- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1053-1054

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ficoroni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1063 Ficoroni—Fidzi-saaret 1034

(esim. „Das langobardische und die
scandinavi-sehen Eechte"). J. F.

Ficoroni [-rö’-], Francesco de’, it.
mui-naistieteilijä, tutki 1745 ensimäisenä sitä
Palest-rinasta (muin. Præneste) vanhasta
hautuu-paikasta 1738 löydettyä korurasiaa, jota siitä
lähtien on nimitetty F:n cistaksi (vrt. Cista).
F. lahjoitti sittemmin rasian Rooman Museo
Kircherianolle, jonka arvokkaimpia
muinaisesineitä se edelleen on. Kanteen kaiverretun
kirjoituksen mukaan eräs Novios Plautios valmisti
F:n cistan Roomassa, luultavasti n. 250 e. Kr.
F:n tutkimuksia m. m. P. O. Brondsted (1847),
E. Braun (1849) ja O. Jahn (1852) ovat
jatkaneet ja täydentäneet. K. J. E.

Ficus, kasvisuku .1/oroceæ-heimossa. tärkein
tuntomerkki on ontto, mehevä kukkalapakko,
viikuna, jonka
sisäpinnalla kukat
sijaitsevat. Kukat
yksineuvoiset,
hede-ja emikukat joko
samassa tai eri
viikunoissa. Korvak-keet muodostavat
lehtisilmun
ympärille tupen, joka
varisee seuraavan
lehden kehittyessä. N.
600 lajia
maitiais-nesteellisiä pensaita, puita, liaaneja
lämpimissä
maan-’ osissa, etenkin
Sun-Ficns elastica. da-saarilla, Tyynen

valtameren
saaristoissa sekä Välimeren maissa. — Huonekasvina
yleinen fiikus 1. kumipuu (F. elastica)
kasvaa kotimaassansa Intiassa n. 30 m:n
korkuiseksi puuksi, jonka maitiaisnesteestä
valmistetaan kautsukkia. Jaavalaisesta F. cerifluasta
saadaan vahaa, intial. F. lacciferosta ja F.
religio-sasta vuotaa lakkakilpikirvan (Coccus lacca)
pistoista kumilakkaa (ks. t.). Jälkimäistä
puuta viljellään Intiassa temppelien
läheisyydessä ja pidetään pyhänä, koska Buddha ensin
muka oli opettanut sen siimeksessä.
Nopeakasvuista kiinal.-japanilaista F. stipulataa, joka
ilmajuurien avulla kiinnittyy muihin kasveihin,
muureihin, seiniin y. m. esineisiin, viljellään
kasvihuoneissa seinien peittäjänä. — Muista
F.-lajeista ks. B a n i a n-p u u, Viikunapuu,
Sykomoori. (J. A. \V.)

Fidanza, Johan von ks. Bonaventura.

Fideikomissi (lat. fidci commi’ssum, se mikä
on uskottu jonkun uskollisuuden, rehellisyyden
varaan), sääntöperintö. —
Fideikomis-saari, sääntöperillinen ; sääntöperintötilan
haltija. — Fideikomissitila, sääntöperintötila. ks.
Sääntöperintö.

Fidejussio (lat.), takaus (ks. t.) ; f i d e j u
s-s o r, takaaja.

Fides (lat.), usko, uskollisuus, nykyään usein
= luotto, suosio. Fides jumalattaren pyhäkkö
Roomassa sijaitsi Capitolinuskukkulalla lähellä
Juppiterin temppeliä, vrt. myös In fidem, Bona
f i d e s ja M a 1 a f i d e s. K. J. E.

Fidibus, kokoonkäännetty paperisuikale, jolla
sytytetään sikari tai piippu.

Fidzi-saaret (ks. karttaliitettä Austraalia)
(maan kielellä Viti, engl. F i j i, saks. F i
d-sclii) luvultaan n. 250, Austraalian saaristossa
Melaneesian ja Polyneesian välillä, 16°-21° etel.
lev., 177°-182° it. pit.; 20,045 km2 (Rotumah
lukuun otettuna) ; 125,540 as. (1906). Ainoat
suuremmat saaret ovat Viti Levu 11.600 ja Vanua
Levu 6,400 km2. Muut, joista tärkeä Ovalau
mainittakoon, ovat pieniä, toiset mitättömiä
koralliriuttoja. Kaikesta päättäen saariryhmä on aal
töihin vaipuneen mantereen viimeisiä rippeitä;
sen purkautuneista aineksista muodostuneissa
vuorissa on löydetty
myös arkeisia aineksia
ja korallikalkkia.
Saaren ilmasto on lämmin
(keskim. n. + 25° C),
mutta raikas
kaakkois-pasaadin (huhti-marrask.)
vaikutuksesta; kosteus
on yleensä suuri —
vuorilla on merkitty 6,281
mm vuodessa — joten
rehevät metsät peittävät
varsinkin vuorten
jyrkät, rotkoiset rinteet.
Niiden välissä olevat
hymyilevät laaksot kookos-,
tarro-, banaani-, bataatti-,
sokeriruoko- y. m.
istutuksineen antavat
maisemille mitä ihanimman leiman. Austraalialaiset
puut Dammara vitiensis, kaurikuusi, ja palmu
Kentia exorhiza paikoitellen vallitsevan
savanni-kasvullisuuden kera muistuttavat kuivempaa
austraalialais-polyneesialaista aluetta. Järjetön
santelipuumetsäiu haaskaus tekee paikoitellen,
varsinkin pikkusaarilla, maisemat autioiksi.
Etäisyys Aasiasta ja varhainen ero Melaneesiasta
ilmenee varsin selvästi kotimaisten
nisäkäsmuo-tojen vähyydessä; niitä oli vain muutamia
lepakko- ja jyrsijälajeja, kunnes eurooppalaiset
toivat mukanaan koti-eläimensä. Saariston
asukkaista oli (1901) n. 17,000 hindua, 2,500
eurooppalaista sekä 94,397 fidziläistä. Nämät, viime
vuosiin asti nopeasti vähentyneet alku-asukkaat
kuuluvat antropologisesti melaneesialaisiin, mutta
ovat monta ominaisuutta lainanneet itäisiltä
naapureiltaan polyneesialaisilta (ks. liitekuvaa
„Austraalian ja Oseaanian kansantyyppejä"’).
Kookas ruumiinrakenne, melaneesialaisia
kauniimmat kasvonpiirteet, tapa surmata lapsia,
jyrkästi ylimysvaltainen yhteiskuntajärjestys,
urhoollisuus sodassa, vieraanvaraisuus ja
kohteliaisuus todistavat polyneesialaista vaikutusta.
Moni-vaimoisuus, naimattomani miesten yhdessä
asuminen, ihmeteltävä taituruus saviastiain
valmistamisessa y. m.
ovat taas
melaneesialaisia
ominaisuuksia. [-Melaneesialai-silta-]
{+Melaneesialai-
silta+} perimänsä
huonot
luonteenominaisuudet, julmuus,
petollisuus ja
kavaluus ovat
fidziläisissä

Fidzi-soturi.

Saviteolllsuutta Fidzi-saarilta.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0569.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free