Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Firdusi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1095
Firma
Fischer
1096
västä kuudesta sillasta ansaitsee erikoista
huomiota Pai degli Ufl’izi’sta Pai. Pitti’in johtava
merkillinen, katettu Ponte Vecchio kuuluine
kultasepänmyymälöineen F:n kauneimmat ja
enimmän käytetyt kävelypaikat ovat Arnon
rantakadut, Lungarno sekä Le Cascine. Suurin
sen puutarhoista on Pitti-palatsin takana
sijaitseva Giardino di Boboli. — Suurenmoisimmau
yleissilmäyksen saa kaupungista
kaakkoispuolelta kukkulalla sijaitsevan San Miuiato kirkon
luota, jonne noustaan Viale dei Colli nimistä
tietä. E. E. K.
Vanhalla ajalla ja keskiajalla ristiretkiin asti
F. oli jotenkin vähäpätöinen. Sen hallitusmuoto
oli ylimysvaltainen. Varsinkin 13-14:nnellä
vuosis. F:n merkitys ripeästi kohosi, sen
pankki-liike ja villateollisuus saavuttivat suuren
maineen, keräten asukkaille paljon rikkauksia. F:ssä
oli alituisia sääty- ja puoluetaisteluja, liittyeu
guelfien ja ghibelliiuieu väliseen riitaan. V.
1282 porvaristo riisti vallan ohjakset aatelistolta,
joka suljettiin pois liallitusviroista. Valta
joutui 1300-luvun alussa mahtaville porvarisuvuille,
joita vastaan taas alemmat säädyt 1378 nousivat
kapinaan. V. 1382 rikkaat porvarit taas pääsivät
valtaan, muodostaen harvainvaltaisen
hallitusmuodon, kunnes alemman kansan tukemana
suureen valtaan nousseesta Medici’en
pankkiirisuvusta 1434 esiintyi Cosimo, joka kehitti
hallintoa kansanvaltaisesti, itse kuitenkin ollen F:n
todellinen hallitsija (k. 1464). Jo aikaisemmin
oli täällä renesanssin taide loistavasti
kehittynyt, ja nyt se Medici’en suojaamana kohosi
huippuunsa. Huomattavin heistä oli valtiomiehenä
sekä tieteen ja taiteen tuntijana yhtä etevä
Lorenzo (k. 1492), hänkin oikeastaan, vaikkei
nimeltä, F: n hallitsija. F:n ulkonainen valta
laajeni näihin aikoihin käsittämään koko
Toscanan. V. 1494 Medici-suku karkoitettiin,
jonka jälkeen munkki Savonarola tuli F:n
johtavaksi mieheksi, yrittäen F:stä muodostaa
jonkinlaista teokraattista valtiota. Hänet
poltettiin 1498, jonka jälkeen F:ssä jonkun aikaa
tasavalta vallitsi. V. 1512 Medici’t palasivat,
heidät karkoitettiin uudelleen, mutta toistamiseen
palasivat 1530 keisarin ja paavin aseiden
auttamina. Keisari Kaarle V määräsi Alessandro
Mediei’n F:n perinnölliseksi herttuaksi. Hänen
seuraajansa Cosimo I otti 1569 Toscanan
suurherttuan nimen. Mutta silloin F:n loistoaika oli
jo mennyttä. — V. 1860 F. yhdistettiin Italiaan,
ollen 1865-71 nuoren kuningaskunnan pää- ja
hallituskaupunkina. G. R.
Firma (it., = nimikirjoitus, firmä’re =
allekirjoittaa; ruots. ja saks. firma, engl. firm; ransk.
raison sociale, it. ragione 1. ditta), toiminimi
(ks. t.).
Firmaani ks. F e r m a a n i.
Firmamentti (lat. firmäme’ntum =
vahvistaja), taivaankansi, vahvuus.
Firmian, Leopold Anton von
(1679-1744), kreivi, v:.sta 1727 Salzburgin arkkipiispa,
kuuluisa siitä vainosta, jota hän harjoitti
hiippakuntansa protestantteja vastaan; kanslerinsa
Chr. v. Ivällin neuvosta hän nim. talvella
1731-32 karkoitti yli 20,000 protestanttia Salzburgin
hiippakunnasta samalla koettaen hyvällä ja
pahalla päästä lähtijäin omaisuuteen käsiksi.
