- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1045-1046

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fetiši ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1045

Fetisi—Feuerbach

1046

8-osaisen musiikkiliistoriallisen lähdeteokseu,
laajimman laatuansa: Biographie universelle des
musicieus et bibliographie géuérale de la
musi-que (1837-44) ; lisäksi keskeneräisen, ainoastaan
15:nteen vuosis. ulottuvan 5-osaisen musiikin
historian (1869-76). I. K.

Fetisi (port. feitiao < lat. facti’tius = tehty),
taikaesine. Sanaa käytetään pyhistä esineistä,
joita luonnonkansat palvelevat.
Fetisipalveluk-seen kohdisti ensiksi huomionsa De Brosses
(„Du culte des dieux fétiches", 1760), jonka
jälkeen yleiseen ruvettiin nimittämään uskonnon
alinta astetta fetisismiksi (esim. Aug.
Comte). Myöhemmin ovat Tylor, Spencer
y. m. osoittaneet, että uskonnon alimpana asteena
on pidettävä uskoa henkiin, jonka yleisenä
nimityksenä on animismi (ks. t.). Milloin hengen
ajatellaan asettautuneen asumaan yksityiseen
esineeseen (puuhun, kiveen, metallipalaseen
j. n. e.), nimitetään tällaista esinettä {etisiksi ja
sen palvelusta fetisismiksi. [Menzies, ,,History
of Religion" (190S).] E. K-a.

Fetisismi ks. Fetisi.

Fetsi ks. F e s s i.

Fetva (arab.) on jokaisen mufti nimisen
mulia-mettil. tuomarin antama lausunto, jota
perustellaan koraanin lauseella tai kuuluisien
lainoppi-neitten ennen tekemillä ratkaisuilla. Fetvoihin
1. ennakkopäätöksiin perustuu Turkin
tapaperäi-nen oikeus, jota varten on olemassa fetva-emlnis
niminen virasto. Turkissa „seikh ulislam"in
antama f. on tarpeellinen, jotta uusi laki tai
hallitusta koskeva uudistus pääsee voimaan.

A’. T-t.

Feudaali ks. F e o d a a 1 i.

Feudum 1. f e o d u m (kesk. lat., johto
epätietoinen, ehkä < goot. faihu = muin. isl.
fé-ruots. fä = karja, omaisuus), lääni, läänitys
(vastakohta: a 1 1 o d i u m i, ks. t.). ks.
Lääni-tyslaitos.

Feuerbach [föierbahj. 1. Paul Johann
Anselm von (1775-1833), saks.
rikoslainoppi-nut, synt. Jenan seuduilla, toimi yliopiston
opettajana Jenassa. Kielissä ja Landshutissa, v:sta
1805 virkamiehenä Münchenin
oikeusministeriössä, sittemmin appellatsioni-oikeuden
esimiehenä Bambergissä ja Ansbacliissa, aateloitiin
1808, kuoli Frankfurt a. M:ssa. Vaikutti
tehokkaasti rikosoikeuden uudistamiseksi Baierissa,
kidutustutkinnon poistamiseksi, joka aina siihen
asti oli siellä käytännössä, y. m. Valmisti Baierin
uuden, v. 1813 hyväksytyn rikoslain, jota sitten
muissakin Saksan valtioissa käytettiin mallina
uusia rikoslakeja laadittaessa. Esitti,
vastustaen Kantin mielipiteitä, sen opin, että
rangaistuksen tarkoitus on pelottaa muita ihmisiä
rikoksia tekemästä (rikosoikeudellinen
„pelotus-teoria" eli „sielullisen pakotuksen" teoria).
Teoksia m. m.: ,,Revision der Grundsätze u.
GrundbegrifTe des positiven peinlichen Rechts"
(1799-1800), „Lehrbuch des gemeinen in
Deutschland geltenden peinlichen Rechts" (1801, 14
pain. 1847), „t)b. deutsche Freiheit u.
Vertre-tung deutscher Volker durch Landstände" (1814),
„Aktenmässige Darstellung merkvvürdiger
Ver-brechen" (1828-9), „Kaspar Hauser, Beispiel
eines Verbrechens am Seelenleben des Menschen"
(1832). — f.,Anselm Ritter v. F:s Biograpliischer

Nachlass", julk. Lud\\\ F., 2 os., 2 lis. pain.
1853.]

