- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1065-1066

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Filip ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

l()(ir>

Filip

11 )6(;

pungin. F. auttoi niinikään katolista ligau ja
Gnisejä (1585-98) Ranskan hugenottisodissa
estääkseen Henrik Navarralaista pääsemästä
Ranskan kuninkaaksi. — F. oli aikansa mahtavin
hallitsija; mutta hän ei osannut asemaansa
säilyttää; uskonkiihko ja vallanhimo saattoivat
hänet sotiin, joissa Espanja menetti suuruutensa.
F. oli neljä kertaa naimisissa: ensimäinen
puoliso oli Portugalin prinsessa Maria, jonka poika
Don Carlos (ks. t.j kuoli vankilassa; toinen (v:sta
1554) Englannin kuningatar Maria Tudor; ja
kuu hän oli kuollut 1558, nai hän Ranskan
kuninkaan Henrik II:n tyttären Elisabetin, ja 1570
Saksan keisarin Maksimilian IT:n tyttären
arkki-herttuatar Annan, jonka pojasta Filipistä tuli
hänen seuraajansa. [Gachard. „Correspondance
de Philippe II": Prescott, ,,IIistory of the reign
of Philipp the second"; Forneron, „Histoire de
Philippe II"; Philipson, „West-Europa im
Zeitalter von Philipp TT. Elisabeth und Heinrich IV".]

3. Filip TTT (1578-1021), tuli kuninkaaksi
ikänsä jälkeen 1598. Hän jätti hallitusasiat
Ler-man herttualle, ja kuu tämä kansan vihaamana
oli kukistunut, hänen pojalleen Uzedan
herttualle. Karkoittamalla moriskot hän saattoi
Espanjan taloudellisen tilan vielä entistä
huonommaksi.

4. Fil i]i IV (1608-65), edellisen poika, jätti
kuninkaaksi tultuaan 1621 hallitustoimet
Oliva-rezin herttualle, joka koetti parantaa maan tilaa
suosimalla maanviljelystä, kauppaa, teollisuutta
ja myöskin tieteitä ja taiteita; mutta
ulkomaiset sodat (Alankomaiden sota,
kolmikymmenvuotinen sota y. m.) kuluttivat varat, jota paitsi
katalonialaiset tekivät kapinan ja Portugal
irtaantui Espanjasta. [Canovas del Castillo.
,,Estu-dios del reinado de Felipe IV".]

5. Filip V (1683-1746), edellisen
tyttärenpojan poika ja Ludvik XIV:n pojanpoika, Anjou’n
herttua, tuli viimeisen Habsburgin sukuun
kuuluvan kuninkaan Kaarle II:n säätämän
testamentin mukaan Espanjan kuninkaaksi 1700, josta
aiheutui Espanjan perimyssota (ks. t.). Rastattin
rauhassa (1714)) hänen täytyi luovuttaa Napoli,
Milano ja Belgia Itävallalle. F. oli veltto ja
toimeton, ja kun hänen ensimäinen puolisonsa
Maria Lovisa. joka oli Savoijista kotoisin, oli
kuollut. ja hän oli mennyt toisiin naimisiin Elisabet
Parmalaisen kanssa, johti tämä suosittunsa
kardinaali Alberoni’n kanssa hallitusta. Elisabet
tahtoi saada pojilleen Espanjan menettämät Italian
maat, ja kun Puolan perimyssodan aikana 30,000
sotamiestä lähetettiin Italiaan, onnistui hänen
saada Napoli ja Sisilia pojalleen Kaarlelle (1735).
I Baudrillart, ..Philippe V et la cour de France
1700-15" (5 os. 1890-1901).] K. 0. L.

Filip (saks. Philipp) Jalomielinen
(1504-67), Hess e n i n maakreivi. tuli 1509
hallitukseen, mutta oli v:een 1518 äitinsä holhouksen
alaisena. Trierin ja Kölnin vaaliruhtinasten
kanssa hän voitti Frans von Sickingenin 1523;
otti osaa talonpoikaiskapinan kukistamiseen 1525.
TTän järjesti 1526 maansa kirkon evankeliseksi
ia perusti 1527 ensimäisen evankelisen yliopiston
Marburgiin, ja hänen toimestaan Luther ja
Zwingli tulivat Marburgin linnaan
keskustelemaan sovinnon aikaansaamiseksi. F. otti
tehokkaasti osaa Speierin (1529) ja Augsburgin (1530)
valtiopäivien toimiin, ja sai aikaan 1531 Schmal-

