- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1119-1120

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fleming ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1115

Fleming

1119

Klaus Laurinpoika F.

F. haudattiin Mynämäen kirkkoon. Siellä
kaunis marmorinen patsas, johon F:in ja hänen
puolisonsa kuva on veistetty, vielä säilyttää hänen
muistoaan. K. R. M.

11. Klaus Laurinpoika F. (1592-1644),
valtiomies, soturi, Lauri F:n (8) poika, oli
syntynyt Louhisaarella 1592
ja saanut huolellisen
kasvatuksen. käyden oppia
m. m. ulkomaan
yliopistoissa. Otettuansa osaa
Venäjän sotaan
nimitettiin F. 1619
ala-amiraa-liksi ja hän ryhtyi nyt
pontevasti Ruotsin
edellisellä ajalla rappiolle
joutuneen laivaston kuntoon
panemiseen. Hänen
ansiotaan etupäässä oli, että
Kustaa II Aadolf,
aloittaessaan 1621 uudestaan
sodan Puolaa vastaan, voi
turvautua hyvin
varustettuun laivastoon. V.

1625 hänet nimitettiin valtaneuvokseksi, 1629
amiraaliksi, 1630 kamarineuvokseksi ja 1637
vasta perustetun kauppakollegiu esimieheksi.
Niin hyvin valtakunnan raha-asiat kuin
laivaston hoito jäivät piau enimmäkseen F:lle, joka
suoritti tämän raskaan työtaakan erittäin
ansiokkaalla tavalla. On siitä syystä lausuttu
paljon merkitsevä arvostelu, että F. Aksel
Oxen-stjernan jälkeen on asetettava ensi sijaan Kustaa
Aadolfin koulua käyneistä Ruotsin
hallitusmiehistä. Kun Tanskan sota 1644 syttyi, tuli
F. Ruotsin laivaston yliamiraaliksi ja komensi
sitä 1 p. heinäk. taistelussa Femern-saaren luona
itse kuningas Kristian IV:n johtamaa Tanskan
laivastoa vastaan. Tämä taistelu on antanut
aiheen tansk. kansallislauluun „Kong Christian
stod ved hojen Mast". Mutta uudessa ottelussa
26 p. heinäk. tansk. tykinluoti tappoi F:n.
Hänen kuntoon-panemansa laivasto kuitenkin
saavutti lopulta tanskalaisista voiton. Ihmisenä
hän myös jätti jälkeensä kauniin muiston
„her-rana, joka oli kärsivällinen eikä helposti vihaan
yltynyt". [A. Munthe, „Svenska sjöhjältar", V
(1905).] K. G.

12. Eerik Henrikinpoika F.
(1616-79), F. 10:n poika. Lähetettiin 18 v:n vanhana
isänsä seurassa erään lähetyskunnan jäsenenä
Venäjälle, rupesi sen jälkeen vuoriteollisuutta
tutkimaan ja nimitettiin 1637 vuorikollegin
asessoriksi, kävi vv. 1639-43 teollisuutta ja
vuori-viljelystä tutkimassa Saksassa, Alankomaissa,
Belgiassa, Englannissa, Skotlannissa ja
Ranskassa. Matkalta palattuaan hän 1643 nimitettiin
komissaariksi vuorikollegiin. F. huomautti
myöhemmin eräässä kirjoituksessa yhdessä Krister
Bonden kanssa kuningatar Kristiinalle, miten
arveluttavaa oli läänittää aatelisherroille
kruunun vuorikaivoksia. Hän oli vv. 1651-55 Stora
Kopparbergin-läänin maaherrana, mikä virka
kuului jollekin vuorikollegin jäsenelle, tuli 1652
vuorikollegin presidentiksi ja kamarineuvokseksi
sekä 1654 Lajusten vapaaherraksi (Ruotsin
ritarihuoneessa 11:0 39). F. oli maamarsalkkana
valtiopäivillä 1654 ja 1655, joista myöhemmillä
päätettiin neljänneksen korjaus, sekä tuli 1655 asetetun

peruutuskollegin jäseneksi ja valtaneuvokseksi.
F. kannatti Kaarle XLnuen
holhoojahallituk-sessa Kustaa Bondea, joka vaati säästäväisyyttä.
V. 1668 hän asetettiin jäseneksi komissioniin,
joka vähän ennen saman vuoden valtiopäiviä
laati näitä varten täydellisen selvityksen
valtiovarain tilasta. F. oli vuori- sekä
peruutus-komissionin presidenttinä v:een 1678, jolloin
jätti virkauran. F. oli velvollisuudentuntoinen
ja kelpo virkamies, jota kiitettiin
hurskaudestaan ja hyväntekeväisyydestään. Hän omisti
maassamme Suitian ja Pikkalan kartanot.

