- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1135-1136

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fogel ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1135 Foibos—Foinikia 1136

tajana 1895-9(3. Teki konserttimatkoja Venäjälle,
Saksaan ja Englantiin. Toimi Filharmonisen
seuran orkesterissa soolosellistinä ja
varajohtajana ja orkesterikoulun opettajana 1905-08;
muutti Vaasaan kapellimestariksi 1908. I. K.

Foibos ks. P h o i b o s.

Foinikia (kreik. Phoini’kë, lat. PlicenVce),
johtuu kreikkalaisten ja roomalaisten käyttämästä,
alkuperältään tuntemattomasta
nimestä, jolla tarkoitettiin
Välimeren ja Libanonin välistä
.maakaistaletta noin
Eleuthe-ros-(Nahr elkebtr-) joelta
Kar-melin-vuorelle saakka. Sen
asukkaat, foinikialaiset,
kuuluivat kanaanilais-seemiläiseen
kansanryhmään, joka
luultavasti 3:nnella vuosituhannella
e. Kr. Arabiasta levisi
Kanaaniin, Syyriaan ja
Mesopotamiaan. Itse he sanoivat itseänsä
tärkeimmän kaupunkinsa
Sido-nin mukaan sidonilaisiksi (jota
nimitystä Raamattu
yksinomaan käyttää ja joka
kreikkalaisillakin oli tavallinen).
Asemansa johdosta F. samoin
kuin Palestiinakin alati oli Egyptin ja
Mesopotamian suurvaltojen välisen riidan esineenä.
Mitään yhteistä valtakuntaa foinikialaiset eivät
koskaan saaneet aikaan. Parhaimman
kukoistuksensa aikanakin maa
jakaantui useaan

[-kaupunkivaltioon,-]

{+kaupunkival-
tioon,+} kunkin
etunenässä
kuningas, jonka
usein oli pakko
jakaa valtaansa
mahtavan
papiston tai
maallisen ylimys-kunnan kanssa.

Muutamissa
valtioissa
ajoittain oli
sufleet-tien (,,tuomarien") hoitama tasavaltainen hallitus. Ainakin
siitä alkaen, kuin babylonialaiset hallitsijat
Sar-gon ja Naram-Sin (ks. Babylonia)
ulotuttivat valtansa F:aan, kuului maa valtiollisesti ja

sivistyksellisessä
suhteessa kautta monien
vuosisatojen Babylonian
vaikutuspiiriin. Vasta
Egyptin 18:nnen ja
19:n-nen dynastian aikoina,
joilta ensimäiset
tarkemmat tiedot F: n oloista
johtuvat, sen
pikkuvaltiot Arados, Gebal (ks.
B y b 1 o s), Berytos (ks.
Beirut), Sidon ja
Tyros (ks. n.) joutuivat
Egyptin yliherruuden alle, mutta
sivistyksellisessä suhteessa Babylonian vaikutus pysyi
entisellään, kuten elAmarna-kirjeet osoittavat.
Egyptin ylivalta F:ssa päättyi 2:sen vuosituhannen

loppupuolella, jolloin
osa maata joutui
muutamien
muuka-laisheimojen haltuun.
Siihen aikaan Tyros
näyttää vieneen
voiton Sidonista ja
esiintyy seuraavana
aikana F:n tärkeimpänä kaupunkina. Sen
kuninkaista Hiram I (n. 968-935), Salomonin
Raamatusta tunnettu aikalainen, oli mahtavin.
Seuraavalta 9:nneltä vuosis. alkaen assyrialaiset

yhä kiivaam––-

min ahdistivat
F:aa, jonka
kaupungeista toinen toisensa
perästä joutui
heidän valtaansa.
Assyrian
kukistuttua (v. 606)
F:ssa seurasi [-uusbabylonialai-nen-]
{+uusbabylonialai-
nen+} valta,
sitten (538 e. Kr.)

persialaisten,
vihdoin (332) Aleksanteri Suuren ja
seleuko-laisten ja lopuksi (64 e. Kr.) roomalaisten valta,
jonka aikana maa suuresti vaurastui mutta
foinikialainen kansallisuus kielineen ja
uskontoineen hävisi. — Foinikialaisten mer- A
kitys maailmanhistoriassa ei ollut
valtiollista laatua, vaan siinä, että
he olivat vanhan ajan etevimpiä
kaupanharjoittajia ja
tutustuttivat länsimaita itämaitten
sivistykseen. Noin 1500-luvulta
alkaen foinikialaiset liikkuivat
Välimerellä ja harjoittivat kauppaa sen
rannikoilla. Heidän meriretkiensä
ensimäisinä päämäärinä olivat
Kyp-ros-saari ja Egypti. Sittemmin he
kävivät Aigeian-meren, luultavasti
Mustan-merenkin, ja läntisen
Välimeren rannoilla Sisiliassa ja
Espanjassa saakka. Todennäköisesti he
ulotuttivat retkensä
Gibraltarin-salmen ulkopuolellekin. Retkillään he
vaihtoivat itämaitten teollisuuden tuotteita
länsimaitten raaka-aineisiin, m. m. hopeaan ja
pronssiteollisuudessa tarvittavaan tinaan, sekä
ostivat tai ryöstivät orjia. Kauppansa tueksi
foinikialaiset perustivat kiinteitä
kauppapaikkoja (esim. Gaddir, lat. Gades, nyk. Cädiz,
ks. t.), joista kasvoi tärkeitä kaupunkeja.
Tavallisesti ajatellaan
foinikialaisilla Välimeren rannoilla olleen
koko joukon siirtomaita. On
kuitenkin mahdollista, että
Karthago (ks. t.), joka
merkitykseltään pian otti voiton
F:sta, ja muut puunilaiset
asutukset Afrikan pohjoisrannalla
ainakin osaksi olivat
vanhempaa syntyperää ja olivat
saaneet foinikialaisen väestönsä
samasta kansainvaelluksesta,
joka tuotti foinikialaiset F:aan.
Foinikialaisten sekä valtiollista

Ylhäinen
foinikialainen.

Hopeamaljakko Curiumista.

Temppeli Bybloksessa.

Raha Gadirista.

Sarkofagi Amnthuksesta.

Kultainen
korvakellukka.

Muistopatsas
Sisiliasta.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0612.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free