- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1039-1040

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ferrari ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1039

Ferro .

—Fersen

1040

Ferro. .. tarkoittaa rautayhdistystä, joka on
samalla hapettumisasteella kuin rautaoksiduli
(FeO). ks. Rauta.

Ferro (esp. Hierro), läntisin ja pienin
Espanjalle kuuluvista Kanarian-saarista, sortuneen
tulivuoren keilan raunio, 275 km’, 6,508 as.
(1900). — V. 1634 määrättiin Richelieu’n
toimesta nolla-meridiaani kulkemaan F:n kautta,
jonka läntisimmän Vanhan-mantereen osan
luultiin olevan tasan 20° länteen Pariisista.
Todellisuudessa etäisyys onkin 20° 23’ 9". Siitä syystä,
ja koska F:lla ei ole tähtitieteellistä observatoria,
muut paitsi ranskalaiset, laskevat
nolla-meridiaaninsa Greenwichin observatorista lukien,
joka on 17° 39’46" itään Ferrosta. E. E. K.

Ferromangaani ks.
Mangaanilejee-ringit.

Ferrosyankaliumi (keltainen verilipeäsuola,
kaliumferrosyanidi), kaliumin, raudan, hiilen ja
typen kem. yhdistys. K4Fe(CN)6. Sen valmisti
ensin Macquer v. 1749 kaliumhydroksidin avulla
berliininsinisestä. F:a tehdasmaisesti
valmistettaessa sulatetaan typenpitoisia, eläimistä saatuja
aineita (verta, nahkaa y. m.) potaskan ja raudan
kanssa, uutetaan vedellä ja raaka tulos
kiteytetään. F. muodostaa suuria, keltaisia kiteitä,
jotka sisältävät 3 molekyliä kidevettä; liukenee
veteen, ei alkoholiin; ei ole myrkyllinen.
Rikkihapon vaikutuksesta muodostuu siitä syaanivetyä
(sinihappoa), kaliumkarbonaatin kanssa
sulatettaessa syankaliumia ja rikin kanssa
rodankaliu-mia. Ferrisuolat saostavat f:n liuoksesta
berlii-ninsinistä. Käytetään syaaniyhdistyksiä
valmistettaessa sekä analyyttisenä reagenssina rautaa,
kuparia, munanvalkuaisaineita, alkaloideja y. m.
osoitettaessa. S. K-i.

Ferrotypia (lat. ferrum = rauta, ja kreik.
typos - jäljennös), rautalevylle otettu,
välittömästi positiivisena esiintyvä valokuva.

Ferruginoottinen (lat. ferrü’go = ruoste),
rau-danpitoinen.

Ferrum (lat.), rauta. — F. aceticum,
etikkahapon rautaoksidisuola ;F. carbonicum
sacliaratum, sokerin ja hiilihapon
rautaoksi-dulisuolan seos; F. c h 1 o r a t u m ja F. m u r i
a-t i c u m oxydulatum, rautakloruuri; F. 1 a
c-t i c u m, maitohapon rautaoksidulisuola ; F. o x
y-datum f u s c u m, rautaoksidihydraatti; F.
oxydatum rubrum, rautaoksidi; F. f o
s-foricum, fosforihapon rautaoksidulisuola; F.
sesquichloratum t. F. muriaticum
oxydatum, rautakloridi, jonka liuos on L
i-q u o r ferri sesquichlorati; F. s u 1 f
u-ricum, rikkihapon rautaoksidulisuola,
rauta-vihtrilli.

Ferry [†eri’J, Jules (1832-93), ransk.
valtiomies, tuli 1851 asianajajaksi Pariisiin,
valittiin 1869 lain säätä jakun taan, jossa hänestä pian
tuli vasemmiston huomatuimpia puhujia.
Keisarivallan kukistuttua F. tuli kansallisen
puolus-tushallituksen jäseneksi ja määrättiin Seinen
departementin prefektiksi sekä (marrask. 1870)
Pariisin määriksi, hoiti koko piirityksen ja sitä
seuranneiden levottomuuksien kestäessä
kylmäverisesti ja tarmokkaasti kaupungin hallintoa,
kunnes, sotajoukkojen tultua siirretyiksi
Versaillesin, oli pakotettu pakenemaan. Oltuaan
1872-73 lähettiläänä Ateenassa F.
kansalliskokouksessa ja sitten edustajakamarissa tasavaltalaisen

