- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1063-1064

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Filaret ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

106 5

Filiatsioni Filip

1064

ji a = haarakauppa. Filiaaliko n ttori =
haa i akonttori.

Filiatsioni (lal. f Uin.s = poika), lapsënsuhde,
suku johto.

Fiiicaja /-«’-/, Vincenzo di (1042-1707),
it. runoilija, eli köyhää, syrjäistä elämää, kunnes
Huolsin Kristiina kuningatar rupesi häntä
suosimaan ja Cosimo III nimitti hänet senaattoriksi
ja sittemmin Volterran ja Pisan maaherraksi.
Mahtavat sotatapahtumat, turkkilaisten 1683
piirittäessä Wieniä, virittivät F:n viisi kuuluisaa
canzonea, joilla on yleisinhimillinen merkitys, ja
jotka riemuisasti tervehtivät Euroopan
pelastumista sortumasta raakalaisten valtaan. Kaunein
niistä on se, joka ylistää Sobieski’a, Wienin
pelastajaa. Espanjan perintösodat ja ulkomaan
sotajoukkojen raastama Italia antoivat F:lle
aiheita uusiin isänmaallisiin runoihin. Kuuluisat
ovat hänen sonettinsa ja canzonensa Italialle,
jolle hän lausuu katkeria nuhdesanoja. F. 011
myös kirjoittanut yksinkertaisia, mutta
vaikuttavia hengellisiä runoja. [Castellani, ,,Scritti
letterarj" (1889) ; Caponi, „Vincenzo da F. e le
sue opere" (1901).] J. 17-1.

Filices ks. Saniaiset.

Filigramnii ks. F i 1 i g r a a n i.

Filigraani (it. filigrane, lat. fUurn = lanka, ja
(jränvm - jyvä). 1. Kultasepän työ hienoista,
taivutetuista metall
Hangoista tahi jyväsistä, joko
metallipohjalle
juotettuina tahi ilman sellaista,
muodostaen lävistettyä
työtä. Jo antiikki
saavutti f.-töissä
mestariu-den. läpi koko keskiajan
tämä työtapa pysyy
vireillä. Kiinan ja Intian
f.-työt ovat täydellisiä, ja
nykyään se kukoistaa
kotiteollisuutena
Hollannissa, Skandinaa viassa,
Unkarissa, Italiassa,
Saksii.-Itävaltalaisissa vuoristoseuduissa, Turkin slaavilaisissa kansoissa
v. m. Eräitä lasejakin koristeltiin Venetsiassa
liligraaneilla, ohuilla lasinauhoilla. U-o V.

2. Vesileima paperissa.

Filikoni ks. M a t o 1 ii ä k k e e t.

Filip (ransk. Philippe). B u r g u n d i n
hert-1 uoita. 1. F. I Rohkea (1342-1404),
nuoremman burgundilais-suvun kantaisä, oli Ranskan
kuninkaan Juhana Hyvän neljäs poika; otti osaa
14 v:n vanhana Poitiers’n taisteluun (1356),
jossa ansaitsi kunnianimensä, mutta joutui isänsä
kanssa englantilaisten käsiin ja oli heidän
vankinaan v:een 1360. F. sai 1363 Burgundin
herttua-kunnan Ranskan kuninkaalta, ja Saksan keisari
Kaarle IV antoi hänelle Burgundin
vapaakreivi-kunnaii (Franehe Comtén), jota paitsi liän
naimisensa kautta sai Artois’n ja Flanderin. Ranskan
kuninkaan Kaarle VT:n hallitessa hän hoiti
Ranskan hallitusta; voitti Flanderin
kaupunkilaisten joukot Roosebeken luona 1382. (vrt.
B ii r g u n d i.)

