Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Filosofian historia - Filosofian kandidaatti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
107!)
Filosofian kandidaatti —Filtreerata
1080
1700-luvulla Ranskaan ja muodostuu siellä
sen-sualismiksi ja materialismiksi. Euroopan
mannermaalla ratsionalistiset ajattelijat 17:nnellä
vuosis. rakentavat eduskuvallisiin muotoihin
tärkeimmät mahdolliset metafyysilliset
maailman-katsannot (Descartes, Spinoza, Leibniz).
Uuden käänteen vaikuttaa Kant (k. 1804).
Perusteellisella tutkimuksellaan inhimillisen
tietokyvyn luonnosta hän vie empirismin ja
rat-sionalismin välisen kiistan jonkinmoiseen
päätökseen. ITän osoittaa että, vaikkei suinkaan
sielussamme ole,mitään synnynnäisiä mielikuvia,
niin maailmankuvamme on kuitenkin hyvin
tärkeissä kohdin muodostunut meidän henkemme
eli tajuamiskykymme omituisen käsitystavan
mukaiseksi ; maailma on lähinnä minun
mieli-k u v a n i. Hänen päätöksensä on. että olevainen
itsessään (die Dinge an sicli) jää ehdottomasti
tuntemattomaksi, kaikki tietopuolinen
tutkimuksemme koskee vain ilmiöllistä maailmaa, olioita
semmoisina kuin ne meille näyttäytyvät.
Sen-täliden hänen mielestään vakaumuksemme
yliaistillisista. asioista, Jumalasta, sielun
olemuksesta y. m. perustuu lopulta kokonaan uskoon,
jonka pohjana on tietoisuutemme siveellisyyden
ehdottomasta arvosta. Kantin jälkeen saks.
,.spekulatiivinen" f. (Ficlite, Schelling, Hegel
y. m.) luulee voivansa, tavallansa nojautuen
Kantiin, palata rohkeihin mietiskelyihin. joissa
filosofi syventymällä ,.hengen olemukseen"
yrittää siitä johtaa kaikkeuden, arvoituksen
selvityksen, osoittaa miten maailma on johtunut
alku-hengestä. Tämä aikoinaan mahtava suunta
menetti kuitenkin 19:nnellä vuosis. pian valtansa.
Tieto-opilliset kysymykset ovat sitten edelleen
suuressa määrässä kiinnittäneet filosofien
huomiota. "Voimakkaana ja laajalle levinneenä on
esiintynyt se mielipide, että on kerrassaan
luovuttava kaikista yrityksistä tutkia olevaisen
»olemusta" ja „alkuperusteita" sekä supistuttava
vain määräämään ilmiöiden
säännönmukaisuuksia (Comte’n positivismi ynnä useat sille sukua
olevat oppimuodostukset, niinkuin
»uuskantilaisuus". Sehuppe’u ynnä muiden »immanenttineu
filosofia, Avenariuksen »empiriokritisismi",
Mach). Englantilaista jyrkkää empirismiä
edusti ja kehitti St. Mill. Voimakkaasti ovat
myöskin esiintyneet naturalistiset suunnat,
materialismi (Büchner y. m.), naturalistinen
kehitysoppi (Spencer, Haeckel), vieden myöskin
pessimismiin (Schopenhauer, E. v. Hartmann).
Idealistista metafysiikkaa ovat viime
vuosikymmeninä edustaneet esim. Lotze Saksassa,
Renou-vier ja tavallansa Fouillée Ranskassa.
Melkeinpä ilman mitään yhteyttä
eurooppalaisen f:n kanssa on filosofinen ajattelu esiintynyt
Intiassa ja Kiinassa jo vuosituhansia sitten.
Intian f., jonka kehitys on paremmin selvitetty,
osoittaa sen merkille pantavan tosiasian, että
vaikka intialaisten katsanto- ja ajatustapa
monissa kohdin hyvin suuresti eroaa
eurooppalaisten ajatustottumuksista, niin heidän frssaan on
kuitenkin muodostunut pääasiassa samat suuret
maailmanselityksen perushypoteesit kuin
länsimaillakin.
[Yleisesityksiä: überweg-IIeinze, »Grundriss
der Gesch. d. Philos." 4 os.; Vorländer, »Gesch.
d. Philos.", 2 os. (edell. osa suomennettavana) ;
Windelband, »Lehrbueh der Gesch. d. Philos.";
Fouillée, »Histoire de la philosopliie" (7:s pain.
