- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1083-1084

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Filtrumi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1083

muita savuja 342; 1,813 as., joista n. 32%
ruotsinkielistä: 227 hevosta, 1,087 nautaa, 510
lammasta (1007). — Sivistyslaitoksia: 3 kansakoul.

2. Seurakunta, Perniön kappeli, Turun
arkkihiippakuntaa, Perniön rovastik.; kirkko
puinen (rak. 1700). k. s.

Finch [fintsj, Alfred William (s. 1854),
maalari, etsaaja ja keraamikko, opiskeli
syn-tymäkaupunkinsa Brysselin akatemiassa ja oli
jo 1880-luvulla Ensorin rinnalla nuoremman
maa-laripolveii johtajia ja kuuluisain
„XX-näyttelyi-den" alkuunpanijoita edustaen alkavaa
uus-impressionistista suuntaa. F. siirtyi sittemmin
keramiikan alalle: muutti Suomeen porvoolaisen
.Iris" tehtaan palvelukseen; toiminut opettajana
Taideteollisuusyhdistyksen koulussa Helsingissä.
Y:sta 1906 F. taas 011 uudella innolla
harjoittanut maalaustaidetta pannen toimeen
erikoisnäyttelyitä Helsingissä ja asettaen taulujaan
näytteille ulkomailla.

Finck, Heinrich, saks. kuoronsäveltäjä.
Saksan kontrapunktisen taiteen etevimpiä
edustajia. Hän oli Puolan kuninkaallisen hovin
palveluksessa 1492-1545 (?). 7. K.

Fincke-s u k u Suomessa polveutuu eräästä
,,asemies Finckestä", jolle Bo Joninpoika Grip
1381 soi verovapauden hänen tiloistaan Turun
hiippakunnassa ja joka arvattavasti oli peräisin
Liivinmaalta sikäläisestä sennimisestä (Vinke-,
Vincke-) suvusta. Tämä vanhempi F. suku
sammui kuitenkin mieskannalta jo „vanhaau" Gödik
F:een, joka eli 1400-luvun keskivaiheilla. Hänen
tyttärensä Johanna oli naitu asemies Niilo
Renkoselle, joka tunnettiin liikanimellä
,,uskalikko" (våghals), ja heidän poikansa Gödik
Niilonpoika otti käyttääksensä äitinsä
sukunimeä ja vaakunaa (kaksi lintua orrella), tullen
siten nuoremman F.-suvun kantaisäksi. Siihen
kuuluivat seuraavat:

1. Kustaa F. (k. 1566), Suomen
käskyn-haltia, erämaiden asuttaja, mainitaan ensi
kerran asiakirjoissa 1533, jolloin Kööpenhaminassa
oli „joutunut vahinkoon erään tappamansa
miehen takia" ja sadalla talarilla ,,lunasti kaulansa".
V. 1539 hän on virkamiehenä Kustaa Vaasan
äsken perustamassa uudessa verokamarissa,
kuuluu 1542 Tukholman linnueeseen ja määrätään
1545 apulaiseksi Viipurin linnanhaltialle Maunu
Niilonpojalle, Ahtisten herralle. Kaksi vuotta
myöhemmin hän määrättiin linnanhaltiaksi
Savonlinnaan, ja täällä alkaa nyt F:n
varsinainen vaikutus. F. ryhtyi näet suurella tarmolla
ajamaan sitä Suomen sisäosien erämaiden
asuttamista, jota kuningas harrasti. Jo 1548
verotetaan ensi kerran Tavisalmen (Kuopion)
nimis-mieskunta Pohjois-Savossa. Vv. 1551-52 hän käy
katsomassa Korsholman läänin erämaita ja
toimittaa savolaisia uutisasukkaita Hämeen
erämaihin ja Oulujärven tienoille. Pian olivat
savolaiset tunkeuneet aina Satakuntaan asti,
niinkuin satakuntalaiset Juhana herttualle valittivat.
Sodan aikana 1555-57 hän taitavasti valvoo
rajamaakuntansa turvallisuutta vihollista vastaan.
Edellisessä toiminnassa osoitetun tarmokkuuden
tähden F. sai 1559 luottamustoimeksi Juhana
herttuan poissa ollessa Jaakkima Bulgrimin
kanssa hoitaa ylintä hallitusta Suomessa, ja
jälkimäisen kuoltua uudistettiin 1562 tämä
valtuutus FJle yksinään. Sam. v. hän kävi lähetti-