2. Ludwig Andreas F. (1804-72),
filosofi, edellisen poika, synt. Landshutissa, opiskeli
ensin Heidelbergissa jumaluusoppia, kuunteli
sitten Berliinissä Hegeliä ja yhtyi innostuneena
hänen filosofiaansa, pääsi 1828 Erlangenissa
dosentiksi, mutta ei menestynyt
yliopistouopet-tajana, eli sittemmin yksityismiehenä ja
kirjailijana, asuen maaseudulla, 1836-60 Bruckbergissä
Ansbachin läheisyydessä, sen jälkeen
Rechen-bergissä Niirnbergin luona. Ilman tekijännimeä
julkaistut ,,Gedankeu Ub. Tod u. Unsterblichkeit"
(1830) osoittivat F:n kuuluvan Hegelin
oppikun-nan äärimmäiseen ,,vasemmistoon", joka
kerrassaan hylkäsi sielun kuolemattomuuden. Julkaisi
sitten m. m.: „Geschichte der neueren
Philo-sophie" (2 os., 1833-37), „P. Bayle" (1838), „Das
Wesen des Christentums" (1841), „Vorlesungen
iib. das Wesen der Religion" (1851), ,,Theogonie"
(1857), „Gottheit, Freiheit u. Unsterblichkeit
vom Staudpunkte der Anthropologie" (1866). F.
hylkää kaikki olettamukset jostakin
..yliaistillisesta" todellisuudesta, väittäen ne ihmisen
mielikuvituksen luomiksi. Erittäinkin hän käsittelee
uskonnonfilosofiaa, kehittäen ,,antropologisen" eli
,,psykologisen" selityksen uskonnon synnystä.
Ihmisen itsekkyys on luonut nuo
mielikuvitukset iankaikkisesta persoonallisesta elämästä,
autuudesta ja ihmisenkaltaisesta jumalasta.
Jumala-aatteen ihminen on muodostanut omaksi
ihannoiduksi kuvakseen. Koko uskonto on
selitettävä sielutieteellisesti, se on ihmisluonnon ja
inhimillisten ominaisuuksien „jumaloimista"
(.,homo komini deus"). Vastustaessaan mitä
jyr-kimmin kaikkea ,.dualismia" F. vähitellen
loit-toni hegeliläisestä filosofiasta ja läheni
materialismia. Hän vaikutti voimakkaasti yleisiin
aateliikkeisiin Saksassa varsinkin 1840-luvulla. —
Uuden kokonaispainoksen ,,L. F:s Sämmtliche
Werke" julkaisevat W. Bolin ja Fr. Jodi (v:sta
1903 alk.). [Bolin, „L. F., sein Wirken u. seine
Zeitgenossen" (1891) ; Jodi, „L. F." (1904) ;
A. Kohut, ,,L. F., sein Leben u. seine Werke"
(1909).] A. Gr.

3. Au sei m F. (1829-80), saks. maalari,
edellisen veljenpoika; Couturen oppilas. V. 1855
F. lähti Italiaan oleskellen m. m. Roomassa
1857-72. Venetsialaiset mestarit P. Veronese, Palma
Vecellio ja Paris Bordone painoivat leimansa
hänen Italiassa olonsa ensiaikaisiin teoksiin, kuten
esim. romanttisiin tauluihin ,,Arioston
puutarha", ,,Laura ja Petrarca kirkossa", ,,Tivolin
idylli" sekä suurpiirteisiin kuviin v:lta 1863
,,Rootnalaisnainen" ja ..Pietä" (kreivi Schackin

Feuerbach, „Medean pako".

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0565.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free