- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1087-1088

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fine ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

lo,ST

Finlayson —Finn

HKS

joissa hiin erityisesti on ottanut huomioon
yhteiskunnallisen kehityksen.

Finlayson [-leisan], Yhdysvalloissa,
Minnesotan valtiossa. Suomalaisia on tällä
paikkakunnalla S2 maataomistavaa perhettä. Asukkaita
kaikkiaan n. 400, vanhimmat asukkaat olleet
paikkakunnalla 14 vuotta. Pääelinkeinoksi jää
karjanhoito. Nykyään suurin osa farmareita
vielä käy päiväpalkkalaisina talvet tukkimetsissä
ja kesät lähellä olevassa Sandstonen
kiviloulii-mossa. Seurakuntia on kolme, kaikilla 011
kirkko. W. P.

Finlayson [-leisan], James (1771-1852),
engl. teknikko, Suomen
puuvillakehruuteollisuu-den perustaja, kotoisin Glasgow’sta, siirtyi
Venäjälle ja palveli Venäjän hallituksen
konepajassa Kolppanassa Inkerinmaalla. Kun
keisari Aleksanteri I syysk. 10 p. 1819 oli käynyt
Tampereella ja huomauttanut kosken voiman
hukkaan menemisestä, haki F. lupaa
valimon ja muunlaisten tehdaslaitosten
perustamiseen Tampereelle kaikenlaisen metalli- ja
kutomat eoll isuuden harjoittamista varten ja päätti
itse asettua asumaan sinne. Anomukseen
suostuttiin 1820. valtio lunasti F:lle tehdasalueen
Tammerkosken rannalta ja kaupunginoikeus
luovutti tehtaalle omistusoikeuden määrättyihin
osiin koskea. Koneiden ja raaka-aineiden
tuonnissa sallittiin suuria tullivapauksia. Vielä
myönnettiin liikkeeseen kuuluville
englantilaisille runsaita vapautuksia uskontoon,
sotapalvelukseen, veroihin y. m. velvollisuuksiin nähden.
Ehtona näiden oikeuksien säilyttämiseen oli, että
mainitut tehdaslaitokset perustettiin ja pantiin
käyntiin 0 v:n kuluessa. F:lle myönnettiin sen
lisäksi rakennusavuksi 30,000 seteliruplan
korotun laina 20 vuoden maksuajalla. Talvella 1820
F. siirtyi Tampereelle ja ryhtyi seuraavana
vuonna rakentamaan konepajaa. Liike menestyi
huonosti ja 1826 F:lle myönnettiin pyynnöstä
vielä 36.000 seteliruplan koroton valtiolaina
ehdoilla, että hän perustaisi puuvilla- ja
villakeh-räämön sekä kutomon ja vastedes laajentaisi
pienempien kehriiukoneiden valmistuspajaa. että
kunnan köyhiä lapsia otettaisi oppilaiksi ja
maan asukkaat saisivat esteettä käydä laitosta
katsomassa. V. 1828 F. alkoi kehrätä puuvillaa.
Sitä vuotta 011 pidettävä puuvillan
tehdaskeh-ruiin alkulietkenä Suomessa.

Puuv illakehräämö varustettiin omassa
pajassa valmistetuilla koneilla. Liike ei
kuitenkaan ottanut menestyäksensä, ja F. huomasi,
ettei hän voinut täyttää sitoumuksiaan valtiolle.
V. 1835 salaneuvos Georg Adolf Rauch ja
kauppias Carl Samuel Nottbeck ottivat tehtaan
sitoumuksineen haltuunsa toiminimellä F i
n-1 ay s on & C:o (ks. t.). F. matkusti tämän
jälkeen kotimaahansa. [Wallin. »Tampereen
kaupungin historia".] E. J. S.

Finlayson & C:o [-leisan], puuvillankehruu-ja
kutomatehdas Tampereella, Tammerkosken
länsirannalla. Tehtaan perusti 1820 James Finlayson
(ks. t.). Laitos, joka siirtyi 1908 osakeyhtiölle
F. & C:o. on vähitellen kehittynyt maamme
suurimmaksi teollisuuslaitokseksi.
Alkuperäiseen kehruulaitokseen yhdistettiin kutomo- ja
valkaisulaitokset, värjäyslaitos y. m. Tehtaassa,
jossa 1903 oli m. m. käymässä 103,000 kehrää,
1.800 kutomakonetta, toimii lioin 2.200 työläistä.

