- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1121-1122

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Flemming ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1121

Flemming

;—Fleurus

1122

hoitajaa Sten Bjelkeä sekä nimitettiin 16S0
Etelä-Suomen laamanniksi. Hän oli niitä
valta-neuvoksia, joiden Kaarle XI 1682 antoi jäädä
valtaneuvoskuntaan. F. korotettiin veljensä
Herman F:n kanssa 1651 vapaalierrasäätyyn.

15. Klaus II e r m a n i n p o i k a F.
(1649-S5). F. 13:n poika, sai sen ajan ylimysten tapaan

puoleksi siviili- ja
puoleksi sotilaskasvatuksen.
V. 1669 hän palveli sekä
valtionarkistossa että
Svean hovioikeudessa.
Sen lisäksi hän sai
isältään ohjausta valtion
hallintoa, verolaitosta ja
elinkeinoja koskevissa
asioissa. Oleskeli 1671-74
ulkomailla, palveli
Ruotsin lähetyskunnissa
Pariisissa ja Kölnissä sekä
tuli 1674 liovineuvokseksi
kuninkaan kansliaan.
V. 1675 valtiopäivillä
Upsalassa F. kannatti
vaatimusta, että
valta-neuvoskunnan piti selvittää, mitä varoja se oli
hankkinut parhaillaan käytävää sotaa varten.
Samoilla valtiopäivillä hän määrättiin jäseneksi
toimikuntaan, joka tämän johdosta asetettiin
tarkastamaan valtiovarain hoitoa kuninkaan
alaikäisyyden aikana. V. 1678 hän tuli erään
suomalaisen ratsuväenrykmentin komentajaksi, jota
johti Tanskan sodassa. Maamarsalkkana v:n
1680 valtiopäivillä hän osoittautui hyvin
perehtyneeksi kuninkaan tuumiin ja edisti varsin
tarmokkaasti niitten toteuttamista. Seuraavilla v:n
1682 valtiopäivillä tuli ilmi, että F., vaikka
edellisillä oli ollut innokas peruutuksen kannattaja,
ei tahtonut ajaa sitä äärimäisyyteen saakka.
ITän vastusti nimittäin aatelittomain säätyjen
ehdottamaa uutta aateliston omaisuuksien
peruutusta ja tahtoi saada aikaan myöskin näitä
säätyjä koskevan peruutuksen. F. tuli 1680
peruutus- ja likvidatsionitoimikuntain
presidentiksi, 1681 Uplannin maaherraksi ja
nimitettiin kamari- ja kauppakollegiumin
presidentiksi sekä kunink. neuvokseksi. On sanottu, että
hän oli kuninkaan jälkeen se mies, joka
toimillaan enimmin antoi hallitukselle sen leiman.
Toimimassaan hän osoitti ääretöntä työkykyä ja
tarmoa. V. 1683 F. määrättiin pitämään huolta
myöskin vanhasta peruutustoimikunnasta, joten
hän tuli 5 kollegin presidentiksi. V. 1684 F.
määrättiin vielä valtiovarainhoitajaksi, ja hän
oli kaiken tämän ohella 1684-85 Lundin
yliopiston kanslerina. Suuri työtaakka ja kasvava viha
ylimyspiirissä F:iä vastaan mursivat jo nuorella
iällä tämän tarmokkaan miehen ja saattoivat
hänet ennenaikaiseen hautaan. F. oli ollut
hallitsijaansa mitä suurimmassa määrin kiintynyt,
kuningas puolestaan piti F:iä hallituksen
parhaana tukena. Sentähden Kaarle XT osoittikin
F:lle suurta suosiota; hän antoi hänen vähiin
valoihin jääneelle leskelleen elinajaksi läänityksen
Suomessa sekä korotti hänet lapsineen. F:n
ansioitten tähden, kreivilliseen arvoon. K. R. M.

