Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Flogistinen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1125
Flogistinen—Floretti
1126
Helsingissä Ojanperän ja neiti Meehelinin
johdolla, esiintyen jo silloin sekä konserteissa että
oopperaosissa. Hän jatkoi sitten opintojaan
Pariisissa 1893-98 ja esiintyi siellä „Opéra
comique"ssa 1897-98. Teki konserttimatkoja m. m.
Norjaan ja Etelä-Ameriikkaan, ja siirtyi
laulunopettajaksi Buenos Airesiin 1908. I. K.
Flogistinen, flogistonia koskeva;
flogistinen teoria ks. Flogiston.
Flogiston (kreik. phlogisto’s - palava), ennen
oletettu yhteinen aineosa kaikissa palavissa
aineissa, joka niiden palaessa poistui, esiintyen
m. m. liekissä. Flogistonteorian
varsinainen perustaja oli Ståhl (1660-1734), ja se
oli vallitsevana oppina kemiassa, kunnes
happi-kaasu keksittiin ja Lavoisier 1774 antoi oikean
selityksen palamisilmiöistä. Edv. Hj.
Floquet [floke’], Charles Thomas
(1828-96), ransk. politikko, tuli 1851 asianajajaksi
Pariisiin. Keisarivallan aikana hän useissa
lehdissä ja valtiollisissa oikeusjutuissa ankarasti
hyökkäili hallitusta vastaan ja otti sitten
tehokkaasti osaa syysk. 4 p:än vallankumoukseen
1870; tuli 1871 jäseneksi kansalliskokoukseen,
josta hiin kuitenkin erosi, turhaan koetettuaan
saada aikaan sovintoa Pariisin ja Versaillesin
välillä. Kommuunin kukistuttua hän Thiers’in
käskystä vähäksi aikaa vangittiin epäiltynä
kommuuninmielisistä salahankkeista. 1876 F.
valittiin edustajakamariin, jossa hän pian kohosi
ensimäisten joukkoon; 1885-88 hän taitavasti
toimi kamarin presidenttinä. F. tuli maalisk. 31
p:nä 1888 pää- ja sisäministeriksi, joissa toimissa
hän esitti ehdotuksen valtiosäännön
uudistamiseksi ja taisteli ankarasti boulangismia vastaan,
m. m. joutuen kaksintaisteluun Boulanger’11
kanssa. Helmik. 1889 kukistuttuaan F. sam. v.
valitti in uudelleen kamarin presidentiksi ja
pysyi tässä toimessa v:een 1893, jolloin hän
Panama-juttuun sekaantuneena menetti sekä tämän
että sam. v. toimitetuissa vaaleissa edusmiehen
paikkansa. V. 1894 F. kuitenkin valittiin
senaattiin. [A. Faivre, ,.Diseours et opinions de M.
Charles Floquet" (2 nid., 1885).] K. B:dt.
Flora [-Ö-] (lat. < ßos = kukka). 1. Muin.-it.
kukkien ja kevään jumalatar, jonka kunniaksi
vietettiin vallatonta ilojuhlaa (F 1 o r a 1 i a)
huh-tik. 28 p.-toukok. 3 p. F. on tav. kuvattu
kauniiksi, kukkien koristamaksi neitsyeksi.
K. J. E.
2. Jonkun maan tai alueen kasvit
kokonaisuutena katsottuina: kasvisto, esim. Suomen
flora 1. kasvisto; myös kirjallinen,
systemaattinen esitys määrätyn alueen kasveista: kasvio
(ks. t.).
Flora danica [ -ö- dä-J (oikeastaan Iconcs ßorCB
danicæ), komea kasvit, kuvateos, joka 1761-1883
Tanskassa julkaistiin kuningasten
kustannuksella, ja joka sisältää vaskipiirroksia ja lyhyitä
selityksiä kaikista Tanskan (Islanti ja Grönlanti
siihen luettuina) villeistä korkeammista ja
osittain alemmistakin kasveista. F. d. käsittää 17
nidosta 1. 51 vihkoa sekä 3.060 sivunkokoista
kuvaa tanskan- ja latinankielisine tekstineen.
Täy-dennysnidos (1853-74) sisältää Ruotsin ja
Norjan kasveja; 1887 ilmestyi täydellinen luettelo.