13. Herman Klaunpoika F. (1619-73),
Klaus Laurinpoika F:n poika. F. oli syntynyt
Louhisaaren kartanossa, opiskeli vv. 1637-40
Upsalassa ja sitten Leidenin yliopistossa sekä
oppi laivanrakennusta Amsterdamissa.
Palattuaan hän määrättiin 1644 laivakapteeniksi
ja otti sam. v. osaa isänsä sotayrityksiin
merellä Tanskan sodassa. V. 1645 hän
nimitettiin amiraaliluutnantiksi ja 1646 amiraaliksi.
V. 1650 hän tuli valta- ja
amiraaliteettineu-vokseksi ynnä Tukholman ylikäskynhaltijaksi,
oli 1653-60 kamarikollegin presidenttinä sekä
1654-57 sen ohessa kuningatar Kristiinalle
eläkkeeksi annettujen läänitysten
kenraalikuvernöörinä, nimitettiin 1657 Etelä-Suomen
laamanniksi. V. 1654 hän sai Kaarle Soopin y. m. kanssa
Kaarle X:ltä Kustaalta toimeksi tutkia, mitä
kruunun taloista ja tuloista oli muitten käsiin
joutunut ja antaa tästä selvityksen, sekä
nimitettiin 1055 peruutuskollegin johtajaksi. V. 1660
piti hänen kuninkaan testamentin mukaan tulla
valtiovarainhoitajaksi, mutta syrjäytettiin
laittomasti aateliston saman vuoden valtiopäivillä
tekemän vastarinnan johdosta. F. luopui silloin
melkein kaikista viroistaan, mutta nimitettiin
1664 Suonion kenraalikuvernööriksi, jossa
toimessa oli v:een 1669. V. 1665 Pohjanmaakin oli
yhdistettynä tähän virka-alueeseen. V. 1651 F.
sisaruksineen korotettiin vapaaherrasäätyyn,
saaden vapaaherrakunnaksi Liperin pitäjän, joka
käsitti 378 talonpoikaa ja 22 populia eli
torpparia ja tuotti vuodessa 2,200 liopeatalaria. F. oli
uuttera, väsymätön virkamies, joka suurella
tarmolla suoritti saamansa toimet. Etenkin hän
osoitti intoa peruutuksessa. Muuten hän oli
luonteeltaan synkkämielinen. ■— F. rakennutti
Louhisaaren kartanon päärakennuksen ja suurensi
Askaisten kirkkoa.

14. Lauri Klaunpoika F. (1621-99),
edellisen veli, kävi samoin oppia Upsalan ja
Leidenin yliopistoissa, nimitettiin 1651
kamarineuvokseksi ja 1652 Tukholman läänin
maaherraksi, johon virka-alueeseen 1654 liitettiin
Upsalan lääni. Sam. v. hänet nimitettiin Tarton
piirin maaherraksi. Venäläisten 1656 piirittäessä
Tarttoa 15,000 miehen voimalla hän puolusti sitä
urhoollisesti eversti Wolmar von Ungernin
kanssa 500 miehellä 11 viikkoa. V. 1657 hänet
nimitettiin ylisotakamarin presidentiksi, 1665
Tarton hovioikeuden presidentiksi ja v. 1668
valtaneuvokseksi. Kaarle XT:n
liolhoojahallituk-sen aikana hän oli säästäväisyyden kannattajia
valtiovarain hoidossa, varoitti 1670 hallitusta
antamasta enempiä lahjoituksia, koska ankara
jälkilasku siitä voisi syntyä ja vastusti 1672
tehtyä liittoa Ranskan kanssa. V. 1676 määrättiin
hän kamarineuvoksena auttamaan valtiovarain-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0604.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free