- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1107-1108

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Flaamin kieli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1107

Flageolet—

Flammarion

1108

dokseltaau joko kasvillisia, jolloin niillä on
vihreätä, kellertävää tai ruskeata lehtivihreätä (n. s.
kromatoforeja), tai mädännäisloisia
(saprofyyt-teja) tai ne ottavat erikoisen solusuun kautta
ravintoa eläimen tavoin. Useat esiintyvät
loisina ihmisessä, koti- y. m. eläimissä ja voivat
aikaansaada vaarallisia tauteja. K. M. L.

Flageolet [-zoW] (ransk.) 1. flageoletti
(vähennysmuoto muin.-ransk. sanasta flajol
-huilu; it. flautino, engl. fife). 1. Pieni
puu-puhallin, oktaavia korkeampi kuin huilu; sen
sijalla on taideorkestereissa nykyään
piccolohuilu. — 2. 1- "tahi 2-jalkainen urkuäänikerta.
— 3. F:ksi sanotaan myös huilunsävyisiä
säveleitä, jotka aikaansaadaan harpulla ja
jouhi-soittimilla, niitä erityiseen tapaan koskettamalla.
Usein niiden käyttäminen vaatii suurtakin
taituruutta. Viulunsoitossa on etenkin Paganini, ja
sellonsoitossa Servais korkealle kehittänyt
fl.-sävelten taiturimaista käsittelyä. I. K.

Flaliault [flaö’], Charles Henri Marie
(s. 1852), ransk. kasvitieteilijä v:sta 1881
professori ja v:sta 1889 kasvitieteellisen laitoksen
johtaja Montpellier’ssä. Harjoitti nuorempana
kasvifysiologisia ja -anatomisia tutkimuksia,
mutta omisti myöhemmin työnsä kotimaansa
makeanveden leville ja kasvimaantieteelle.
Opiskeli 1879 Upsalassa ja on sittemmin seurannut
tieteensä kehitystä myös pohjoismaissa.
Julkaisuja: ,,Recherches sur l’accroissement terminal
de la racine chez les phanérogames" (1878),
,,Pevision des nostocacées hétérocystées" (1886-8,
yhdessä Bornefn kanssa), ,,La distribution
géo-graphique des végétaux dans un coin de
Languedoc" (1893), ,,Flore de la Camargue et des
allu-vions du Rhone" (1894), „La
naturalisation et les plantés
na-turalisées en France" (1899).

(J. A. W.)

Flamboyant-tyyli [fläbuajä’]
(ransk., < flamboyer =
liekehtiä), liekkityyli, ranskalaisen
gotiikan myöhempi kehityskausi
1400-1500-luvuilla tulenliekkiä
muistuttaville
ruusustokuvioi-neen. Vastaava saksalainen
nimitys on harvemmin käytetty
„Fiscli blasenstil"
(kalanrakko-tyvli). U-o N.

Flamen f-ä-] (lat.; johto
epävarma, ehkä < fläyr&re =
sytyttää) , roomalaisten keskuudessa
eri jumalien erikoispappi. Näistä
papeista (15 luvultaan) olivat etevimmät
patriiseista valitut Juppiterin (f. dialis), Marsin (f.
martialis) ja Quirinuksen f. (f. quirinalis).
Korkein oli f. dialis, jonka täytyi tarkasti noudattaa
monenmoisia tapoja ja pyhiä menoja. F:n vaimo
oli f 1 a m i n i c a. K. J. 77.

Flamingo (Plicenicopterus roseusj, kahlaaja,
jota tavataan pesivänä Afrikan ja Aasian
kuumissa seuduissa Intiaan asti sekä Välimeren
äärillä. On kuitenkin jo Etelä-Euroopassa
pesivänä harvinainen ja meillä Suomessa vain
kerran tavattu eksyneenä (Piikkiössä v. 1904).
Aikaisemmin on flamingoa pidetty erityisenä,
vesilintuihin liittyvänä sukuna, nykyään se
liitetään haikaroihin. Koiraslintu 011 vaalean
ruusunpunainen, siiven peitinhöyhenet karmiinipunai-

set, käsisulat mustat. Jalat ilionpuuaiset,
varpaissa räpylät. Nokka keskeltä jyrkästi
alas-taipunut, pään pituinen.
Jalkojen ja kaulan
erinomaisen pituuden takia
lintu on sangen korkea:
koiras 174 cm, naaras 146
cm, kun taas
keskiruu-mis on verrattain pieni.

