- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 2. Confrater-Haggai /
1137-1138

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Foinikian kieli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1137

Foinikian kieli—Folklore

1138

Lasiastia.

valtaa että sivistyksellistä itsenäisyyttä on
yleensä liioiteltu. Koska foinikialaiset olivat
ensimäinen itämaalaineu kansa, johon
kreikkalaiset tutustuivat, luulivat nämä heidän itse
keksineen ja aikaansaaneen kaiken, minkä heiltä
saivat ottaa vastaan. Itse asiassa foinikialaiset
edustivat verrattain epäitsenäistä
sekakult-tuuri a, jonka pääaiheet on huomattu
babylonialaisiksi ja egyptiläisiksi. Kuuluisat olivat
heidän purppurakankaansa sekä savi-,
metalli-ja lasituotteet, joita on löydetty
F:a ulkopuoleltakin, Assyriasta ja
Italiasta y. m. Mutta lasia esim.
valmistettiin jo aikaisemmin
Egyptissä. Foinikialaisten nimellä
tunnettuja kirjaimia, joista sekä
muitten seemiläisten (paitsi
assyrialaisten) kirjoitusmerkit että m. m.
kreikkalainen ja latinalainen
kirjaimisto johtuvat, ei varmuudella
voi sanoa foinikialaisten
keksinnöksi. Heidän uskontonsa oli
syntyperältään läheistä sukua
babylonialaisten uskonnolle.
Jumaluuden tavallisia nimiä oli Baal(ks. t.),
Malk ja Adon(vrt. Adonis), jotka
kaikki ilmaisevat herruutta. Tyroksen
paikallis-jumala oli Melkart (,,kaupungin herra"), jonka
kreikkalaiset saattoivat yhteyteen Ilerakleen
kanssa. Pääjumalatar oli Astarte, nimeltään ja
luonteeltaan sama kuin ass. Istar. Muukalaisista
jumalista palveltiin etupäässä Egyptin Isistä ja
Osirista. [Renan, „Mission de Phénicie" (1864),
Pietschmann, ,,Geschiehte der Phönizier" (1889),
G. Rawlinson, „Phænicia" (1889), Landau, „Die
Phönizier" (1903).] K. T-t.

Foinikian kieli kuuluu seemil. kieliryhmän
pohjoiseen haaraan ollen lähintä sukua heprean
kielelle. Tämänkielisestä varsinaisesta
kirjallisuudesta ei ole säilynyt kuin muutamia
epävarmoja kreikaksi käännettyjä otteita Tyroksen
aikakirjoista, Sankhunjatonin historiasta ja
Han-uon „Periplus" nimisestä teoksesta. Sitävastoin
on löydetty suuri joukko verattain lyhyitä
kivi-piirroksia, joista vanhimmat ovat 800 e. Kr.
vaiheilta, enimmät v:n 400 jälestä. Tärkeimmät
löytöpaikat ovat Sidon. Tyros, Byblos, Kypros,
Egypti, Ateena, Karthago ympäristöineen,
Sardiinia, Sisilia. Malta ja Marseille. Pisimmät ovat
kuningas Esmunasarin hautakirjoitus Sidonista.
Jekhaumelekin muistokirjoitus Bybloksesta,
uhri-taulu Karthagosta ja uhrimenomääräykset
Mar-seillesta. Varsin runsaat ovat Afrikasta löydetyt
uuspuunilaiset hautakirjoitukset, osittain vielä
v:n 400 vaiheilta j. Kr. Ne samoin kuin
Plau-tuksen Poenulus nimisessä huvinäytelmässä
tavattavat puunilaiset kielinäytteet edustavat f:u
ir.yöhintä kehitystä. [Gesenius, ,,Scripturæ
lin-guæ phæniciæ mouumenta" (1837), „Corpus
in-scriptionum semiticarum" (1887 seur.). Schröder,
..Die phöuiz. Sprache" (1869), Bloch,
„Phæni-cisches Glossar" (1891). Lidzbarski, ,,Handbuch
der nordseinit. Epigraphik" (1898).]

K. T-t.

Foiniks ks. P h o i n i k s.

Foix [ftiä’] (lat. Fuxum). 1. Aikaisemmin
kreivikunta Etelä-Ranskassa. —- 2. Mainitun
kreivikunnan, nyt Ariögen departementin,
pääkaupunki, Pyreneitten juurella; 4,657 as. (1901).

