- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1109-1110

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Flamsteed ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

liæ

Flamsteed—

Flankeerata

1110

hän on koonnut havaintoja Marsin pinnan
muodosta.

Flamsteed [flämstid], John (1646-1719),
ongi. tähtitieteilijä, aikoi ensin papiksi, mutta
antautui pian tutkimaan tähtitiedettä. F:n
havaintojen tarkkuus sai Kaarle II: n 1675
perustamaan Greenwichin observatorin, jonka
ensimäi-seksi »kuninkaalliseksi astronomiksi" F. samalla
nimitettiin. Baily laskee uusimman tähtitieteen
lähtökohdaksi v:n 1676, jolloin F. alkoi
varsinaisen työnsä Greenwichissä. Siellä F. teki
havaintoja kiinto-, kierto- ja pyrstötähdistä,
auringonpilkuista ja Jupiterin kuista.
Tutkimusten tuloksena julkaistiin 1712 ensimäinen
uudenaikaisempi tähtiluettelo »Historia coelestis
bri-tannica" ja 1729 »Atlas coelestis". F. huomasi
vielä tähtien ominaisliikkeen. — F. ja Newton
ei vii t näy olleen erikoisen hyviä ystäviä, johon
oli syynä se, että F:n käsityksen mukaan Newton
epähieuolla tavalla oli käyttänyt hyväkseen F:n
Newtonin käytettäväksi antamia tarkkoja
kuu-havaintoja, joihin perustuen Newton
»Philosophiae liaturalis principia mathematica"ssa laati
vetovoima-(gravitatsioni)lakinsa. (R. J-a.)

Flanconade [-äJcona’d] (ransk.), miekanliike.
Kun vastustaja on ojentanut miekkansa,
»sidotaan" sen kärkipuoli oman miekan tyvipuolella
ja siirretään oma kärki vähäisellä kaariliikkeellä
pehmeästi alaspäin, kunnes se joutuu vastustajan
käden alle ; tästä ojennus ja hyökkäys. Voidaan
tehdä sekä uiko- että sisäpuolelta (jos
jälkimäisessä tapauksessa sekundia käytetään, sanotaan
liikettä c r o i s a d e’ksi) ; samoin myös alhaalta
ylös. -Iskm-.

Flanderi (flaam. Vlaenderen). aikaisemmin
alankomaalainen kreivikunta Pohjanmeren
rannalla. Nykyään pohjoisin osa siitä kuuluu
Alankomaiden kuningaskuntaan osana
Seelannin maakunnasta, eteläisin osa kuuluu Ranskan
departementteihin Nord ja Pas-de-Calais,
keskinen osa Belgialle, jakaantuen maakuntiin I t
ä-ja Länsi-F. — 1. 11 ä-F. käsittää 3.000 km2
alavaa maata, jossa maanviljelys, varsinkin
pellavanviljelys, karjanhoito ja kangasteollisuus
kukoistavat. Asukkaat — 1,088,320 (1905) —
romaanilaistuneita flaameja. — Pääkaupunki
on Gent. — 2. L ä n s i-F. edellisestä länteen,
3,234 km2, 853.818 as. Karjanhoito pääelinkeino;
kangas-, kehruu- ja pitsiteollisuutta. Rannoilla
kalastusta. Pääkaupunki Brugge.

E. E. K.

Historia. Nykyisessä F:ssa asui alkuaan
kelttiläisiä heimoja, ja Cæsar yhdisti maan
Rooman valtakuntaan. 200-luvun lopussa j. Kr.
frankit valloittivat maan, jonka Scheldestä
länteenpäin oleva osa joutui Ranskalle Verdunin
sovinnossa 843. F:n nimi, joka esiintyy 9:nnellä
vuosis» tarkoitti alkuaan ainoastaan osaa nyk.
Belgian ranta-alueesta, mutta laajennettiin
käsittämään koko sitä aluetta, minkä kreivi
Bal-dtiin 1 sai läänitykseksi Ranskan kuninkaalta
Kaarle Kaljupäältä n. 864; siihen kuului, paitsi
nykyisiä Belgian maakuntia, Itä- ja Länsi-F:a,
myös osa Ranskan luoteisrannikkoa. Balduinin
seuraajat. F:n kreivit, tulivat yhä
mahtavammiksi. saaden läänityksiä myös Saksan
keisareilta (Seelannin-saaret y. m.), ja tavoittivat
täydellistä itsenäisyyttä. Samalla he pitivät
hyvää huolta elinkeinojen vaurastuttamisesta, joista