Yhtiön pääoma 12 milj. markkaa, tehtaan
vuotuinen tuotanto arvoltaan n. 11 milj. mk.
Tehtaalla 011 rukoushuone, lukusali, kirjasto,
kansakoulu, lastenkoti, sairaala y. m. Sen
omassa säästöpankissa, joka on perustettu 1835.
oli 1909 lopulla tallettajani saamiset 2,368,531
mk 48 p:iä, eläkekassassa 244,257 mk 03 p:iä
ja sairas- ja hautausapukassassa 12,193 mk 50
p:iä. Yhtiö omistaa kaupungissa 80 taloa, joissa
on työväestön asumuksia. Laitoksen johtajina
ovat olleet: J. Finlayson (1820-38), W. von
Nottbeck (1838-90), Arthur Sommer (1890-97),
Christian Bruun (1897-1900), H. Lüders
(1900-07: nvk. toim.-joht.) ; Ed. Forsström (isänn.).

K. S.

Finljandija, Pietarissa v:sta 1908 kahdesti
kuussa ilmestyvä aikakauskirja, jonka
tarkoituksena on tutustuttaa ven. yleisöä Suomeen, sen
yhteiskuntaoloihin, sivistykseen y. m. ja puoltaa
maamme oikeuksia sikäläisten suomi-vihollisten
sanomalehtien hyökkäyksiä vastaan. Julkaisia.
P. Protopopov; vast. toim. leht. A. Igelström.

Finmarken, Norjan pohjoisin amti. kokonaan
napapiirin sisäpuolella, pisin maaraja Suomea
vastaan; 47,580 km2, 33.387 as. (1900). Maan
täyttävä, 5-600 m korkea, mahtava ylänkö katkeaa
lännessä jyrkästi, idässä loivemmin Alattion-,
Porsanger-, Lakse-, Teno- ja Varankivuonojen
rikkomaan rannikkoon. Nordkyn, Lakse-vuonon
itäpuolella, on Euroopan mantereen pohjoisin
kohta. Alattion- ja Teno-joet kokoovat
suurimman osan F:n runsaista vesistä. Kostea ja kylmä
meri-ilmasto, metsiä ainoastaan vähän, vain
perunan viljelys menestyy. Karjanhoidolla on
hiukan paremmat edellytykset. Pääelinkeinona
on kuitenkin kalastus, varsinkin
turskan-pyynti; 29,091 (1907) kalastajaa 6,777
venekunnassa sai 7,5 milj. mk arvosta kaloja.
Uudempana aikana ovat vuorityön tulokset lupaavat.

F:n alkuperäiset asukkaat ovat lappalaisia.
Norjan „finner": 26.000 maalaisasukkaasta(1900)
oli heitä 9,500 (36 %), ja Hammerfestin. Vardön
sekä Vesisaaren 6,800 kaupunkilaisesta 34(0.:. %).
1750-luvulta alkaen ja luultavasti jo
aikaisemminkin on F:iin huomattavasti siirtynyt
suomalaisia — ..kvæner" — ja tämä siirtolaisuus yhä
jatkuu. F:n maalaisasutuksesta on heitä 4.100
(16%). kaupunkilaisista 1.200 (18 %).
1250-luvulta alkaen maalian muuttaneiden (osaksi
karkoitetta viksi tuomittujen) norjalaisten ja
edellämainittujen sekakansa käsittää 5,100
henkeä. — F. oli lapinverojensa vuoksi v:een 1613
asti alituisena riidanaiheena Ruotsin ja
Norjan-Tanskan hallitsijain välillä, varsinkin Kristian
TV:n ja Kaarle TX:n, mikä oli pääsyynä n. s.
Kalmarin sotaan 1611-13. vrt. R uija. É. E. K.

Finn, tarinan mukaan jättiläinen, joka
rakensi Lundin tuomiokirkon ja muuttui kiveksi,
kun sitten tahtoi jo valmiin kirkon kaataa, [v.
Sydow, »Studier i Finn-sägnen o. besläktade
byggmästarsägner", ..Fataburen" (1907).]

Finn (Finne), germaanilaisten kansojen
vanhoista ajoista asti lajipalaisista ja
suomalaisista käyttämä nimitys, joka ensin tavataan
Ta-eituksella (Fenni) ja Ptolemaioksella (Phinnoi).
Sanan alkuperä on hämärä ja sitä on koetettu
monella eri tavalla selittää; todennäköisin on
ehkä sen johto mgerm. verbistä fenPon =
käyskennellä (= ruots. fi?mn). jolloin alkuperäinen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:21 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0586.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free