1894). — Muinaisaika: Zeller. »Philos. der
Giie-chen", 5 os» ynnä lylienn. laitos »Grundriss d.
Gesch. d. griech. Philos." (9 pain. 1908) ; Wägner,
.,Den grekiska lilosofins o. medeltidsfilosofins
hist.". — Uusi aika: K. Fischer, »Gesch. d. neueren
Philos.", 10 os. (1897-1904; A. Grotenfelt.
»Uudemman filosofian hist." I (1896-99) ; E.
Johansson (Kaila), »Oppikirja uuden ajan filos:n
hist:ssa" (1900) ; Falckenberg, »Gesch. d.
neueren Philos." ( pain. 1908) ; Hoffding, »Den nyere
filosofis historie", 2 os.; Windelband, »Gesch. d.
neueren Philos.", 2 os. — Nykyaika: IToffding,
»Moderne filosofer" (1904, saks. 1905) ; Siebert.
»Gesch. d. neuern. deuts. Philos. seit Hegel" (2
pain. 1905) ; KUlpe. ,.Die Philos. der Gegenwart
in Deutsehl." (3 pain. 1905). — Intian f:sta,
Deussen, »Allgemeine Gesch. d. Philos. I" (3 os.,
1906-08).] .1. Gr.
Filosofian kandidaatti, Suomessa (ja
Skandinaavian maissa) käytetty nimitys henkilöstä,
joka määrätyt tutkinnot suoritettuaan on
saavuttanut ensimäisen oppiarvon filosofisessa
tiedekunnassa. Kandidaattitutkinto suoritetaan
nykyään vähintään neljässä tiedekunnan
opetuspii-riin kuuluvassa tieteessä, ja 011 tutkittavan
saavutettava vähintään yhdessä tieteessä korkein
arvosana 1. »laudatur" ja sen lisäksi vielä
jossakin muussa aineessa sama arvosana tai kahdessa
aineessa ..approbatur cum laude". (Yliopiston
sään. § 154. Julist. 4 p. huhtik. 1898. Aset. 5 p.
heinäk. 1906).
Filosofian lisensiaatti, Suomessa (ja
Skandinaavian maissa) käytetty nimitys henkilöstä,
joka määrätyt tutkinnot ja opinnäytteet
suoritettuaan on saavuttanut korkeimman oppiarvon
filosofisessa tiedekunnassa. Tätä arvoa varten
vaaditaan »perusteellinen ja erinomainen
opilli-suus" kolmessa tiedekunnan oppialaan kuuluvassa
aineessa sekä hyväksytty yliopistollinen
väitöskirja. (Yliop. sään. § 157. Aset. 5 p. heinäk.
1906.)
Filosofian maisteri, meillä käytetty nimitys
henkilöstä, joka filosofian kandidaattitutkinnon
suoritettuaan julkisissa maisteri n vihkiäisissä
(promotsionissa) on tähän arvoon vihitty.
Laakeriseppele ja sormus ovat tämän oppiarvon
ulkonaiset merkit. Tämän arvon tiedekunta voi
myöntää ilman juhlallista vihkimistäkin.
Filosofian tohtori, meillä nimitys henkilöstä,
joka filosofian lisensiaattitutkinnon suoritettuaan
julkisissa tohtorinvihkiäisissä (promotsionissa)
on tähän arvoon vihitty. Tohtorin hattu ja
miekka ovat tämän oppiarvon ulkonaiset
merkit. Tämän arvon tiedekunta voi myöntää ilman
juhlallista vihkimistäkin.
Filppula ks. Vilppula.
Fils [fis] (ransk., < lat. filius = poika), poika:
(sukunimen jäljestä) isän poika, nuorempi, esiin.
Dumas lils = D. nuorempi. - 1. Fils at n f
de 1’église [enö’ do legl.Vz], , kirkon vanhin
poika", Ranskan kuninkaiden ennenmuinoinen
nimitys. — 2. Fils de France [da frä’s],
»Ranskan poika", Ranskan kuninkaiden
laillisessa aviossa syntyneiden poikain nimitys.
Filtraatti (ks. Filtrumi). s u o d o s, neste,
joka on kulkenut filirumin 1. suodattimen läpi.
Filtreerata (ks. Filtrumi) ks.
Suodattaa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
