Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ferstel ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1043
Fessan
Fétis
1044
seen epäsuosioon ; liittyi kuitenkin satapäiväisen
keisarikunnan aikana Napoleoniin ja tuli
pää-riksi; asettui senjälkeen Roomaan. Hänen
kirje-vaihtonsa Napoleonin kanssa on A. du Casse
julkaissut teoksessa »Histoire des négotiations
diplomatiques" (1855). [Ricard, „Le cardinal F."]
Fessan 1. F e z z a n, ylänköseutu Afrikassa,
Tripolikseen kuuluva ja sen eteläpuolella,
suurimmaksi osaksi hiekka- tai kivi-erämaata,
kes-kim. korkeus 300-500 m, pinta-ala 350,000 km’.
Siitä kohoavat korkeammat harjanteet, esim.
Dzebel es Soda. Dz. Serki, y. m.; etelässä on F:u
rajana Tymmo-vuoristo. Ilmasto sangen kuiva,
terveellinen, keskimäärin -f- 21° C. Virtaavaa
vettä ei ole; lukuisista, pienistä järvistä saadaan
suolaa, sekä erästä syötävää äyriäistä
(Branchi-pus), fessanmatoa. Kasvikunta rajoittuu
keitaisiin. Viljaa ja etelä uhedelmiä tärkeämpi
elatus-ja kauppakasvina on taateli-palmu, jota
vailla asutus täällä olisi mahdoton. Villiä
eläinkuntaa edustavat harjalammas, gaselli, sakaali.
Kameli, vuohi ja rasvahäntälammas ovat
tärkeimmät kotieläimet. Kirjavista aineksista
(tib-buista, tuaregeista. berbereistä, arabialaisista ja
neekeriorjista) syntynyt kansa käsittää
korkeintaan 100,000 henkeä, joista osa elää
aavikko-rosvoina, osa maanviljelijöinä kylissä ja
kaupungeissa ; näistä huomattavin M u r z u k,
pääkaupunki, tärkeä karavaaniasema. — Jo
Herodotos tuntee F:n Phazanian nimellä. N. v. 567
asukkaat omistivat kristinuskon, mutta
kääntyivät n. 100 v. kuluttua islamiin. V. 1811 Tripolis
valloitti F:n, joka 1842 liitettiin turkkilaisiin
maihin, oltuaan 1837-42 itsenäisenä.
E. E. K.
Fessenden [fesandan], William Pitt
(1S00-69), pohjoisameriikkal. politikko. tuli
asianajajaksi 1827, valittiin Mainen lakiasäätävään
kokoukseen 1832, kongressin edustajahuoneeseen
1840, senaattiin 1854; kiivas orjuuden
vastustaja ; otti huomattavalla tavalla osaa
tasavaltalaisen puolueen perustamiseen 1855 ja osoitti
sisällisen sodan aikana suurta taitoa senaatin
finanssikomitean puheenjohtajana ja 1864-65
finanssiministerinä; vaikutti sodan jälkeen
kongressin ,,rekonstruktsionikomitean"
puheenjohtajana tehokkaasti etelävaltioiden aseman
järjestämiseen.
Fessi, itämailla ja Turkissa, osittain myös
Kreikassa, Dalmatsiassa ja Kroatsiassa käytetty
lipaton päähine, tehty (tavallisesti punaisesta)
vahvasta villakankaasta ja varustettu mustalla
tai sinisellä tupsulla. Sana johtuu Fesin
kaupungin nimestä. F:ejä valmistetaan etupäässä
Tunisissa, mutta paljon myös Euroopassa.
Arabialaiset sanovat f:iä tarb Osiksi. E. T-t.
Festina lente [fësli’-] (lat.). Suetoniuksen
mukaan keisari Augustuksen käyttämä sananparsi:
riennä verkkaan!
Festivitas [-tl’-] (lat.) 1. festiviteetti,
juhlallisuus.
Feston [festö’] (ransk.), köynnöskoriste, ks.
G i r 1 a n d i.