vasemmiston johtajana taisteli kasvavaa
taantumusta vastaan. Hän tuli helmik. 4 p:nä 1879
opetusministeriksi, jossa
toimessa hän, pientä
väliaikaa lukuunottamatta,
pysyi marrask. 20 p:ään
1883, oli samalla
pääministerinä syysk. 24
p:stä 1880 marrask. 10
p:ään 1881 ja toisen
kerran helmik. 21 p:stä
1883; opetusministerin
toimesta luovuttuaan hän
pääministerin viran ohella
hoiti ulkoministerin
tehtäviä. Opetusministerinä
ollessaan F. ankarasti
klerikaaleja vastaan
taistellen perin pohjin uudisti
Ranskan opetuslaitoksen:
se vapautettiin pappien
ja munkkien valvonnasta, parempain
opettajain saantia edistettiin, alempi opetus valtion
kouluissa tehtiin maksuttomaksi ja säädettiin
oppipakko, valtion kouluissa pantiin
uskonnonopetuksen sijalle moraalin opetus, j. n. e.
Pääministerinä F. koetti vakaannuttaa
tasavaltaa ja ajoi siinä mielessä läpi valtiosäännön
uudistuksen. Ulkoministerinä taas hän
tarmokkaasti vahvisti Ranskan asemaa siirtomaavaltana
sekä Afrikassa että Taka-Intiassa. Ranskan
joukkojen Kiinan sodassa kärsittyä pienen
tappion Langsonin luona maalisk. 28 p:nä 1885,
josta tappiosta ensin tuli Pariisiin kovin
liioiteltuja sanomia, edustajakamari maalisk. 30 p:nä
ankaran mieltenkuohun vallitessa antoi F:n
kabinetille epäluottamuslauseen ja tämän oli
eroaminen. F. oli nyt joutunut yleiseen epäsuosioon,
varsinkin klerikaalien kiihotuksen johdosta,
mutta siitä huolimatta hän jatkoi osanottoaan
^ altiolliseen elämään, pian aloittaen ankaran
taistelun Boulanger’ta ja tämän kannattajia
vastaan. Näiden uhkausten seurausta suureksi
osaksi oli, ettei F. Grévyn erottua 1887
toimitetussa presidentinvaalissa tullut valituksi. 1889
vuoden parlamenttivaalit tuottivat boulangisteille
musertavan tappion, mutta myöskin F. jäi
valitsematta. Helmik. 1890 hänet kuitenkin
valittiin senaatin jäseneksi, ja täydellisen
hyvityksen tuo etevä valtiomies sai 1893, jolloin hänet
muutamaa viikkoa ennen kuolemaansa valittiin
senaatin presidentiksi. [„Discours et opinions
de J. F.", julkaissut 1893-98 Ch. Robiquet;
A. Rambaud, „Jules Ferry" (1903) ; A. Billot.
..Jules Ferry. Sou ceuvre coloniale et
diplomatialle" (1904).] E. D:dt.

Fersen, von, ruots. aatelissuku, saks. tai
mahdollisesti skotlantil. alkuperää.

1. Fredrik Axel von F. (1719-94), kreivi,
valtiomies, valtaneuvos, antautui nuorena
sotilasuralle, otti osaa Suomen sotaan 1741-42, palveli
Ranskan sotajoukoissa jonkun aikaa, siirtyi taas
kotimaahan, missä yleni sotilasalalla
hämmästyttävän nopeasti. Otti osaa 1757-60 Pommerin
sotaan, nimitettiin kenraaliksi 1763 ja
sotamarsalkaksi 1170. Suurimman maineensa F. on
saavuttanut valtiollisella alalla. Hän otti osaa
val-tiopäivätöihin 1751-52 osoittautuen kiivaaksi
hattupuolueen kannattajaksi. Jo seuraavilla ral-

Jules Ferry.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:21 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0562.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free