Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fischer ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1097
Fischer—Fisher
1098
kemialliset suhteet. Rypälesokerin synteesin hän
keksi v. 1S90. Viime vuosina hän on etupäässä
valmistellut ja tutkinut
sellaisia typenpitoisia
yhdistyksiä (peptidejä),
jotka kokoumukseltaan
lähenevät
munanvalkuais-aineita. F. sai v. 1902
Nobelin
kemian-palkinnon. Edv. Hj.
Fischer, Gustav (s.
1845), saks. kustantaja,
otti 1878 Jenassa
haltuunsa erään vanhan
kustannusliikkeen, josta
hänen johdollaan on tullut
suurimpia alallaan.
Liikkeen pääalat ovat
lääketiede, taloustiede,
valtiotiede ja luonnontieteiden
eri haarat.
Fischer, Johann Georg von (1816-97),
saks. runoilija. Julkaissut: runokokoelmat
,,Ge-dichte" (1854), „Den Deutschen Frauen" (1869),
„Aus frischer Luft" (1872), „Neue Lieder" (1876),
„Auf dem Heimweg" (1891) ja ,,Mit achtzig
Jahren" (1896), joissa ilmenee syvätunteinen
lyyrikko ja muodon mestari; yhtä onnistunut
huumorillisten kuin vakavien aiheiden
käsittelyssä; sitäpaitsi näytelmät, „Saul" (1862),
,,Friedrich II von Hohenstaufen" (1863),
„Flo-rian Geyer" (1866) ja ,,Kaiser Maximilian
von Mexiko" (1868). V. 1900 pystytettiin F:lle
Stuttgartiin pronssinen kuvapatsas. [II. Fischer.
„Erinnerungen an J. G. F. von seinem Sohne"
(1897).] " J. H-L
Fischer, Konstantin (1805-80), ven.
virkamies, palveli ensin fmanssiministeriössä,
mutta pääsi pian ruhtinas Mensikovin suosioon,
joka nimitti hänet Pietarissa olevan suomalaisen
kansliansa päälliköksi 1835. Sen ohessa hänellä
oli useita muitakin virkoja. F. oli hyvin
vanhoillinen, ja maamme olot ja laitokset pysyivät
hänelle sangen vieraina, joten häntä ei täällä
suopein silmin katsottu. Siitä huolimatta F. tuli
ministeri-valtiosihteerin apulaiseksi 1851.
Hänellä oli tässä virassaan, kuten jo ennenkin,
paljon vaikutusta Suomen asioihin, mikä kuitenkin
väheni Mensikovin erottua kenraalikuvernöörin
toimesta. V. 1856 F. sai eron virastaan, tullen
sen sijaan venäl. johtavan senaatin jäseneksi.
Elämästään F. on jättänyt jälkeensä laajoja,
myöskin hänen vaikutustaan Suomessa koskevia
muistiinpanoja, jotka myöhemmin on painettu
Venäjän hist. aikakauskirjaan ja osaksi
ruotsiksi käännettyinä (,,Senator Fiscliers
memoa-rer", Hels. 1908). G. R. (K. G.)
Fischer, Runo (1824-1907), saks. filosofi,
varsinkin etevä filosofian historioitsija, synt.
Slee-siassa, tuli 1850 dosentiksi Heidelbergiin, mutta
hänen opettajatoimensa kiellettiin 1853, koska
häntä syytettiin kirkon opista poikkeavien
mielipiteiden levittämisestä ; vaikutti sittemmin
professorina Jenassa (1856-72) ja sen jälkeen
Flei-delbergissä; saavutti suurta mainetta loistavasta
puhujataidostaan. Pääteoksessaan ,,Gescliichte
der neuern Philosophie" (v:sta 1852 alk.,
.Juhla-painos" 10:ssä osassa 1897-1904) F. esittää sangen
seikkaperäisesti, henkevästi, syväaatteisesti ja
samalla lielppotajuisesti uuden ajan filosofian
kehitystä, varsinkin suurten pääfilosofien
oppi-rakennuksia. Omassa systemaattisessa
teoksessaan „Logik und Metaphysik" (2 pain. 1865)
hän pääasiassa nojautuu Hegelin perusaatteisiin.
