- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1051-1052

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fiakkeri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1051

ivallisesti esittivät hänen kantaansa, — että koko
maailma muka on yksityisihmisen henkistä
tuotetta ja mielikuvitusta, vaan hänen
perusaat-teensa on se, että „ei-minän asettaminen" on
tarpeen, jotta »henki yleensä" voisi toteuttaa
olemuksensa ja tarkoituksensa eli jotta
maailman-aate voisi toteutua; sillä koko olemassaolon
loppumäärä on se, että vapaat henget saavat
tilaisuuden toimia siveellisesti,
velvollisuuden-mukaisesti. Varhaisemmissa teoksissaan F. ei
tunnusta muuta Jumala-käsitettä kuin vain
siveellisen ja järjenmukaisen
maailmanjärjestyksen. johon hän ’järkähtämättä uskoo ja jonka
kautta maailmanaate ja ihmiskunnan henkinen
elämä toteutetaan. Hurskaus on tähän aikaan
hänestä aivan yhtä kuin siveellinen toiminta.
Sittemmin nimenomaan uskonnollinen mieliala
saa sijaa hänen aatemuodostuksissaan ;
myöhemmissä teoksissaan hän sentähden olettaa kaiken
kehityksen lähtökohdaksi ja ihmishengen
alkuperäksi absoluuttisen olevaisen, Jumalan, jota
hän siis on ruvennut ajattelemaan maailman
yläpuolellakin olevaksi henkiseksi olennoksi. —
Vaikeatajuista filosofiaansa F. on esittänyt yhä
uudelleen uusissa muodostuksissa, niink.
»Grund-lage der gesamten Wissenschaftslehre" (1794),
kaksi eri ,,Einleitung in die Wissenschaftslehre"
(1797), „Grundlage des Naturrechts" (1796),
,.System der Sittenlehre" (1798), y. m.
Teoksessaan ,,Der geschlossene Handelsstaat" (1800) hän
Kantin oikeusaatteesta johtaa sosialistisen
yhteiskuntajärjestyksen. Kirjailijauransa alussa
hän oli julkilausumat ihastuksensa Ranskan
vallankumoukseen kahdessa teoksessa
(»Zurückforde-rung der Denkfreiheit von den Fiirsten Europas"
ja ,,Beiträge zur Berichtigung der Urteile des
Publikums iib. die franz. Revolution", molemmat
1793). Kirjassaan »Grundzüge des
gegenwärti-gen Zeitalters" (1806) hän esittää suuripiirteisen
historianfilosofisen katsauksen ihmiskunnan
kehityksen päävaiheisiin. Hänen poikansa I. H. F.
julkaisi hänen »Naehgelassene Werke" (3 os.
1834-35, etupäässä luentoja) sekä ,,Sämtliche
Werke" (8 os. 1845-46). [I. H. Ficlite, „J. G. F:s
Leben u. liter. Briefwechsel", 2 os., 2 pain. 1862;
K. Fischer, „Gesch. d. neuern Philosophie" VI
(vanhempien painoksien V) ; ,,Fritänkare. I.
Ficlite. Tankar i urval, utg. af R. Lagerborg",
Hei s. 1905.]

2. Immanuel Hermann F. (1796-1879),
saks. filosofi, edellisen poika, oli ensin
koulun-opettajana, v:sta 1836 filosofian professorina
Bonnissa ja Tübingenissä, eli loppuikänsä
Stuttgartissa. Koettaa välittää panteismin ja teismin
sekii monismin ja individualismin välillä,
osoittamalla, että se ehdoton olevainen, jonka
spekulatiivinen filosofia, asettaa kaiken äärellisen
perustukseksi, samalla on ajateltava persoonalliseksi
Jumalaksi, sekä että maailman muodostavat lukuisat
alkuoliot eli monadit, jotka ovat häviämättömät
ja yhä kehittyvät korkeinta tarkoitusperäänsä,
Jumalaa, kohti. Siten F. perusti »spekulatiivisen
teismin" uusimmassa saks. filosofiassa.
Aatteitaan F. on esittänyt useissa teoksissa:
»Grund-ziige zum System der Philosophie" (3 os., I „Das
Erkennen als Selbsterkennen" 1833, II
»Onto-logie" 1836, III »Spekulative Theologie" 1846-47),
»System der Ethik" (2 os. 1850-53), »Die
Seelen-fortdauer u. die Weltstellung des Menschen"

