- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1129-1130

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Flourens ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1129

Flourens—Fluvioglasiaaliset kerrostumat

1130

oopperasäveltäjä, Keichan oppilas; 1855-63
hoviteatterin johtajana Sehwerinissii. F:n parhaat
teokset, „Alessandro Stradella" ja „Martha",
ovat vieläkin ohjelmistossa; esitetyt m. m.
Suomessakin. /. K.

Flourens [flurä’J, Marie Jean Pierre
(1794-1S67), ransk. fysiologi ja lääkäri, tuli
1832 vertailevan fysiologian professoriksi
Pariisin ,,Musée d’histoire naturelle" laitokseen ja
valittiin seur. v. tiedeakatemian vakinaiseksi
sihteeriksi, ollen sitten vv. 1835-48 professorina
„College de France"ssa. V. 1864 F. siirtyi
yksityiselämään työskennellen kaikessa
hiljaisuudessa edelleen johtavien fysiologien riveissä.
Hänen suurimmat ansionsa perustuvat
tutkimuksiin, jotka koskevat pienten aivojen
toimintaa „sekä sisäkorvan kaaritiehyeitten
vahingoittumisen aiheuttamia
suhtautumis-(ko’ordinnt-sioni-) häiriöitä. Hänen runsaasta tieteellisestä
tuotannostaan mainittakoon ,.Recherclies
expéri-mentales sur les propriétés et les fonctions du
système nerveux" (1824), ,,Éloges, lus dans les
séances publiques de 1’Académie des seieutrs"
(1856). M. O-B.

Fluctuat nec mergitur (lat.), tunnuslause
Pariisin kaupungin vaakunakilvessä (laiva
aallokossa) : „huojuu, ei huku".

Fluidaalirakenne (lat. fluere = juosta) = f 1 u
k-tuatsionirakenne (ks. t.).

Fluidum (lat.), juokseva aine, neste.

Fluksioni (lat. fluere = virrata). F:lla Newton
tarkoitti sitä nopeutta, millä muuttuvainen suure
aikayksikössä suurenee tai pienenee; F:a vastaa
nykyisessä matematiikassa käsite suureen
,,derivaatta ajan suhteen". (R. J-a.)

Fluktuatsioni (lat. fluctuä’re < fluctus =
aalto). aaltoilu, hyllyminen; se aaltoileva ja
hyllyvä liike, mikä huomataan käsin
kosketeltaessa ja painettaessa nesteellä täytettyä ja
jossakin määrin pingoittunutta rakontapaista
muodostumaa tahi myöskin kimmoavaa
pehmoista kudososaa. M. 0-B.

Fluktuatsionirakenne (lat. fluctuä’re =
velloa, läikkyä), vulkaanisissa vuorilajeissa
sellainen aineksien järjestys, jonka aiheuttaa
vuori-lajimassan juokseva liikunto ennen
jähmettymistä.

Fluminia arundinacea,

p i u r u, vedessä kasvava,
korkea, ruokomainen heinä.
Röyhy iso, harvahko,
nuok-kuvalatvainen. Kasvaa
ruovikkoja muodostaen
harvinaisena etelä- ja
keskiosissa maatamme.

(J. A. W.)

Fluor albus ks.
Valkovuoto.

Fluoresseiini, r e s o
r-s i i n i f t a 1 e i i n i.
väriaine, syntyy sulattamalla
yhteen
ftaalihappo-anhyd-ridia ja resorsiiuia;
tummanpunaisia kiteitä,
liukenee alkoholiin, autaa alkalien kanssa punaisen
liuoksen, jolla on kaunis vihreä fluoressenssi;
siitä sen niini. Bromin vaikutuksesta syntyy
tetiabro m fluoresseiini eli e osiini,
silkki- ja villateollisuudessa käytetty punainen

Fluminia arundinacea.

väriaine. Vastaava jodiyhdistys on e r y t li r
o-s i i n i. Edv. Hj.

Fluoressenssi ks. Luminissenssi.

