- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1069-1070

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Filippa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

l()«i)

Filippa—

Filippiinit

1070

Filipepi (Sandro Botticelli), Venuksen syntymä.

vaikuttavaa freskoa Rooman
Sikstiiniläis-kappe-liiu 1481-83 (,.Mooses ja Jethron tyttäret",
„Ko-rahin kapinan kukistus" ja ,,Kristuksen
kiusaus"). — F. on 1400-luvun taiteen omituisimpia
luovia neroja, haaveellisen romantiikan,
kaihomielisen lyyrillisen tunteen mestari.
Mielikuvitus on harvinaisen rikas, käsitys ylhäistä ja
runollista. F:llä on omat erikoiset, salaperäisesti
lumoavat, usein riutuvan kauniit nais- ja
enkeli-tvypit. Taiteellisena vaikutuskeinona ei
erityisesti ole väritys, joka on heikon vaaleata, usein
kuivanlaista, vaan etupäässä ilmehikkäät, elävät
viivat. Niiden avulla hän esittää sulavia,
toisinaan kummallisen siroja liikkeitä, jotka
kuitenkin lepummalla käyvät liioittelevan levottomiksi,
joskus hurjiksi tai maneerimaisiksi. F. oli
humanistisesti sivistynyt, ja klassillismytologisissa ja
allegorisissa kuvissaan, joiden ensimäinen
suur-tyylinen maalaaja hän on renesanssiajalla, hän
esiintuo selvemmin kuin muut humanismin ja
firenzeläisen hengenkulttuurin ydinmehun. Näistä
kuvista ovat huomattavimpia Lorenzo Mediern
Villa di Castelloon tehdyt isot
temperamaalauk-set: Homerokseen perustuva „Venuksen syntymä"
(Firenzen Uffizi-gall.) ja Polizianon runon
mukaan maalattu vertauskuva keväästä
,,Prima-vera" (Firenzen akatemiassa). Luonteenomainen
allegoria F:n myöhemmältä ajalta on
Lukianok-sen kertomukseen nojautuva pieni
kiihkeäliik-keinen maalaus ,,Apelleen parjaus" (Uffizi-gall.).
Uskontokuvissaan F. osoittaa uudestaan
syventynyttä kristillistä henkeä, samalla kuin niissä
hänen loppuiällään ihanteellinen romantiikka
sulautuu askeettiseen naturalismiin, joka usein saa
mystillisen, sairaalloisesti ekstaattisen sävyn.
Pääaiheena ovat enkelilasten (tai pyhimysten)
ympäröimät, neitseellisen nuoret,
aavistukselli-sen tuskan täyttämät madonnat, esim.
,,Gra-naattimadonna", ,.Magnificat-madonna"
(pyörö-1. tondokuvia, kump. Uffizi-gall.) ja .,Madonna
palmulehdossa molempien Johannesten välissä"
(Berliinissä). Alttarikuvista on erikoisesti
huomattava ,,Kolmen kuninkaan kumarrus"
(XJfTizi-gall.), jossa nähdään oivallisia Medici-suvun
jä-senten muotokuvia. Mieltäkiinnittävän osan F:n
runsaasta tuotannosta muodostavat Danten
„Di-vina Commedian" kuvitukset, joista useimmat
piirustukset (84 kpl.) ovat Berliinin
vaskipiir-roskokoelmassa. ja jotka ovat jäljennöksinä
julkaistut (Lippmann, 1896). — Aikakauden suuri
kamppailu humanismin ja kristillisyyden välillä
painoi leimansa F:n elämään ja taiteeseen.
Erittiin svvästi vaikutti tähän herkkämieliseen ru-

noilija-maalariin Savonarolan esiintyminen.
Elämänsä lopulla sanotaan F:n vaipuneen
uskonnollisiin mietiskelyihin. harjoittaen
taiteilijatoin-taan ainoastaan nimeksi ja kuolleen köyhänä ja
vaivaisena. 19:niien vuosis. jälkipuoliskolla F:lla
on ollut suuri vaikutus, varsinkin engl.
prera-faeliittitaiteeseen. [Vasari (1550), Steinmanii
(1897), Supino (1900), Sehæffer (1902).] E. R-r.