K. O.
Firn (saks. < yläsaks. virne = vanha) 1. 1 u m
i-j ä ä, korkeiden vuoristojen ja napaseutujen
vuodesta vuoteen kasaantuva lumimassa. Osittain
sulamalla ja jäätymällä uudelleen se käy yhä
kovemmaksi ja muuttuu vähitellen
karkearakeiseksi jäätikköjääksi. vrt. Jäätiköt. P. E.
Firtli [fäp], myös F r i t h, Skotlannissa
vuo-nomaisen lahden, salmen tai joensuun nimitys.
Firth [ßp], Charles H a r d i n g (s. 1857),
engl. historioitsija, on v:sta 1883 ollut historian
opettajana Oxfordin yliopistossa, v:sta 1904
uudemman ajan historian professorina. Häntä
pidetään nykyään suuren sisällisen sodan ja
Cromwellin ajan historian etevimpänä tuntijana.
F:u teoksista mainittakoon: ,,Scotland and the
Commomvealtli" (1895), „Scotland and the
pro-tectorate" (1899). „01iver Cromwell" (1900),
,,Cromwells army" (1902).
Fis, sävel, joka johtuu /’-sävelestä korottamalla
sitä (J-merkillä) Vz astetta. — F i s-d u u r, f i
s-lii o 11, sävellajeja, joiden perussävelenä on fis.
I. K.
Fischart, Johann (s. vv:n 1545 ja 1551
välillä, k. 1590 t. 1591), saks. satiirikko, sai
huolellisen kasvatuksen ja tuli 1574 Baselin
yliopistossa lakitieteen tohtoriksi. Hänen
pääteoksensa syntyivät vv. 1575-81, jolloin hän
suurimmaksi osaksi eli Strassburgissa lankonsa Jobin’in
avustajana. F. oli lämmin isänmaanystävä ja
tunsi hämmästyttävän hyvin 16:nnen vuosis.
Saksan oloja. Runoilijana F:lle luonteenomaista
on taitava kielenkäytäntö, mutta häneltä
puuttuu makua. Hänen teoksistaan mainittakoon
,,Eulenspiegel Beimensweiss", tunnettu
kansan-kirja runomuotoon puettuna; hullunkurinen
runoelma ,,FlÖhhatz, Weibertratz" (1573), missä
kuvataan kirpun riita-asiaa naisten kanssa ; „Das
Gliickhafte Scliiff von Zürieh" (1576). F. sepitti
useita oivallisia lyhyitä runoja, joiden tarkoitus
osaksi oli liittyä selityksinä puupiirroksiin,
kuten ,,Lob der Laute", ,,Ermahnung an die
lie-ben Teutschen" y. m. Satiirissa ,,Äller Practick
Grossmutter" F. ivaa kalenterintekijöitä ja
ennustajia. F:n pääteos on nimeltään
,,Affent-lieurliclie und ungeheurliche Gescliichtschrift
voin Leben, Bhaten und Thaten der vor langen
weilen vollenwolbeschreiten Heiden und Herren
Grandgusier, Gargantoa und Pantagruel" (1575),
osaksi suoranainen, paikoittain virheellinen
käännös Rabelais’n „Gargantua" teoksesta.
Siinä on F:lla m. m. tilaisuus ivata aikansa
vikoja. F:n teosten julkaisemisen alkoi
vapaaherra v. Meusebaeh, jolla oli runsas
Fischart-kirjasto (nykyään liitetty Berliinin kunink.
kirjastoon). F:n runoteokset julkaisi H. Kurz
(1866-68, 3 n.). [W. Wackernagel, „J. F. von
Strassburg und Basels Anteil an ihm" (1875, 2
p.) ; Dederding, „Zur Charakteristik Fiscliarts"
(1876) ; Weitbrecht, „Joh. F. als Dichter und
Deutscher" (1879) ; P. Besson, ,,Étude sur Jean
F." (1889) ; Gallé, „Der poetische Stil Fischarts"
(1893).] J. H-l.
Fischer, Emil (s. 1852), saks. kemisti,
Keku-lén ja Baeyerin oppilas, tuli 1885 professoriksi
Wiirzburgiin ja 1892 Berliinin yliopistoon A. W.
Hofmannin seuraajana. F. kuuluu nykyajan
etevimpiin tiedemiehiin, on orgaanisen kemian alalla
tehnyt erittäin arvokkaita tutkimuksia, m. m.
selvittänyt eri sokerilajien kemialliset ja stereo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
