- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1041-1042

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ferstel ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1041

Ferstel—Fesch

1042

tiopäivillä 1755-56 hiiu oli hattujen johtajia ja
valittiin maamarsalkaksi. Näillä ja kaksilla
myöhemmillä valtiopäivillä,
1760-62 ja 1769-70,
jolloin hän myös oli
säätynsä puhemiehenä, hän
osoittautui harvinaisen
taitavaksi johtajaksi,
kaunopuheinen,
kylmäverinen, peloton ja
kaikkiin puolue-elämän
salaisuuksiin tottunut kun oli.
Vapaudenajan viimeisillä
valtiopäivillä hän
vetäytyi syrjään, mutta
Kustaa III kutsui
vallankumouksen suoritettuaan
hänet heti
valtaneuvos-toon, josta F. kumminkin
pian erosi. Vanha valtiomies, joka ei voinut
kuninkaan kannattajajoukkoon yhtyä, esiintyi
tämän jälkeen sen yhä enemmän varttuvan
oppo-sitsionin johtajana, jonka kuninkaan uudistukset
aiheuttivat. Valtiopäivillä 1778, 1786 ja
varsinkin 1789, jolloin F. useiden muiden kanssa
vangittiin, tuli kuningas tuntemaan vanhan
hattupääl-likön valtaa.

F. on Ruotsin vapaudenajan loistavimpia ja
tyypillisimpiä ylimyksiä. Hän oli jyrkästi
ylimysvaltainen ja vapaan hallitusmuodon
johdon-mukaisimpia puoltajia, ranskalaisen kulttuurin
ihailija ja valistusajan aatteiden puoltaja,
hienostunut seuramies, jonka rikkaassa kodissa
maan valiot kokoontuivat. Valtiotoimiensa ohella
hän ennätti ottaa osaa muihinkin harrastuksiin,
oli m. m. Ruotsin akatemian jäsenenä sen
perustamisesta lähtien. Hänen laajat muistiinpanonsa
ovat julkaistut hänen kuolemansa jälkeen (R. M.
Klinckowström, ,,Riksrådet och Fältmarskalken
m. m. Fredrik Axel von Fersens historiska
skrif-tei", 8 osaa 1867-72) ja ovat hyvin valaisevat
vapauden- ja kustavilaisen ajan tuntemiselle,
joskin historiallisena lähteenä varovaisuudella
käytettävät.

2. Hans Axel von F. (1755-1810), edellisen
poika, kreivi, valtamarsalkka, palveli Ruotsin ja
Ranskan sotajoukoissa, otti osaa Ameriikan
vapautussotaan 1780-83, Suomen sotaan 1788, ja
ylennettiin 1809 kenraaliksi. V:sta 1799 hän
oli Upsalan yliopiston kanslerina ja 1801
valta-marsalkkana. Ranskassa ollessaan hän oli
suosittu vieras hovissa Ludvik XVI:n ja varsinkin
Marie Antoinetten persoonallisena ystävänä; hän
teki kaikki voitavansa vallankumouksen aikana
onnettoman kuningasparin pelastamiseksi,
auttaen m. m. kuninkaallisen perheen pakoyritystä
1791. Epäiltynä Ruotsin perintöruhtinaan, prinssi
Karl Augustin kuoleman aiheuttamisesta,
surmasi raivostunut kansanjoukko hänet Tukholman
kadulla, kun mainitun prinssin ruumis tuotiin
pääkaupunkiin M/61810. A. R. C.

Ferstel, Heinrich von (1828-83),
itäv.-saks. arkkitehti, opiskeli Wienin
taideakatemiassa ja nimitettiin 1866 sikäläisen
polyteknil-lisen opiston professoriksi; aateloitiin 1879.
Rakensi 1856-79 Wienin Votiv-kirkon, jota on
sanottu „uudenaikaisen gotiikan kauneimmaksi
tuotteeksi Saksassa" ja jossa F. on vapaasti
seurannut ransk. gotiikkaa ja Reinin seutujen kate-

draaleja. F. luopui 1860-luvun alkupuolella
keskiaikaisesta suunnastaan ja alkoi noudattaa
italial. renesanssityyliä, jonka
huomattavimmaksi edustajaksi hän tuli Wienissä,
rakentaessaan sinne m. m. sellaisia komeita julkisia
rakennuksia kuin taide- ja taideteollisuusmuseon
sekä yliopiston. F. kuuluu niihin
rakennustai-teilijoihin, jotka ovat antaneet uudenaikaiselle
Wienin kaupungille sen rakennustaiteellisen
luonteen. [„H. Freiherr v. F." (juhlajulkaisu 1884).]