E. W. S.

Flamininus [flämini’-],
Titus Quiuctius,
room. valtiomies ja
päällikkö. Konsulina oltuaan
v. 198 e. Kr. F. voitti
Makedonian kuninkaan
Philippos III:n 197
Kynoskephalai luona sekä
sai sitten toimekseen
järjestää Kreikan
valtioitten oloja. F. toimi
suurella taitavuudella, julisti
v. 196 isthmolaisissa juhlissa Kreikan kansat
vapaiksi, masensi 195 Spartan Nabis nimisen
hallitsijan sekä vietti Italiaan palattuaan 194
loistavan voittojuhlan. F. oli censorina v. 189
sekä lähetettiin 183 Bithynian kuninkaan
Pru-siaan luo senaatin puolesta vaatimaan
Hanni-balin luovuttamista. F. oli hienosti sivistynyt
mies sekä kreikkalaisen kulttuurin ja
kreikkalaisten harras suosija. K. J. 77.

Flaminius fflämi’-], Gaius (k. 217 e. Kr.),
roomal. valtiomies plebeijiläistä syntyperää. F.
aikaansai kansantribuunina v. 232 varsinaiselle
kansalle edullisen peltolain, soti konsulina 223
menestyksellä kelttejä vastaan Pohjois-Italiassa
ja rakennutti censorina ollessaan v. 220
Mars-kentälle sirkuksen (Circus Flaminius) sekä
Roomasta Ariminumiin johtavan valtatien (Via
Flaminia). Tultuaan uudelleen Cn. Serviliuksen „
kanssa konsuliksi v. 217 F. antautui taisteluun
Hannibalin kanssa Trasumennus-järven (nyk.
Lågo Trasimeno 1. Lågo di Perugia)
pohjoisrannalla, mutta joutui täydellisesti tappiolle ja
sai surmansa mitä kiivaimman vastarinnan
jälkeen. F:n toimia on tav. kuvattu synkin
piirtein, mutta uusin tutkimus on yleensä
antanut tunnustuksensa hänen kansanvaltaisille
pyrinnöilleen ja pitänyt häntä Gracchus-veljesten
älykkäänä edeltäjänä. [Vilh. Lundström, ,,C.
Flaminius oeh Hannibal" (1898).] K. J. 77.

Flammarion [-riö’], Camille (s. 1842),
ransk. kirjailija tähtitieteen alalla. Oli 1858
oppilaana Pariisin tähtitieteellisessä
observato-rissa. teki 1868 useita ilmapallonousuja
tutkiakseen kosteussuhteita ja ilmavirtoja ylemmissä
ilmakerroksissa. Kuuluisuutensa F. on etupäässä
kuitenkin saavuttanut viehättävästi
kirjoitetuilla yleistajuisilla, luonnontieteitä, etupäässä
tähtitiedettä käsittelevillä kirjoillaan, joissa
kuitenkin usein mielikuvituksella on yhtä suuri sija
kuin tähtitieteellisillä totuuksilla. F:n kirjoissa
on huomattavissa taipumusta mystisismiin ja
muutamissa niistä on selvään spiritualistinen
katsantotapa huomattavissa. V. 1887 F. rakensi
observatorin itselleen .Tuvisyhvn lähelle Pariisia.
Hänen teoksistaan mainittakoon: „La pluralité
des mondes habités" (1862), ,,Astronomie
popu-laire" (1880). „Uranie" (1889). sekä teos, johon

Flamboyant-

tyyli-

Flamingo.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0598.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free