- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1113-1114

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Flegmasia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1113

Flegmasia

— Fleming

1114

luonteenlaadun sielutieteelliseksi tunnusmerkiksi
voi katsoa sen, että ihmisen sieluntoiminnat
tapahtuvat hitaasti ja heikonpuolisesti. (vrt.
Temperamentti). A. Gr.

Flegmasia ks. P li 1 e g m a s i a.

Flegmoni (kreik. phlegmo’në), ajos, äkillinen
märkimiseen vievä sidekudoksen tulehdus.

Fleischer [fläi-], Heinrich Lebereeht
(1801-88), saks. orientalisti, Silvestre de Sacyn
oppilas, oli v:sta 1836 itämaisten kielten
professorina Leipzigissä. F. oli aikansa suurin
auktoriteetti arabialaisen filosofian alalla, jota hän
edisti yhtä paljon mieskohtaisella opetuksellaan
kuin julkaisuillaan. Näistä ovat
huomattavimmat „Abulfedæ historia anteislamica" (1831),
„Beidha\vii commentarius in Coranum"(1846-48),
,,Grammatik der lebenden persischen Sprache"
(2:nen pain. 1875) ja joukko pieniä kirjoituksia:
„Kleinere Schriften" (1885-88). K. T-t.

Fleisclier [fläi-]. Moritz (s. 1843), saks.
maanviljelyskemisti, uudenaikaisen suoviljelyksen
perustajia. Toimi ensin Kiikuin ja E. WolfTin
assistenttina, tuli sitten Bonnin
maanviljelys-kemiallisen koelaitoksen johtajaksi, järjesti ja
johti v:sta 1877 suoviljelys-koelaitosta
Bremenissä. Nimitettiin 1891 Berliinin
„Landwirth-schaftliehe Hochschule"n professoriksi. On
julkaissut useita tärkeitä teoksia m. m. „Torfstreu,
ihre Ilerstellung und Amvendung" (1890), ,.Die
Bodenkunde auf ehemisch-physikalischer
Grund-lage" (1898). Toimitti vv. 1881-91 „Biedermanns
Centralblatt ftir Agrikulturchemie". Edv. Ilj.

Fleischer [fläi-], Oskar (s. 1856), saks.
musiikkitieteilijä ; tuli 1888 Berliinin
kuninkaallisen vanhain soittimien kokoelman hoitajaksi,
1892 dosentiksi ja 1895 professoriksi Berliinin
yliopistoon. Hän perusti 1899 kansainvälisen
musiikkiseuran .,Internationale
Musikgesell-schaft", johtaen sitä v:een 1904 asti. Hänen
tutkimuksensa käsittelevät etenkin vanhoja
soittimia sekä vanhan ja keskiajan musiikkia;
pääteos „Neumen-Studien" I-III (1895-1904). I. K.

Fleischmann [ßäi-], Wilhelm (s. 1837),
saks. maanviljelyskemisti, etevä tutkija
meijerialalla, perusti ensimäisen meijerikoelaitoksen
Badenissa 1876. tuli 1885 professoriksi
Königs-bergin ja 1896 Göttingenin maauviljelysopistoon.
On julkaissut m. m. „Landtwirthschaftliche
Wan-dervorträge" (1871), „Studien tiber das
Molkerei-wesen in Dänemark, Schweden und Finnland"
(1875) ja „Lehrbuch der Milchwirthsehaft" (2
pain. 1898). Edv. Hj.

Fleksioni (lat. flexiö), taivutus (ks. t.).

Fleksorit (lat. flectere = taivuttaa),
taivutta-jat. taivuttajalihakset.

Flekteerata (lat. flectere), taivuttaa, ks.
Taivutus. — Flekteeraavatkielet,
taivuttavat kielet, ks. Kieli.

Fleming, John A m b r o s e (s. 1849), engl.
sähköteknikko. Toimi suuren ,,Edison electric
lighting Co" nimisen yhtiön johtajana sekä
aikaansai sen, että Lontoon yliopiston yhteyteen
perustettiin sähköteknillinen laboratori. F., joka
on aikamme oivallisimpia sähköteknikkoja, on
julkaissut useita teoksia tältä alalta. (R. J-a.)

Fleming, suom. aatelissuku, oli luultavasti
kotoisin Alankomaista, niinkuin nimi (=
flaamilainen) näyttää osoittavan, ja saapui 1300-luvun
lopussa Pommerin ja Tanskan kautta Ruotsiin.

