- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1089-1090

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Finnberg ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1089

Finnberg—Finsch

1090

G. V. Finnberg.

merkitys olisi «paimentolainen". Pohjoismaiset
lähteet sitä jo aikaisin käyttävät niin hyvin
lappalaisista kuin Suomen (Varsinais-Suomen)
asukkaista. Jälkimäisessä merkityksessä se on
sittemmin siirtynyt Euroopan useimpiin kieliin,
jota paitsi sitä joskus laajemmin käytetään
merkitsemään suomalais-ugrilaisia kansoja yleensä.
Norjassa on finner vielä nytkin lappalaisten
nimitys, ja suomalaisia nimitetään kvcener nimellä,
s. o. kainulaiset. [H. Ojansuu, »Nimistä Suomi
ja suomalainen, finné ja Finland" (Virittäjä
1899).] K. G.

Finnberg, Gustaf Vilhelm (1784-1833),
suom. maalari, synt. 24 p. marrask. 1784
Paraisten pitäjässä, k. 28 p.
kesäk. 1833
Tukholmassa. F., jonka isän,
merimies Johan F:n,
sanotaan tehneen pari
»kömpelöä taulua"
Paraisten kirkkoon,
tuli 1801
käsityöläis-maalarin oppiin
Turkuun ja maalasi
1805 kisällinäytteeksi
erään muotokuvan.
Turkulaisilta
suosijoilta saaduilla
matka-apurahoilla F. pääsi
Tukholmaan
Vapaiden taiteiden
akatemiaan, jossa hän 1811
sai kunink. mitalin
ensimäisestä kilpailukokeestaan, taulusta
»Daedalus ja Icarus", sekä seur. v. Tessinin mitalin
»hyvistä luonnon mukaan tehdyistä
piirustuksista". F:n silloisesta Tukholmassa-olosta
tiedetään tämän lisäksi vain, että häneltä 1813 oli
näytteillä m. m. eräs naismuotokuva; 1817 hän
muutti sieltä Turkuun. Seur. 10 vuotena, jolloin
on hänen runsain tuotantokautensa ja jolloin
hän on niin hyvin Turun kuin koko maammekin
etevin taiteilija, hän melkein yksinomaan
maalasi muotokuvia ja uskonnollisia esityksiä.
Turun palossa syysk. 5 p. 1827 hukkui useita F:n
teoksia, ja sam. syksynä F. siirtyi Tukholmaan,
jossa hän maalasi joitakuita muotokuvia sekä
isonpuoleisen Tukholman satamakuvan ja jossa
hän taiteilijaköyhälistöön kuuluen kuoli miltei
nälkään ja puutteeseen. — F:n täkäläisistä
kirkkomaalauksista ovat säilyneet Kemiön
kirkon lehteririntamukselle 1820-luvun alkupuolella
maalatut Kristuksen ja apostolien rintakuvat,
edelleen Kakskerran kirkon alttaritaulu
»Her-r:inehtoollinen", jossa raamatunaiheen osittain
realistinen käsittely ansaitsee uutuudellaan
huomiota, sekä lopuksi eräät uskonnolliset
maalaukset Paraisten kirkossa. F:n maalaamia
muotokuvia on säilynyt vain n. puolitoistakymmentä,
joista huomattavimpia ovat arkkipiispa J.
Teng-ström ja tämän puoliso, kreivi ja kreivitär
Mannerheim, kanslianeuvos J. F. Wallenius, prof. J.
Bonsdorff ja Suomen taideyhd:n kokoelmissa
olevat silkkitehtailija Lundgrenin erinomainen kuva
sekä sotilashenkilöiden A. Tengströmin (1826)
ja F:n suosijan, vapaaherra Rabbe Wreden (1833)
kuvat. — F. on aikalaisensa A. Lauræuksen
rinnalla maamme ainoita huomattavia taiteilijoita
taide-elämämme esikaudella, ennen Suomen
taide-35 II. Painettu S/B10.