1052

(1867), »Die theistische Weltansicht u. ihre
Be-reclitigung" (1873) y. m. Perusti 1837
aikakauskirjan »Zeitschrift für Philosophie u. spekulative
Theologie", sittemmin nimeltään »Zeits. f. Philos.
u. philosophische Kritik", jonka toimittajana oli
kuolemaansa asti ja joka vielä on olemassa. On
julkaissut sielutieteellisiä teoksia,
»Anthropolo-gie" (3 pain. 1876) ja »Psychologie" ( 2 os.,
1864-73), julkaisi isänsä elämäkerran ja teokset sekä
teoksen »Beiträge zur Charakteristik der
neue-ren Philosophie" (2 pain. 1841). Viimeisessä
teoksessaan »Der neuere Spiritualismus, sein
Wert u. seine Täuschungen" (1878) F.
puolustelee spiritismiä. [Ambrosius, ,,Om I. H. F:s teism
o. etik", Lund 1S82.] A. Gr.

Fichtelgebirge
iht-J, n. 1,000 km5 laajuinen
vuoristo koill. Baierissa. Tärkeä vedenjakaja
neljän vuoristojonon solmukohdassa. [-Keskikorkeus vain 600 m; ollen etupäässä vanhaa
alku-vuorta ovat sen huiputkin loivapiirteisiä.
Jyr-kimpänä vuori laskee lounaiseen sitä laaksoa
kohden, joka erottaa sen Frankin
Jura-vuoris-tosta. Lounaisessa on myös sen korkein huippu
Schneeberg, 1,051 m. Mineraaleja on vähän.
Aikaisemmin kuusi-(saks. Ficlite) metsän peittämä
seutu on nyt taajaan asuttu; asukkaat,
saksalais-tuneet vendit, harjoittavat maalais-elinkeinojen
ja metsätyön rinnalla hiukan teollisuutta. Pari
tärkeää rataa on vaikeuksitta rakennettu F:n
poikki. E. E. K.

Fick, August (s. 1833), saks. kielentutkija,
vert. kielitieteen professorina vv. 1876-88
Göttin-genin ja 1S88-91 Breslaun yliopistossa; asuu
v:sta 1892 Meranissa. Pääteos: »Vergleicliendes
Wöiterbueh der indogermanischen Sprachen",
jonka 4:ttä painosta on ilmestynyt I (1891), II
(1894) ja III (1909). Hänen muista lukuisista
julkaisuistaan mainittakoon: »Die griecliischen
Personennamen" (1874, 2:n pain. 1894) ja »Die
ehemalige Spracheinheit der Indogermaneu
Europas" (1875). (Y. W.J

Ficker, Adolf (1816-80), itäv.
tilastotieteilijä, toimi ensin lukion- ja yliopistonopettajana,
tuli 1S53 ministeriaalisihteeriksi Itävallan
hal-lintotilastolliseen toimistoon, 1864 sen johtajaksi,
1870 keskikoulujen esittelijäksi
opetusasiain-ministeriöön ja 1873 tilastollisen
keskuskommis-sionin esimieheksi. F. on ansiokkaasti ottanut
osaa Itävallan virallisen tilaston ja
keskikoulu-laitoksen kehittämiseen; julkaissut m. m. »Die
Bevölkerung der österreichischen Monarchie"
(1860), »Die Völkerstämme der
österreichisch-ungarischen Monarchie" (1869), »Geschichte,
Organisirung und Statistik des österreichischen
Unterrichtswesens" (1873). J. F.

Ficker, Julius (1826-1902), saks.-itävalt.
historioitsija, 1852-79 professorina Insbruckissa,
julkaissut sarjan ansiokkaita teoksia varsinkin
oikeushistorian ja diplomatiikan alalta; näistä
mainittakoon: ,,Vom Reichsfiirstenstande"
(1860-61), »Forschungen zur Reichs- und
Rechts-geschichte Italiens" (1868-74), »Beiträge zur
Ui kundenlehre" (1877-78), jota seurasi uusi
laitos Böhmerin kokoelmaa »Regesta imperii".
Skandinaavian maiden oikeushistoriaa F.
koskettelee tutkimuksissaan »Untersuchungen zur
Rechtsgeschichte" (1891-99) ja muutamissa
aikakauskirjan »Mittheilungen des Instituts fiir
öster-reichische Geschichtsforschung" kirjoituksissa

Fichtelgebirge^ Ficker

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0568.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free