On julkaissut useita esteettisiäkin teoksia,
niinkuin „Diotima, die Idee des Schöuen" (1849),
kirjoituksia Schilleristä (yhdistettyinä nimellä
„Schiller-Schriften", 1891), Goethestä (yhd.
,,Goethe-Schriften", 8 os.), Lessingistä y. m.
A. Gr.
Fischer
sä’rj, Paul Henri (1835-93),
ransk. eläintieteilijä, lääkäri, Pariisin „Jardin
des plantes"iu paleontologisen museon assistentti.
Julkaissut useita faunistisia ja deskriptiivisiä
teoksia nilviäisistä: „ITne nouvelle classification
des bivalves" (1885), ,,Manuel de concliyliologie
et de paléontologie conchyliologique" (1885-87).
(J. A. TV.)
Fiscus (lat.), punottu kori. rahakassa, rahasto;
varsinkin Rooman keisarien käsirahasto [-(kruu-nunvarat), johon karttui tuloja m. m.
keisarillisista maakunnista, maatiloista, perinnöistä ja
josta erinäisiä valtionmenoja suoritettiin. Siihen
luettiin alkuaan myös keisarien yksityisomaisuus
( patrimunium); myöhemmin, Hadrianuksen ja
Septimius Severuksen ajoilta, f. ja varsinaiset
valtionvarat (cerarium publicum) yhdistettiin ja
keisarillisen huoneen omaisuus erotettiin
täydellisesti. K. J. E.
F. r e e t o r i s, ,,rehtorin kassa". Tätä
yliopiston rahastoa, johon aina akatemian alkuajoista
saakka jokainen ylioppilaaksi tullessaan ja
yliopistollisia tutkintoja suorittaessaan suorittaa
pienen maksun, oli alkuaan tarkoitus käyttää
köyhien yliopistojäsenten avustukseen ja muiden
pienten tilapäisten menojen suorittamiseen.
Myöhemmin siitä on muodostunut yliopiston
yksityisten varojen rahasto. F. r. välittää nykyään
yliopiston laajaa rahansijoitusta. Siihen
suoritetaan kaikki korkotulot eri rahastojen
sijoitetuista varoista ja se maksaa näille rahastoille
määrätyn vuotuisen koron, samalla ollen niille
vakuutena lainausliikkeen mahdollisesti
aiheuttamista tappioista. Täten syntyneestä
korkovoitosta on f:n pääoma melkoisesti kasvanut,
tehden nykyään noin 1 Vu milj. markkaa, josta 1
milj. tilitetään erityisenä takuurahastona.
Rahastosta suoritetaan kaikenlaisia yliopiston
yksityisiä menoja. Edv. Hj.
Fisher (fisaj, Sir John Arbuthnot (s.
1841), engl. amiraali, otti osaa Krimin sotaan,
Kiinan sotaan 1859-60 ja Egyptin sotaan 1882,
oli 1886-91 laivaston tykistöpäällikkönä, 1892-97
amiraliteetin lordina, sitten v:een 1899
Pohjois-Ameriikan ja Länsi-Intian laivaston ja sen
jälkeen v:een 1902 Välimeren laivaston ylimpänä
päällikkönä; tuli 1903 Portsmouthin
päällikkö-amiraaliksi ja vihdoin 1904 ,.ensimäiseksi
amiraliteetin merilordiksi". Erinomaisen tarmokkaasti
toimien F. nyt meriministerin tukemana
uudelleen järjesti Englannin laivaston, pannen
toimeen laajoja muutoksia miehistön kokoonpanossa
ja kehittämisessä tehtäviinsä sekä laivaston
jakamisessa eri osastoihin, poistaen laivastosta
satoja vanhettuneita aluksia ja rakennuttaen
kaikessa salaisuudessa kuuluisia
,.Dreadnought"-tyyppisiä sotalaivoja. Siten Englannin laivasto
hänen aikanaan kasvoi entistään tuntuvasti mah-
Emil Fischer.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