10H4

läänä Venäjällä. Tuossa virassa hän sitten,
lyhyttä epäsuosion- aikaa lukematta, pysyi
kuolemaansa saakka. Sitä uutteruutta, jolla F. hoiti
laajaa ja vaikeata tehtäväänsä, todistaa
kiitettävällä tavalla se tiheä kirjeenvaihto, jossa hän
oli kuninkaan kanssa ja joka suureksi osaksi
on eri arkistoissa säilynyt tallella
jälkimaailmalle. F. oli nähtävästi luonteeltaan
aikakautensa lapsi, kiivas ja väkivaltainen.
Suomenkin talonpojat valittavat hänen väkivallastaan
ja omanvoiton-pyynnistään: hän anastaa
talonpoikien tiloja ja panee niiden veron toisille
talonpojille; kun hän kulkee käräjillä, niin ei
kukaan talonpoika uskalla tulla oikeuteen
valittamaan hätäänsä, ennenkuin hän F:lle hänen
kamarissaan on antanut jonkun lahjan. Mutta
tämän rinnalla F. oli harvinaisen tarmokas ja
työhön pystyvä, ja on toiminnallaan
uutis-ooii-tuksen hyväksi ja Suomen korkeimpana
viranomaisena hankkinut itselleen aina muistettavan
nimen Suomen kansan historiassa. Hän kuoli
syyspuolella 1566 Kemiössä.

2. Gödik F. [vähemmän oikein: Götrik F.]
(k. 1017), Savonlinnan käskynhaltia, edelhn
poika, otti osaa Juhana IIT:n Venäjän-sotaan,
mutta haavoittui pahasti Lukkolinnan luona
1573. Savonlinnan isännäksi nimitettynä 1582
hän oli rajankävijänä Suomen ja Venäjän välillä
1595 ja kukisti talvella 1597 nuijakapinan
Savossa; hän mainitaan olleen paremmassa kansan
suosiossa, kuin yleensä aatelismiehet siihen
aikaan. Vaikka kuuluikin Sigismundin
kannattajiin, noudatti F. kuitenkin kuninkaan ja Kaarle
herttuan välisessä taistelussa varovaista
käytöstä. ja avasi syyskuussa 1599, Viipurin
kukistuttua, miekaniskutta Savonlinnan portit
herttualle. Hän väittikin sen kovan kohtalon, joka
silloin tuli useille Suomen herroille osaksi. Vielä
1616 F. oh mukana Helsingin valtiopäivillä.
Kuoli 1617 Ulvilan pitäjässä, jossa omisti
kartanoita, ja haudattiin Ulvilan kirkkoon.

3. Sten F. (k. 1599), Hämeenlinnan
käskyn-haltia, edell:n veli, oli jo 1588 Hämeenlinnan
lin-nueessa ja nimitettiin 1594 sinne isännäksi.
Liittyi Kaarle herttuan vastustajiin ja varusti
linnaa innokkaasti taisteluun, jolloin kuitenkin
sattui se vahinko, että suuri osa linnaa
ruuti-räjähdyksen kautta hävisi keväällä 1599. F.
pakeni sitten veljensä luo Savonlinnaan, jossa
joutui vangiksi ja mestattiin herttuan käskystä
muiden muassa Turussa 10 p. marrask. 1599.

4. K aari n a F., historiallisen kertomuksen
sepittäjä, edelhn tytär, naitiin 1596 Iivar
Arvin-poika Tavastille (ks. t.). Kaarle herttuan
valloitettua Suomen oli Kaarina F:llä kova onni
nähdä sekä isänsä, miehensä että appensa
astuvan mestauslavalle, ja on näistä tapauksista
kirjoittanut vielä säilyneen kertomuksen.
Myöhemmin hän vielä kahdesti oli naimisissa. Tv. G.

Findeisen [fmtäizsnj, Nikolai (s. 1868).
ven.-saks. niusiikkikirjailija; perusti 1893
Pietarissa musiikkilehden „Russische Musikzeitung":
julkaissut useita Venäjän musiikkihistoriaa
koskevia tutkielmia. 7. K.

Fin de siecle [fä do sie’kl] (ransk.),
vuosisadan loppu", Pariisissa 1890-luvulla levinnyt
(P. Bourgefn romaanista ..Mensonges" saatu),
sananparsi, joka tarkoittaa 19:nnen vuosis.
lopulla länsimaisen ylikulttuurin väsähtämystä ja

Finch Fin de siecle

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0584.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free