16. Otto II erman inpoika F. (1697-1778),
valtaneuvos. palveli ensin armeiassa, tuli sitten
Ruotsin lähettilääksi Tanskan hoviin, jossa hän
36 il. Painettu »%10.

m. m. piti niitä neuvotteluja, jotka 1751 johtivat
kruununprinssi Kustaan ja tansk. prinsessan
Sofia Magdalenan kihlaukseen, ja nimitettiin
1755 valtaueuvokseksi. Innokkaana hattuna hän
m. m. äänesti sodan aloittamista Preussia
(Fredrik IJ:ta) vastaan. Myssyjen voitolle päästessä
F. oli ensimäisiä valtaneuvoksia, jotka
tuomittiin virkansa menettäneiksi, eikä 1769 enää ot
tunnt uudestaan hänelle tarjottua virkaa vastaan.

17. Claes Adolf F. (1771-1831), ruots.
kreivi ja maamarsalkka, kuului nuorena Kustaa
IV:n Aadolfin hoviin ja oli mukana kuninkaan
tunnetulla kosiomatkalla Pietariin, jossa yhtyi
kuninkaan epäilyksiin siitä, sallisiko laki
tulevan kuningattaren kuulua muuhun uskontoon,
kuin luterilaiseen. Valtiopäivillä 1809 hän oli
valtio- ja perustuslakivaliokuntain
puheenjohtajana, 1810 maamarsalkkana ja nimitettiin sitten
valtioneuvoston jäseneksi, jossa virassa pysyi
v:een 1824. Korotettiin kreivin, valtakunnan
marsalkan y. m. arvoihin. F. oli hienosti
sivistynyt henkilö, oli 1799 valittu Ruotsin
akatemian jäseneksi ja omisti rikkaan kirjaston, jonka
testamenttasi Upsalan yliopistolle.

18. Otto F. (1786-1851), tunnettu ..väkevän
paronin" nimellä, tuli Turussa ylioppilaana
oltuansa 1804 vänrikiksi Jägerhornin rykmenttiin,
mutta tottelemattomuudesta ja kaksintaistelusta
hänet pian tuomittiin linnarangaistukseen.
Vapaaksi päästyään (1808) hän rupesi
merimie-heksi, joutui vangiksi Englantiin, missä tuli
kuuluisaksi erinomaisena nyrkkitaistelijana, ja pääsi
1815 kotimaahan palattuansa tarkastajaksi
Svi:itholinan linnoitukseen, mutta menetti pian
tämänkin viran säännöttömyytensä takia.
Lopulta ikä hillitsi F:ukin rajuja tapoja, ja
loppuelämänsä hän vietti hiljaisesti Naantalissa,
joskus vain läsnäolijani ihmeeksi antaen näytteitä
tavattomista ruumiinvoimistaan. K. G.

Flemming, Paul (1609-40), saks. runoilija,
kävi 1635-39 erään holsteinilaisen lähetystön
mukana Venäjällä ja Persiassa. Hänen 1642
ilmestyneet runoelmansa ,,Teutsche Poëmata"
ovat huomattavat tosirunollisesta hengestänsä,
jommoista siihen aikaan ei yleensä
kirjallisuudessa tavata. Niitä 011 sitten monta kertaa
uudestaan painettu.

Flensburg f-urhjj (tansk. F 1 e n s b o r g),
kaupunki F.-vuonon rannalla preussiläisessä
Schles-wigin hallinto-alueessa; 54,547 as. (1907).
Ratojen risteys. Paitsi suuria rautalaivatehtaita
telakoineen (2,500 työmiestä) on F:ssa useita rauta-,
kone-, sementti-, lasi-, väkiviinatehtaita,
olutpa nimoita y. m. Harjoittaa vilkasta kauppaa,
omistaen itse suuren kauppalaivaston.
Purjehdus-, kauppa-, koneenkäyttäjä- y. m. kouluja. —
Perustettu luultavasti I2:nnella vuo.sis. — Sen
lähellä taisteltiin useasti tanskalais-saksalaisten
sotien aikana. V. 1864 F. joutui Schleswigin kera
Tanskalta Preussille. E. E. K.

Flessi (ransk. flrche - nuoli), kenttälinnoitus,
jossa on kaksi rintamasuojusta (vallia), jotka
muodostavat viholliseen päin ulottuvan kulman.

.1/. v. II.

Fletcher ks. Beaumont.

Fleurus [flöry’s], pieni kaupunki Belgiassa,
eteläänpäin Brysselistä, kuuluisa useista siellä
tapahtuneista suurista taisteluista (v. 1622, 1690,
1794).

Klaus Hprmaninpoika F.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0605.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free