä enemmän hän ponnistaa. Jumalat
kiinnittävät hänet kalliokappaleeseen ja
vajottavat maan sisään. Kun hän yhä aukoo suurta
suutansa heitä purrakseen, asettavat he miekan
hänen leukojensa väliin. Maailman lopussa
vapautuneena hän nielee ylijumalan Odinin, mutta
tämän poika Vidar polkee jalkansa hänen
alaleualleen ja tarttuen käsin hänen yläleukaansa
kiskoo halki hänen kitansa. Alkuosa tarua
perustuu raamatulliseen kertomukseen Simsonista.
jälkiosa keskiaikaiseen legendaan Kristuksesta,
jonka perkele aikoo niellä, mutta joka keihäällä
erottaa hänen leukansa toisistaan, niin että
ennen niellyt sielut pääsevät ulos. Sitävastoin on
suomalainen runo Hiiden sepän kahlinnasta
omaan takomaansa kaularautaan, joka Luojan
sanalla kovenee, eri juttua. [Finn.-ugr. Forscli.
VII 156-61.] K. E.

Fenylasetamidi (asetanilidi) ks. A n t i f
e-b r i i n i.

Fenyli, fenolin, aniliiuin y. m. yksiarvoisten
bentsoliderivaattien radikaali (C0H5).

Fenylihappo, fenolin 1. karbolihapon vanha
nimitys, ks. Fenoli.

Fenylikydratsiini, hydratsiinin 1. diamidin
fenyliyhdistys. Emäksinen neste, jolla on suuri
kemiallinen vaikutuskyky. Käytetään m. m.
eri sokerilajien reagenssina ja monien
kemiallisten tuotteiden, esim. antipyriiuin,
valmistukseen.

Feodaali I. feodaalinen (kesk. lat.
feu-dum, ks. t.), läänitystä, läänityslaitosta koskeva;
sanaa käytetään myöskin sellaisesta valtiollisesta
suunnasta, joka haluaa pysyttää
läänityslaitok-sesta johtuneita säätyetuoikeuksia, varsinkin
maata omistavan aateliston etuoikeuksia. —
Feodaalijärjestelmä 1.
feodaali-laitos, läänityslaitos (ks. t.). —
Feodaali-puolue, taantumuksellinen aatelispuolue. —
Feodalismi, läänityslaitos; yllämainittu vai-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/2/0556.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free