yhdistyksen perustamista 1846. Epäsuotuisaiu
olosuhteitten ehkäisemällä kasvamasta
mahdollisuuksiensa täyteen mittaan hän yhtäkaikki on
muotokuvaajana maamme ensimäineu todellinen
kyky. Hänen muotokuvansa ovat nimittäin sekä
piirustukseltaan että väriltään erityisen
ansiokkaita, niissä on paitsi ulkonaista näköisyyttä
myöskin sisäistä persoonallista elämää, ja
realistisessa koruttomuudessaan ne ilmaisevat
omaperäistä kauneustajuntaa. Kuitenkin sanotaan
F:n itsensä halveksineen muotokuvamaalaustaan
ja aina toivoneen saada luoda »suurta
maalaustaidetta". Hänen ilonaan olikin piirustella
historiallisia ja uskonnollisia sommitelmia, jotka
tilausten puutteessa miltei aina jäivät
valmistamatta. »Roomaan minä tahdon tulla vaikka
ryömien", oli F:n tapana sanoa, mutta kun
todellisuus ei vastannut tämän haaveellisen, korkealle
pyrkivän taiteilijasielun unelmia, muuttui hän
lopulta raskasmieliseksi erakoksi, jonka
kerrotaan tuntikausia tuijotelleen puolivalmiisiin
teoksiinsa. [Finlands minnesv. män II; II. A.
Reinholmin jälkeenj. pap.; E. Nervander,
»Ateneum", 1900; G. Nordensvan, »Svensk konst o.
svenska konstnärer i 19:de århundradet", 1892;
Egron Lundgren.] E. R-r.

Finnby ks. Finby.

Finne, Henrik Eerikinpoika,
»korkeimpaan ikään päässyt suomalainen",
mainitaan olleen metsänvartijana Strömsholman
linnassa Ruotsissa ja kuolleen 136 vuoden vanhana
1684. Mahdollista on kuitenkin että tässä on
tapahtunut joku erehdys ja että F. oli
ainoastaan 100 vuoden vanha (siis syntynyt 1584, eikä
1548). * E. G.

Finner ks. Finn.

Finni ks. Näppylä.

Finni 1. fenni (mlat.), suomalaiset, ks.
Finn.

Finniscb-ugrische forscbungen, Helsingissä
ilmestyvä, professorien E. N. Setälän ja Kaarle
Krohnin 1901 perustama aikakauskirja
suoma-lais-ugrilaiseen kieli- ja kansatieteeseen
kuuluvien kysymysten käsittelemistä varten.
Aikakauskirjaan liittyy perinpohjainen ja tarkka
selittävä luettelo vuosittain ilmestyvästä,
mainittuja tieteenaloja koskevasta kirjallisuudesta.
Avustajina etupäässä kotimaiset tutkijat. Tähän
saakka (1910) ilmestynyt yhdeksän osaa.

Finno, J a a k k o ks. Suomalainen.

Finnorszåg [-såg ] (orszåg = maa), Suomen
unkarilainen nimitys.

Finns, kylä Espoossa. F:in kansanopisto
ks. Kansanopisto.

Finnskogen ks. Skandinaavian
metsäsuomalaiset.

Finn Town [tuun], suomalaisten asuma-alue
Brooklynissa. Heillä on täällä koko joukko omia
rakennuksia. Työskentelevät tehdastöissä ja
rakennuksilla. W. P.

Finnveden (myöskin F i n n h e d), maakunta
Ruotsissa, Smålandin länsirajalla, käsittävä
Sunnerbon, Vestbon ja östbou kihlakunnat. Nimi
on ikivanha ja tavataan jo Jordaneksella. E. G.

Finscb, Otto (s. 1839), saks. lintutieteilijä
ja tutkimusmatkailija, kirjoittanut lukuisia
teoksia eri maitten linnustoista ja myös
kansatieteellisistä aineista. V:sta 1904
Braunschwei-gin kansatieteellisen museon esimies. K. M. L.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0587.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free