Festuca, nata, heinä-kasvisuku;
monivuotisia, suikeatähkyläisiä heiniä, meillä 4 lajia, joista
varsinkin yleinen nurminata (F. elatior) on
arvokas rehukasvi. Myös kuivilla paikoilla
kasvavalla F. ovinaWix, a h o n a d a 11 a, on
merkitystä lampaiden ruokana. (J. A. W.)
Festum (lat.), juhla.
Festus, (Sextus) Pompeius, room.
oppinut 2:lta vuosis. j. Kr.,
mukaili, lyhensi ja julkaisi
tunnetun muinaistieteilijän
Marcus Verrius Flaccuksen
(Augustuksen aikana) teosta
,,Sanain merkityksestä"
(.,T)e verborum significatu"),
joka aakkosjärjestyksessä
käsitteli vanhojen sanojen
ja puheenparsien
merkitystä sekä tarkasti selitteli
muinaisia laitoksia ja
tapoja. F:n toimittama
20-kirjainen teos on säilynyt
ainoastaan osaksi
turmeltuneessa muodossa.
Keskiajalla, Kaarle Suuren
aikana, muodosti eräs Paulus
(Diaconus) F: n teoksesta
lyhyemmän laitoksen, jossa
etupäässä selitettiin yksityisiä sanoja. F:n
teoksen jäännökset, jotka sisältävät paljon tärkeitä
tietoja latinan kielestä ja Rooman
muinaisuudesta, julkaisi viimeiseksi Thewrewk von Pouor
(1889,1893). K. J. H.
Feszty, Arpäd [fästi ärpäd] (s. 1856), unk.
maalaaja, opiskeli 1874 Münchenin akatemiassa
ja työskenteli samalla puolalaisen Kubinski’n
ate-lieerissa. Saavutettuaan m. m. 1879
maalaamallaan »Kohtaus talvipustalla" suuren
menestyksen, hän valtion kannatuksella pääsi jatkamaan
opintojaan Wieniin Lichtenfelsin luo; tällöin hän
valmisti m. m. suurenmoisen »Golgatha" tau
lunsa, joka on unk. kirkollisen taiteen
kauneimpia tuotteita. Hänen tämänaikuisista
unkarilais-aiheisista laatukuvistaan vetää huomiota
puoleensa vars. »Tulipalon jälkeen". Myöhemmin
F. on antautunut historia- ja freskomaalauksen
aloille. Budapestin oopperatalon sekä
oikeus-palatsin loistavat freskot todistavat hänen
kehittynyttä makuaan ja suurta sommittelukykyään.
’ Fet, A f a n a s i j Afanasjevits (1820-92).
oik. S e n s i n, ven. runoilija, on paitsi omia
runojaan, joista muutamat kuuluvat venäläisen
lyriikan parhaimpiin, julkaissut hyviä
käännöksiä roomalaisten runoilijain ja muutamista
Goethen teoksista. J. J. il.
Fetialit (lat. Fctiä’lës), muinaisroom.
pappis-kollcgi (alkuaan 20 elinkautista jäsentä), joka
valtion puolesta vaati hyvitystä, julisti sotaa ja
solmi rauhaa. Sotaa julistaessaan fetialien
lähetystön päämies (pater palratus) Rooman vallan
alkuaikoina heitti keihäänsä xajan yli vieraalle
alueelle; myöhemmin taas vihollisuuksien
aloittamista tarkoittava pyhä meno suoritettiin
Koomassa Bellonan (ks. t.) temppelin edustalla.
Rauhanteossa fetialien päämies toimitti uhrit,
käyttäen m. m. vanhanaikuista kiviveistä (silex).
e. j. n.
Fétis [-i’s] Francois Joseph
(1784-1871). belg. musiikkihistorioitsija, urkuri ja
säveltäjä, Boieldieu’n oppilas, ensimäisen tieteellisesti
arvokkaan ransk. musiikkilehden (Revue
musi-eale) perustaja; oli v:sta 1833 Belgian
kuninkaallisena kapellimestarina ja Brysselin
kon-servatorin johtajana. Paitsi useita teoreettisia
ja käytännöllisiä oppikirjoja hän on julkaissut
Festuca elatior.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