E. R-r.

Fertö [färto] (saks. Neusiedler See), 36 km
pitkä, 6,5-15 km leveä ja 1-7 m syvä järvi
läntisessä Unkarissa ; vailla varsinaista laskua. Vesi
on kitkerän suolaista, lääkitsevää. Järveen
laskevat joet Vulka ja Rdkos. — Jo Plinius
mainitsee F:n PeTso nimellä. Neljännellä vuosis. sekä
1866-69 se oli aivan kuivilla, niitty- ja
peltomaaksi käytettyä, lukuunottamatta keskellä
olevaa rämealuetta. Seur. vuosina se jälleen
täyttyi, ollen nykyään taasen kuivumassa.
Kanavoimalla on suunniteltu sen täydellinen kuivaus.

Ferula, sarjakukkaisiin kuuluva kasvisuku,
n. 50 lajia Välimeren maissa sekä siitä itään
Kiinan rajoille asti. Eräiden lajien juuresta
tihkuu rohdoksena käytettyjä kumihartseja.
Pirunpaskaa (ks. t.) saadaan persialaisesta
F. asa fætidasta ja tibettiläisestä F. narthexista,
g a 1 b a n u m i a (ks. t.) persial. ja
turkestanilai-sista F. galbaniflua-, F. rubricaulis- y. m lajeista,
afrikkalaista ammoniakkikumia
(vrt. A m m o n i a k k i k u m i)
pohj.-afrikkalaisesta F. tingitanasta.. (J. A. W.)

Fes, sävel, joka johtuu f-sävelestä, alentamalla
sitä (b-merkillä) ]/2 sävelastetta. 7. K.

Fes (1. Fez, arab. Fas), toinen Marokon
pääkaupungeista. Atlas-vuorten pohjoisten
haa-ranteiden juurella. Puutarhojen ja rehevien
öljyjä oranssipuu-istutusten reunustamaa,
kaksiosaista kaupunkia ympäröivät korkeat muurit;
kadut likaiset ja ahtaat; toista sataa moskeiaa,
joista varsinkin Dzama Karubin, Afrikan
suurin, on mainittava. Se on sitäpaitsi pyhitetty
turvapaikka, ja sen yhteydessä on islamilainen
kirjasto. Aikaisemmin F:ssä oli n. 400,000 as.,
nyt korkeintaan 150,000. joista 10,000 juutalaista.
Teollisuuskin heikentynyt, kuitenkin myydään
kaupungista vielä suuret määrät kankaita,
mattoja, mainioita nahkatuotteita. Eurooppalaisia
tavaroita ostetaan vuosittain 30 milj. markan
arvosta. Näitä F. välittää karavaaniteitse
sisämaahan. — F:n lähellä olevista raunioista
päättäen sijaitsi täällä roomalainen, sittemmin
vandaalien hävittämä siirtola. V. 793 Edrisi perusti
F:n. Se oli islamilaisen maailman tärkeimpiä
kaupunkeja, kunnes hallitus 16:nnella vuosis.
siirtyi Marokkoon, josta alkaen se on ollut
rappeutumassa. E. E. K.

Fesch, Joseph (1763-1839), ransk.
kardinaali, Napoleon I:n enopuoli, luopui papilliselta
uralta vallankumouksen aljettua ja tuli 1796
sotakomissaariksi Napoleon Bonaparten Italian
armeiaan, mutta rupesi 1801, sittenkuin
konkor-daatti oli saatu aikaan, jälleen papiksi, tuli 1802
Lyonin arkkipiispaksi, 1803 kardinaaliksi ja
Ranskan lähettilääksi Roomaan, mutta kutsuttiin
sieltä pois 1806, koska ei tahtonut kaikessa
mukautua Napoleonin kirkkoa kohtaan
esittämiin vaatimuksiin, ja joutui sittemmin täydelli-

A. v. Fersen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0563.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free