Filippa (1393-1430), Ruotsin, Tanskan ja
Norjan kuningatar, oli Englannin kuninkaan
Henrik IV:n tytär, jonka häät Eerik
Pommeri-laisen kanssa vietettiin Lundissa syksyllä 1406.
Filippa oli ymmärtävä ja toimelias nainen, joka
usein kuninkaan poissaollessa hoiti valtion
hallitusta paremmallakin menestyksellä kuin hänen
puolisonsa. V. 1428, hansakaupunkien laivaston
uhatessa Kööpenhaminaa, hän tarmolla johti
puolustusta. Matkalla Ruotsissa hän kuoli
Vadste-nassa 5 p. tammik. 1430.

Filippi ks. P h i 1 i p p o i.

Filippiikki, kiihkeä hyökkäyspuhe tai
-kirjoitus. Nimi johtuu niistä kiivaista puheista,
joita Demosthenes piti kiihottaakseen Ateenan
kansaa Makedonian kuningasta Philippos
II:ta vastaan; niiden mukaan Ciceron 14
Anto-niusta vastaan pitämää puhetta nimitettiin
Orationes Philippicæ.

Filippiinit (esp. Islas Filipinas),
Yhdysvaltain omistama Malaijilaisen saariston pohjoisin
ryhmä, Palavan- ja Sulu-saaristojen (ks. n.)
kanssa 296,310 km*. Suurimmat saaret ovat
L u z o n (ks. t.) 108,882 ja M i n d a n a o (ks. t.)
97.968 km:; Samar, Panay, Negros ja Mindoro
ovat n. s. V i s a y a-ryhmän suurimmat saaret.
— Neljä vuorijonoa tullen etelästä, Molukeilta,
Celebes- ja Borneo-saarilta ja yhtyen Luzonilla
ovat vallitsevina
pinnanmuodostukses-s a. Tertiääri-ajalla katkeilivat nämä
aikaisemman mantereen uloimmat reunavuoret, ja suuria
osia niistä hautautui mereen; lisäksi tuliperäinen
toiminta nostatti korkeita tulivuoria vuorijonojen
rinteille ja levitteli poikki laaksojen tuliperäisiä
aineksia. Geologisesti vuorten runko on
arkeista juurta, sen päällä on paikoitellen iältään
tuntematonta hiekkakiveä, tertiääri-aikaista
nummuliitti-kalkkia ja jo mainittuja
purkautuneita aineksia. Nykyään huiput eivät missääu
nouse paljoa yli 3,000 m. Ilmastollisesti
F:t kuuluvat Aasian troopilliseen
monsuuni-alueeseen. Kaksi vuoden-aikaa, lämpömäärältään
vähän toisistaan eroavaa, vallitsee kaakkois- ja
luoteistuulten mukaan; tuuli-vaihtojen aikana
hirmumyrskyt ,,colla" ja pyörre-vihurit „laquio"
tekevät suunnatonta tuhoa. Sademäärä on,
varsinkin itärannalla, hyvin runsas; Luzonin
länsirannalla olevassa Manilassa n. 1900 mm
vuodessa; lämpö 26,4° C. — Suuria jokia ei
pinnanmuodostuksen vuoksi ole voinut syntyä.
Kasvikunta on taka-intialaisen ja
itä-malai-jilaisen välittäjä. Kosteammalla itärannikolla
aarniometsät palmu- ja liaani-kasvullisuuksineen
rehottavat. Harvinaisen runsaslajisina
esiintyvät k ä m m e k k ä ä t. Taloudellisesti tärkeistä
puista mainittakoon vielä teak, Tectona.
Eläinkunta on saariluontoinen, nisäkkäitä on vähän,
suuret lajit puuttuvat tykkönään. — F:n
asukkaista. luvultaan (1903) 7,635,426 (enimmät
nimellisesti katolilaisia), suurin osa kuuluu
ma-laijilaisiin, jakaantuen n. 50 heimoon, joista tär-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:26:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/2/0577.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free