Flora danica pöytäkalusto,
Rosen-horgin linnassa Kööpenhaminassa säilytetty
monumentaalinen posliininen pöytäkalusto, joka on
koristettu edellämainitusta teoksesta
jäljennetyillä kasvien kuvilla. Tehty kuningas Kristian
VII:n tilauksesta 1788-99; käsitti yli 2,700
esinettä. Kerrotaan aiotun lahjaksi Venäjän
keisarinna Katariina II:lie, mutta lunastettiin 1803
Tanskan kuninkaalle. (J. A. W.)
Floréal (ransk., < lat. flös = kukka),
„kuk-kaiskuukausi", Ranskan vallankumouksen
aikuisen ajanlaskun kahdeksas kuukausi, vastasi
gregoriaanisen kalenterin 20 p. huhtik. -— 19 p.
tou-kok. vuosina I-VII ja 21 p. huhtik. — 20 p.
tou-kok. vuosina VIII-XIII.
Floreas [-Ö-] (lat., < flörë’re = kukoistaa),
„kukoistaos", „onneksi olkoon" ; f 1 o r e a t,
kukoistakoon.
Floreerata (lat. flörCre), kukoistaa.
Florens ks. F i r e n z e.
Florenssi (ransk. florence),
palttinasidoksi-nen. keveä ja sileä silkkikangas, jonka loimeksi
ja kuteeksi on käytetty ainoastaan keitettyä
organsiinia ja tramsilkkiä. E. J. 8.
Florentiini, onnenpeli, peräisin Napolista.
Florentiini-lakka, kokenillista ja alunasta
valmistettu karmosiinin-punainen, öljyvärinä
käytetty lakka-väri.
Florentiinin pullo, pullo,
jonka kyljestä pohjan tasalta
nousee ylipäästään lapoksi
taivutettu putki, jonka yläpää on
itse pullon suuta alempana.
Käytetään eetterisiä öljyjä
tislattaessa niiden erottamiseksi
raskaammasta, putken kautta
pois juoksevasta vedestä.
(S. K-i.J
Flores. 1 Alankomaille kuuluva saari
Malai-jilaisessa saaristossa, pienessä Sunda-ryhmässä;
15.174 km2. F. on aarniometsäin peittämää
vuorimaata, josta vielä toimivat tulivuoret kohoavat
aina 2.400 m yi. merenp. (Rokka). Asukkaita
n. 250,000, malaijien, jaavalaisten y. m.
seka-kaEsaa. Sisä-osassa elää vielä kaksi
puhdasrotuista papua-heimoa. Sotaiset vuoristokansat
ovat estäneet maan tutkimisen, eikä
Alankomaiden valta ulotu rantakaistaletta syvemmälle.
Länsiosassa hallitsee vasallisulttaani. F:n
taloudellinen arvo on toistaiseksi mitätön. Hiukan
santelipuuta, kanelia, kilpikonnankuorta ja
syötäviä linnunpesiä vaihdetaan eurooppalaisiin
tuotteisiin, pääasiallisesti pumpulikankaaseen.
Vuorissa löytyy kuparia, rikkiä, salpietaria y. m.
— 2. Azorien (ks. t.) läntisin saari. — 3.
Uruguayn departementti; 4,518 km2, 16,158 as.
(1908), pääkaupunki Trinidad. E. E. K.
Floretti (ransk. fleuret, < it. fioretto),
nuppi-kärkinen pistomiekka, käytetään miekkailussa.
Sen terä on nelisärmäisestä suippeneva,
tyvipuo-leltaan jäykkä, kärkipää (n. ’/3 koko terää)
erittäin joustava. Koko paino n. 430 gr, terän pituus
86-88 cm, leveys tyvessä 10-12 mm, kärjessä 3-4
mm, paksuus tyvessä 7-8 mm, kärjessä 2 mm.
Väistölaatta metallinen tahi (varsinkin
ranska-laismallisissä) tehty kahdesta soikionmuotoisesta,
kärkeen päin taivutetusta renkaasta (ks. kuvaa),
joiden taakse tukeva nahkapalanen asetetaan
sormiensuojustimeksi. Kahva on kovaa punta,
joko pyöreä, päistään suippeneva, tahi kulmikas,
noin 14 cm pitkä, hieman taipunut,
lankakää-reessä oleva sekä varustettu katkaistun kartion
Florentiinin pulin.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