kaldin liiton protestanttisten ruhtinasten kesken.
Miihlbergin tappelun jälkeen 1547 hän antautui
Kaarle V:n aimoille, joka piti häntä vankina
Passaun sovintoon asti 1552. F. oli etevä ja
valistunut hallitsija ; mutta hänen asemansa
protestanttien johtajana heikontui sen vuoksi, että
hän, tosin Lutherin ja Melanchthouin
suostumuksella, oli vihityttäuyf itsensä toisen vaimon
kanssa, vaikka ensimäistä avioliittoa ei ollut
purettu. [Rommel, ,.Philipp der Grossmütige";
Falckenheiner, ,,Philipp der Grossmütige im
Bauernkrieg"; „Festschrift Zum Gedächtniss
Philipps".] K. O. /..

Filip (ransk. Philippe), Ranskan
kuninkaita.

1. F. I (1052-1108), Henrik I:n ja venäläisen
prinsessan Annan poika, tuli kuninkaaksi 1060.
Hän taisteli vasallejansa ja Englannin kuningasta
Vilhelm Valloittajaa vastaan. F. menetti
kansansa suosion velttoutensa tähden ja kaiken
kunnioituksen. kun hän hylkäsi puolisonsa Bertan
1092 ja riisti itselleen Anjou’n kreivin Fulcon
puolison Bertraden. Paavi julisti hänet usean
kerran pannaan, josta 1104 pääsi vapaaksi, mutta
hänen täytyi ottaa poikansa Ludvik (VI)
hallit-sijakumppanikseen.

2. F. TT August (1165-1223), Ludvik VIImi
poika, tuli kuninkaaksi 1180. Hän oli voimakas
hallitsija, taitava soturi ja valtiomies. Hän
taisteli kapinallisia vasallejansa vastaan, joiden
täytyi Senlis’n rauhassa 1182 luovuttaa Ranskan
kruunulle Amiens’in ja Clermonfin kreivikunnat.
Couevn senjöörikunta, sekä eteläosa Flanderista.
Sitten alkoi taistelu Englannin kuninkaiden
kanssa, joilla oli lääninä suuri osa Ranskaa.
Ensin hän käytti hyväkseen riitoja, jotka olivat
syntyneet Englannin kuninkaan Henrik IT:n ja
hänen poikiensa, välillä. Sitten hän oli Rikard
Leijonamielen kanssa kolmannella ristiretkellii,
mutta lähti pois Pyhältä maalta ja rupesi
val-loittelemaan Rikardin maita. Kun tämän
seuraaja Juhana Maaton oli murhauttanut
veljensä-pojan Arturin, jolla oli Bretagne lääninä eikä
tullut vastaamaan päärien oikeuteen, otti F.
häneltä useimmat hänen Ranskassa olevat lääninsä.
Juhana Maaton teki kyllä Pohjois-Ranskan
vasallien kanssa liiton, johon Saksan keisari Olio
IV:Lin yhtyi, mutta F. voitti liittolaiset
Bou-vines’n tappelussa 1214. — Ranskan valtion
maiden ala kasvoi F:n aikana kaksinkertaiseksi, ja
hän kohotti muutenkin kuninkaanvallan arvoa;
hallintoa varten asetettiin maakuntiin
kuninkaallisia virkamiehiä: päärioikeus sai suuremman
merkityksen: kaupunkikuntien kehittymistä hän
suosi. Pariisin yliopistolle F. myöskin antoi
etuoikeuksia. Paavin kanssa hän ei aina ollut
hyvissä väleissä, ja kun hän hylkäsi toisen
puolisonsa tanskalaisen prinsessan Tngeborgin, julisti
tämä hänet pannaan, jonka johdosta hänen
täytyi ottaa hänet takaisin. [Petit-Dutaillis, ..Ph.
Aug., roi de France": A. Cartellieri, ,.Pli. IT
August von Frankreich" (1898-1906. 2 osaa).]

3. F. TTT Rohkea (1245-85). Ludvik IX:ti
Pyhän poika, oli isänsä kanssa ristiretkellä
Tunisissa, josta hän Ludvikin kuoltua (1270)
palasi. Poitou’n ja loput Toulousea hän sai
perinnön kautta 1271. F. taisteli Kastiliaa ja
Arago-niaa vastaan, mutta huonolla menestyksellä.
[Langlois, ,,Le régne de Philippe TTT le Hardi".]

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0575.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free