varsinkin kalastus, teollisuus ja kauppa
kukoistivat. Vasta Ranskan kuninkaan Filip II: n
Augustin voitto Bouvines’in luona 1214 saattoi
F:n lähempään riippuvaisuuteen Ranskan
kruunusta. Mutta näihin aikoihin varttuu F:n
kaupunkien merkitys ja valta, varsinkin Yj)ernin,
Gentin ja Bruggen (oli 12:nnesta 15:nteen vuosis.
Pohjois- ja Keski-Euroopan tärkein
merikauppa-kaupunki), ja voitollaan Courtrai’n luona (1302)
ne estivät Filip IV:n Kauniin kokonaan
yhdistämästä maata Ranskaan. Satavuotisen
kruunun-perimyssodan aikana pitivät F:n kreivit
(nuorempaa sukua) Ranskan, F:n kaupungit sitä
vastoin Artevelde-suvun johdolla (ks. t.)
Englannin puolta, jonka villantuontia ne teollisuuttansa
varten tarvitsivat. Vihdoin kreivi Ludvik II sai
Ranskan avulla ratkaisevan voiton F:n
kaupungeista Roosebeken luona 1382, missä Filip
van Artevelde kaatui. V. 1385 F. joutui
Burgutidin yhteyteen, 1477 Kaarle Rohkean
kuoltua Ilabsburg-suvulle ja 1555 tämän suvun
espanjalaiselle haaralle, jonka hallitessa F:sta
luovutettiin useita alueita Hollannille ja Ranskalle.
V:sta 1714 F. kuului Itävallan Alankomaihin,
vv. 1794-1814 Ranskaan, yhdistettiin
viimemainittuna vuonna Alankomaitten kuningaskuntaan
ja kuuluu v:sta 1830 silloin muodostettuun
Belgian kuningaskuntaan. [Pirenne, »Histoire
de Belgique" I II.]

Flandrin fflàdrd’ /, Jean Hippolyte
(1809-64), ransk. maalaaja, Ingres’in oppilas ja
hänen akateemis-klassillisen suuntansa jatkaja.
Uudenaikaisen taiteen huomatuimpia
uskonto-maalaajia. Harras ja miehekkään vakava
tunteeltaan, mestarillinen piirustuksessaan ja
luonteenkuvauksessaan. Kohoaa korkeimmilleen
naisellisen puhtauden ja viattomuuden esittämisessä.
Monumentaaliset, erittäin henkilörikkaat
vanhan ja uuden testamentin kohtauksia, Kristusta,
apostoleja, kirkkoisiä, marttyyrien ja ja pyhien
neitseiden kulkueita esittävät koristeelliset
seinämaalaukset Pariisin S:t-Germain-des-Prés ja
S:t-Vincent-de-Paul kirkoissa ovat F:n pääteokset,
jotka ovat tehdyt 15:nnen vuosisadan
italialaisten ja muinaiskristillisten esikuvien (Ravennan
mosaiikkien) mukaan. F. on myöskin
maalannut taulu- ja muotokuvia, esim. kokokuvan
Napoleon III:sta. [de Montrond, »H. F.",
Dela-borde, »Lettres et pensées d’H. F.", C. G.
Estlander, ,.H. F» hans lefnad och verk" (1890),
L. Flandrin. „H. F» sa vie et son ceuvre" (1902).]

E. R-r.

Flaneerata (ransk. flàner), kuljeskella
päämäärättä, vetelehtiä kaduilla ja kujilla. Subst.:
flanööri.

Flanelli (ransk. flanelle, it. flanella), keveä,
heikosti vanutettu ja pinnaltaan nukitettu
pehmeä, kaksivartinen villakangas. Sen kude on
karstavillalankaa, ja loimena käytetään joko
samaa tai myös kampavillalankaa tai
puuvillalankaa. Usein kulkevat meillä myös pinnaltaan
nukitetut 2- ja 4-vartiset puuvillakankaat tällä
nimellä, vaikka ne muissa kielissä tavallisesti
tunnetaan nimellä »flannelette". E. J. S.

Flankeerata (ransk. flanc = sivu), vahvistaa
sivulinnoituksilla; ampua sivulta pitkin
valli-kaivosta tai pitkin sotajoukon asemaa;
ratsuväki flankeeraa vihollisen asemaa, kun se on
asettautunut niin, että se sivustahyökkäyksellä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:21 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0599.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free