Rautateollisuutta. — Raudanpitoisia lähteitä,
kylpypaikka. E. E. K.

Fokaali . . . (lat. focus = liesi), polttopisteeseen
kuuluva, ks. Polttopiste.

Fokki 1. alakeulapurje, alinen
raaka-purje keulamastossa; keulamaston kahvelipurje
kaljaasissa; kolmionmuotoinen, maston
keulapuolella oleva purje yksimastoisessa aluksessa.

F. W. L.

Foksterrieri ks. Koira.

Fokus, polttopiste (ks. t.).

Fol., lyhennys sanasta folio.

Folengo [-e’-], Teofilo (1492-1554), it.
sa-tiirillinen runoilija. Salanimellä M e r 1 i n o
Coccaio hän 1521 julkaisi jo 1517
kirjoittamansa ,,Baldus" nimisen runosatiirin, joka
sukkelasti ivaa 16:nnen vuosis. alkupuolen oloja,
ritariromaaneja, astrologiaa, magiaa, kirjailijain
ahkerasti viljelemiä mytologisia taruja, y. m.
Se edustaa n. s. makaronilaista runoutta (les. t.)
kuten F:n muutkin teokset: „Moschea", ivanteko
romantill isistä runoelmista, ja ,,Zanitonella",
samanlainen paimenrunoudesta ja petrarkismista ;
molemmat F. luultavasti jo nuoruudessaan oli
suunnitellut, vaikka hän ne muovaili 1519 ja
julkaisi 1521; „Orlandino" (kirj. 1522-23, julk.
1526), munkkien, pappien ja talonpoikien
armoton satiiri: ,,Chaos del Triperuno" (1526), osaksi
runopukuincn, osaksi suorasanainen teos. joka
kertoo tekijän omista elämänvaiheista ja etenkin
hänen kääntymyksestään. F. julkaisi lisäksi
muutamia uskonnollisia ja vakavia runoelmia,
kuten „La humanita del figliuol di Dio" (1533)
ja latinal. runon „Jannus" (1533), joiden
tarkoitus oli hyvittää hänen aikaisempaa
ylenmääräistä hilpeyttään ja satiiriaan, varsinkin sitä,
mikä esiintyy ..Baldus" runoelmassa. Ne ovat
runollisesti vähäarvoisia. F:n makaromlaiset
runot ovat täydellisimmin painettuina nimellä
„Opus maccaronicum" (1768-71, 2 nid.),
uudemman painoksen toimitti Partioli: ,,Le opere
macclieroniche di Merlino Coccaio" (1882-89, 3
nid). [Dalmistro, ..Elogio di Teofilo Folengo"
(1833) ; A. Luzio, „Nuove ricerche su F."
(„Gior-nale storico della lett. ital.", 1889).] J. E-l.

Folia (lat., mon. sanasta falium = lehti), farm.,
roVlos. joka on kokoonpantu lehdistä, esim. f olin
belladonnic. belladonnan-lehdet; folia digitalis,
sormustinkukan- 1. digitalis-lehdet.

Foliantti (ks. Folio), folio-kokoon taitettu
kirja.

Folio, lyh. fol. (oik. abi. lat. sanasta folium =
lehti), kirjan sivu (pagina). — Kirjankoko, joka
syntyy siten, että painoarkki taitetaan kahdeksi
lehdeksi, kaksitaite.

Folium (lat., mon. folia lehti). 1. Lehti. —
2. Ohut lehtitina. -kulta-, -hopea- j. n. e. — 3.
Kuivina lehtinä kaupassa esiintyvät rohdokset.

Folketinget, . kansankäräjät". Tanskan
eduskunnan toinen kamari : vaalioikeus siihen on
jokaisella 30 vuotta täyttäneellä miehellä, joka
vuoden on vaalipiirissä asunut ja joka ei ole
toisen holhouksen alainen, ei nauti vaivaisapua,
eikä ole rikoksesta tuomittu : vaalikelpoisuuteen
vaaditaan ainoastaan 25 vuoden ikä. Jäseniä on
114. Vaalit toimitetaan kolmeksi vuodeksi
kerrallaan yhden miehen vaalipiireissä. vrt.
Tanska, valtiomuoto.

Folklore (engl. äänt. foujclöo), , kansantieto",

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:29 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/2/0613.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free