2. F. II Hyvä (1396-1467), edellisen
pojanpoika, tuli 1419 Burgundin herttuaksi, kun
hänen isänsä Juhana Peloton oli murhattu. Hän
liittyi englantilaisiin, joiden kuningas Henrik V

Norjalainen
filigraani-kupponen

silloin vaati Ranskan kruunua; mutta teki 1435
Arras’ssa Kaarle Vllai kanssa sovinnon. Hän
sai tältä Somme-joen pohjoispuolella olevan
Picardien maakunnan ja hankki itselleen
Bra-bantin ja Hollannin. Hän oli siten Euroopan
mahtavimpia ruhtinaita; hänen maassaan oli
hyvä varallisuus, ja itse hän suosi tieteitä ja
taiteita, piti loistavaa hovia pääkaupungissaan
Dijonissa. [Barante, „Histoire des ducs des
Bourgogue".] K. O. L.

Filip (esp. Felipe). Espanjan kuninkaita.

1. F. I, Kaunis (1478-1506), Kastilian
kuningas, Saksan keisarin Maksimilian I:n ja Maria
Burguudilaisen poika, peri äidiltään 1482
Burgundin maat (ks. t.) ; meni 1496 naimisiin
Ferdinand Katolisen ja Isabellan tyttären Johannan
kanssa. Kun Isabella kuoli 1504, otti hän
Kastilian kuninkaan nimen, mutta joutui sen johdosta
riitaan Ferdinand Katolisen kanssa, joka itse
tahtoi hallita Kastiliaa. F. kuitenkin
tunnustettiin kuninkaaksi.

2. F. II (1527-98). edellisen pojanpoika ja
keisari Kaarle V:n poika, sai huolellisen
kasvatuksen ja opetettiin
varsinkin alistumaan katolisen
kirkon uskonkappaleisiin.
V. 1543 Kaarle V Saksaan
lähtiessään jätti hänelle
ja Alban herttualle
Espanjan hallituksen, ja v. 1555
F. sai isältään
Alankomaat sekä 1556
Espanjan. Hän oli toimelias ja
uuttera, vaikka hidas ja
epäröivä päätöksiä
tehdessään, jotka hän sitten
pani itsepintaisesti
toimeen. Ollen
synkkämie-linen ja luulevainen
luonteeltaan hän ei luottanut
ihmisiin, jonka vuoksi
hän itse johti hallitus-

asioita, ja liänen suosituillaan Gomezilla, Alballa,
Perezillä ja Granvellalla oli vähän vaikutusta.
F: n toiminta tarkoitti etupäässä katolisen kirkon
entisen aseman palauttamista ja
yleisvaltakun-nan perustamista, jonka tuuman oli isältään
perinyt. Erisin hän kuitenkin joutui riitaan paavi
Paavali IV:n kanssa, ja Alban herttua valloitti
Rooman 1557. Hän taisteli voitokkaasti Ranskan
kanssa; tärkein voitto saatiin S:t Quentin’iu
luona (1557). Rauha tehtiin Cfiteau
Cambre-sis’ssä (ks. t.). Sitten hän joutui pitkälliseen
taisteluun alankomaalaisten kanssa, kuu häu
tahtoi hävittää protestanttisen opin ja riistää heiltä
heidän valtiolliset oikeutensa. Espanjassa ja
Italian maissa hän käytti inkvisitsionia
tukahut-taakseen protestanttista oppia; moriskoja
vainottiin niinikään, mikä saattoi hänet turkkilaisia
vastaan sotaan, jossa hänen velipuolensa Don
Juan dVAustria voitti Turkin laivaston Lepanton
luona (1571). F. otti 1580 Portugalin haltuunsa
Emanuelin tyttärenpoikana. Kun Maria Stuart
Englannissa oli mestattu 1587, lähetti F.
,.voittamattoman armadan" tätä maata kukistamaan,
mutta se ei onnistunut, ja Espanjan herruus
merellä hävisi sen kautta; englantilaiset tulivat
hävittämään Espanjan rannikoita, upottivat sen
laivaston Cadizin satamassa ja hävittivät kau-

Filip II.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0574.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free