Sen vaakunassa nähdään 8 kultaista palloa
järjestettyinä 3, 3, 2 kahden kultaisen hirren välissä.
Sen kantaisä meillä on Klaus F., Suomen
laamannina 1402-27, joka viimemainitun vuoden
paikoilla lienee kuollut. Hänen kahdesta pojastaan,
Henrikistä ja Maunusta, polveutuu suvun kaksi
päähaaraa, Sundholman ja Moision eli Lehtisten.
Vapaaherran-arvoon suku on eri kertoja
korotettu, 1561, 1569, 1651, 1654 ja kreivin-arvoon
1687, 1818. Kuusitoista sen jäsentä on ollut
valtaneuvoksina. Suomessa F.-suku mieskannalta
sammui 1852, mutta elää vielä Ruotsissa.

1. Eerik F. (1487-1548), soturi, valtiomies,
Turun linnanhaltian Jaakkima F:n poika, oli
nuorena oleskellut ulkomailla, mutta mainitaan
jo 1512 Sten Sturen palvelijana ja
Pohjois-Suo-men voutina. Hän kunnostautui vapaussodassa
Kristian tyrannia vastaan, joutui Turun linnassa
tansk. vankeuteen, mutta onnistui
neuvokkaisuu-dellaan pelastumaan, valloitti Furusundin luona
joukon tanskalaisia laivoja, ottaen Turun
linnan-päällikön junker Tuomaan vangiksi, ja oli sitten
veljensä Iivarin kanssa sen sotajoukon
päällikkönä, joka 1523 karkoitti tanskalaiset Suomesta.
Astuessaan hallitukseen Kustaa Vaasa sam. v.
korotti hänet valtaneuvokseksi. Eerik F:n nimi
on syvästi painunut Suomen historian
aikakirjoihin. V. 1526 hän kävi rauliansovittajana
Moskovassa uudistamassa rauhan Ruotsin ja
Venäjän välillä, ollen ensimäinen Ruotsin lähettiläs,
joka pääsi itse suuriruhtinaan puheille. Vv.
1528-40 hänellä oli läänityksenä Raaseporin lääni ja
siihen hän perusti Tammisaaren kaupungin,
mutta läänin talonpojat valittivat hänen
väkivaltaisuuttansa. Kustaa Vaasalla oli suuri
luottamus häneen ja hänen neuvoihinsa valtakunnan
tärkeimmissä asioissa. Suomessa hän oli
kuninkaan „oikea käsi", jonka päätettäväksi ja
huolenpidoksi kuningas jätti maan puolustuksen
järjestämisen, rajaselkkausten selvittämisen y. m.,
joten liän itse asiassa toimi koko maan ylimpänä
käskynhaltiana vaikka ilman sitä arvonimeä.
Etelä-Suomen laamanniksi hän tuli 1525,
ritariksi kuninkaan kruunauksessa 1528 ; 1535 hänet
nimitettiin laivaston amiraaliksi kreivisodassa.
Suomen ensimäinen rautakaivos, Ojamo Lohjalla,
on hänen aloittamansa. F. kuoli 14 p. jouluk.
1548 Kuitiassa, Paraisissa, jossa tavallisesti asui,
ja haudattiin Paraisten kirkkoon. Naimisissa
F. oli Ilebla Siggentytär Sparren kanssa, joka
miehensä kuoleman jälkeen sai vahvistuksen
kaikkiin hänen läänityksiinsä ja m. m. sitten
sanotaan Piikkiön kihlakunnan tuomariksi.

2. I i v a r F. (k. 1548), valtaneuvos, edellisen
veli, kävi nuorena vanhemman veljensä kanssa
ulkomailla ja oli 1512 voutina
Kokemäenkartanon läänissä. Otti osaa vapaussotaan juutteja
vastaan ja nimitettiin 1523 valtaneuvokseksi.
Tuli Pohjois Suomen laamanniksi 1524 ja
ritariksi 1528. Iivar F. kävi 1532 lähettiläänä
Kööpenhaminassa ja lähetettiin 1534 Saksaan
sotaväkeä pestaamaan, mutta joutui paluumatkalla
väkineen Danzigissa rettelöihin ja vankeuteen.
Ilän otti osaa valtiopäiviin Ruotsissa, esim. 1544
Vesterisin perintöyhdistystä vahvistamassa.

3. Valpuri F., Naantalin luostarin
abbedissa, edellisten sisar, on mainitussa asemassa
ainakin vv. 1526-31, siis siihen aikaan jolloin
uskonpuhdistuksen tulo Suomeen ja Ruotsiin jär-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0601.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free