Fluori, alkuaine, kem. merkki F, kauan
tunnettu aineosana muutamissa mineraaleissa,
flussi-hapossa y. m., ennenkuin H. Moissan’in 1886
onnistui sähkövirran avulla erottaa se
flussi-haposta vapaaseen muotoon. Tärkeimmät
fluori-mineraalit ovat flusspaatti ja k r y
o-liitti; esiintyy myös eläinten luissa ja
hampaissa kalsiumfluoridina. Vihreänkeltainen,
kitko-ränhajuinen kaasu, syövyttää lasia, voi tiivistyä
nesteeksi, jonka kiehumap. on —187°; at.-p. 19.
F. kuuluu suolanmuodostajiin (halogeeneihin)
samoinkuin kloori y. m. Edv. Ilj.

Fluoridit ks. F 1 u o r i v e t y.

Fluoriitti (lat. fluere = juosta) 1. f
luorisäl-p ä (f 1 u s s p a a 11 i), kuutio- tai
oktaedri-kitei-nen kivennäinen, kokoomukseltaan
kalsiumfluu-ridi, CaF2. Joskus väritöntä, mutta yleisemmin
vieraista, orgaanisista väriaineista värillistä:
violettia, vihreätä, keltaista tai punaista, usein
fluoresseeraavaa. Fluoriittia rikkihapolla
käsiteltäessä muodostuu fluorivetyä, jota valmistetaan
juuri tällä tavoin. Kuumennettaessa muiden
aineiden, esim. silikaattien kanssa f. sulaa helposti
(,,juoksee", siitä nimi), jonkatäliden sitä pannaan
glasyyreihin ja emaljeihin. Ennen sitä myös
yleisesti käytettiin lisänä malmeja sulatettaessa.
Englannissa valmistetaan kauniinvärisistä
muunnoksista rasioita ja muita koruesineitä. — F. on
varsinaisesti juonimineraali ja esiintyy
tavallisesti malmien, etenkin tinamalmin seurassa.
Pitkänranuan kaivoksissa on runsaasti
kiteytynyttä fluoriittia. Maassamme tavataan sitä vielä
rapakivenonteloissa Vehkalahdella y. m. P. E.

Fluorivety, fluorin ja vedyn yhdistys (HF),
valmistetaan iluorikalsiumista (flusspaatista)
kuumentamalla tätä rikkihapon kera; väritön,
pistäväuhajuinen, ilmassa savuava kaasu,
tiivistyy nesteeksi, jonka kiehumap. 19°, syövyttää
helposti lasia, koska vaikuttaa piihappoon, ja
käytetään sentähden etsaukseen: liukenee
veteen (fluorivetyhappo, flussihappo,
flusspaattihappo). F:n suoloja ovat
fluoridit, joista tärkein on kalsiumfluoridi
(fluorkalsiumi). Edv. Hj.

Fluorkalsiumi ks. Fluoriitti.

Fluss (saks.), merkitsee aineita, jotka tekevät
vaikeasti sulavat aineet helpommin sulaviksi.
Sellaisia f 1 u s s-a i n e i t a ovat keittosuola,
booraksi, flusspaatti ja useat silikaatit.

Flussihappo ks. F 1 u o r i v e t y.

Flusspaatti ks. Fluoriitti.

Flusspaattihappo ks. Fluorivety.

Fluviaalinen (lat. fluviä’lis < fluvius = joki),
jokeen kuuluva; miner. juoksevaan veteen
kerrostunut.

Fluviatiilinen (lat. fluviä’tilis < fluvius =
joki), joellinen. joessa syntynyt, joki-
(kerrostuma, eläimistö j. n. e.).

Fluvioglasiaaliset kerrostumat (< lat.
fluvius = joki, ja glaciä’lis = jää-), jäätikköjen
sulavesivirtojen muokkaamat ja kerrostamat
sora-ja hietamuodostumat. Soran ovat jäätikköjoet
hioneet niin, että sen lohkareet yleensä ovat
pyöristyneitä, n. s. v i e r i n k i v i s o r a, josta
Fennoskandian lukuisat harjut (ks. t.) ovat
muodostuneet sisämaan jäätikön sula miska udella,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0609.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free